…no niin, käsi ylös kenellä alkoi soimaan Sandran kyseinen kappale päässä? 😉
MOIKKAMOI,
täällä ollaan molemmat kädet ylhäällä. Päässä soi tätä postausta kirjoittaessani. Postauksen julkaisuhetkellä oikeastaan ollaan lentokoneessa jossain 11 000 kilometrin korkeudella, mikäli ajastukseni toimii niin kuin sen pitäisi. Yleensä reissun lopussa tulee se reissuhaikeus, mutta viime päivien aikana on tullut niin kova ikävä koirulia, että haikeutta ei ole. Kerrankin näin.
New York jää todellakin mieleen kaupunkina, joka ei koskaan nuku. Illalla kun laitoimme hotellihuoneen verhot kiinni, tuijottelimme Times Squaren valoja ja liikennettä. Aamulla verhot avatessamme alhaalla näkyi jälleen keltainen taksimeri. New York oli kyllä kaunis kaikessa valoloistossaan. Ehkä vakuuttavin yöllinen skene oli Brooklyn Bridgeltä kohti Manhattania ajaessamme. Onko siitä kuvia? Ei ole, sillä pikkuinen nukkui olkapäätäni vasten emmekä raaskineet pyytää taksikuskia pysähtymään 🙂
Vaikka suurkaupungeissa tulee noudattaa tiettyä varovaisuutta, niin silti NYC tuntui aivan turvalliselta. Ainakin siis tuo Manhattanin alue. Eipä me myöhään yöllä ulkona kukuttu, paitsi silloin kun tultiin jääkiekko-ottelusta. Silloin hypättiin taksin kyydistä 5th Avenuella ruuhkien takia ja käveltiin hotellille Times Squaren kautta. Poliiseja näkyi liki joka kadunkulmassa. Kodittomien edessä sydämeni särkyy joka kerta. Varsinkin sen yhden mustaihoisen, joka ilta toisensa jälkeen aneli ”have a heart, help the homeless”. Mulla on iso sydän ja näin jälkikäteen ajattelen, että miksi en auttanut? Miksimiksimiksi…
Meillä oli pari päivää NYCissä todella tiivis ohjelma ja pari päivää otettiin lungisti. Päätettiin, että se, mitä näkemättä jää, nähdään ensi kerralla. Esimerkiksi käveleminen High Linea pitkin tai illallisristeily. Musikaali ja lenkkeily Central Parkissa. Ehtiihän sitä. Paljon tosin nähtiinkin. Kiinnostaako teitä muuten lainkaan sellainen perinteinen nähtävyyspostaus? 🙂 Postauksia New Yorkista on vielä tulossa seuraavien päivien sisään, mutta niiden ohella aletaan pikkuhiljaa remontoimaan sitä mummulaa. Myös täällä blogin puolella. Lisäksi ajattelin laittaa ihan julkisesti ruokavalion takaisin ruotuun kuten myös liikunnat. Jonkinsortin myyssipostausta on ihan takuulla luvassa viikonloppuna myös. Kaipaan hellan ääreen, kynttilän valoon.
Pieni loma on tehnyt poikaa, tuo mummulan tyhjäysprojekti kun otti sen verran koville. Nyt osaa jo taas nauttia siitä ihanasta ajatuksesta, että me asutaan kesän kynnyksellä jo uudessa kodissa. Eikä missä tahansa kodissa, vaan lapsuudenkodissani. Tuo ajatus tuntuu niin kovin hyvältä ♥
SUPERIHANAA PERJANTAITA,
New York-postauksia kehiin vaan niin paljon kun materiaalia riittää! 🙂 Itselläni meni harmittavasti reissu-suunnitelmat mönkään mutta kyllähän se NY siellä pysyy.
Moikka Sanna,
juu, reissupostauksia tulossa vielä…ehkä taas tänään 😉
Voih, siellä se NY-odottaa <3
Voi, niin kiva katsoa tuttuja kuvia ja samoja fiiliksiä mitä NYCissä ekalla kerralla koki. Aina jää paljon näkemättä ja kokematta olipa missä tahansa, mutta on osattava nauttia siitä mitä ehtii kokea. Monet suuret kaupungit ovat näkemisen arvoisia vaikka useammankin kerran, mutta niin se oma koti ja oma arki tuntuu vain hyvälle koti Suomessa 🙂 Kiitti reissukuvista ja postauksista, kaikki jutut kelpaa, mitä tänne jaksat/ehdit naputella!
Huomenta Tiina,
kiva kuulla, että samoja fiiliksiä sielläkin 🙂 Just näin, pääasia että nauttii niistä asioista, mitä ehtii näkemään. Kyllä, oma koti ja arki on ihan parasta <3
Olehan hyvä, tämä blogi toimii myös hyvänä matkapäiväkirjana <3
Kiitos kuvista ja lisää vaan tulemaan 😀 nautin kovasti kun saa olla reissussa mukana edes virtuaalisesti kun ei nyt itse pääse 🙂
Huomenta Anne
ja hei ihana kuulla <3 Virtuaalireissuilla itsekin aina silloin käyn, kun ei mahdollisuutta matkusteluun oikeasti ole 🙂
Reissupostauksia tulossa lisää 🙂
Ihan mahtavia kuvia. Minusta on kiva katsella matkakuvia, tälläiset tunnelmakuvat ovat niitä parhaita, vähän kuin olisi itsekin matkalla.
Rentoa viikonloppua !
Hei huomenta Sara
ja kiitos 🙂
Mä tykkään myös, että tunnelmakuvat on niitä kaikista kivoimpia ottaa!
Kiitos ja suloista sunnuntaita sinne <3
Kaikki mahdolliset jutut ja kuvat New Yorkista tänne vaan. Mä niin haaveilen, että joskus sinne itsekin pääsisin! Ihana on ollut nähdä tuollaisia tavallisia kuviakin tuolta kadulta, on päässyt vähän oloon, että olisi ollut siellä itsekin!
Huomenta Pia!
Ja hei kiitos 🙂 New York oli mullakin piiiitkään haaveena ja nyt olen kyllä niin onnellinen, että ko.haave vihdoin toteutui <3