Chin up sisters!
Hengissä ollaan. Bloggailu on kyllä jäänyt viikon varrella muiden asioiden varjoon. Mutta kun on oikein kiireinen, niin jostain on karsittava 🙂 Toiminimihomma on edennyt tällä viikolla jättiläisen askeleen ja eilen keskusteltuani kirjanpitäjäni kanssa rohkaistuin ja maksoin sen 75 euroa ja laitoin toiminimihakemuksen menemään. Jännittää ihan sikana hyppy tuntemattomaan. Nykyistä päätyötäni en jätä vaan teen toiminimen puitteissa töitä sivutoimisena. Se, että olen jo nyt osayrittäjä ja hyppään vielä toisen yrityksen puikkoihin on aika hullua, eikö?! Mutta yrittänyttä ei laiteta. Ja elämä pitää osata elää täysillä eikä niin, että joutuu joskus katumaan tekemättömiä tekoja / sanomattomia sanoja.

Syyskuun alusta (siis sehän alkaa jo ensi viikolla) teen viikossa kaksi päivää töitä nykyisessä yrityksessä ja loput kolme olisi tarkoitus saada kulumaan sisustuksen parissa. Mun piti alunperin julkistaa teille tänään yritykseni nimi ja logovaihtoehdot (niin, päätöksen logosta olen jo tehnyt, mutta kaipaan tukeanne), mutta se ehkä kivoin logo jäi työkoneelle. Joten maanantaihin asti täytyy nyt odottaa 🙂
Joten kiirettä on pitänyt menneellä viikolla. Aivot ovat raksuttaneet tuhatta ja sataa. Aivosoluja on myös kuollut ehkä noin tuhat ja sata. Kiitos Tampereen tiistaisen yöelämän. Toipumiseen on nyt mennyt kolme päivää. Saas nähdä, josko huomenna olis jo parempi päivä 🙂 Tuntuu, että kaiken tämän toipumisen keskellä, oon ollut niin väsynyt, jopa kotona, että oon laiminlyönyt perhettä ja kotia. Onneks on viikonloppu ja aikaa olla läsnä ♥
Ettei elämä kävisi tylsäksi niin olen ajatellut hakea myös loppuvuodesta alkavaan sisustussuunnittelu-koulutusohjelmaan. Se on jatkoa sille 9 kuukauden sisustusassistentti-koulutukselle, jonka kävin. Tämä tuleva koulu tulee kestämään 1,5 vuotta. Työn ohessa tuo 9 kk:kin tuntui aika raskaalle, mutta aika on kullannut muistot 🙂 Koulutus on jälleen TAMK:n täydennyskoulutuksen järjestämää.
Täältä löytyy lisätietoa koulutuksesta, joka alkoi jo viime vuonna, mutta tuleva koulutus tulee olemaan samalla rungolla.
Jotenkin kolmenkympin rajapyykin ylittämisen jälkeen (ja voi, uskokaa pois, että se ei ihan viime vuonna tapahtunut 😉 on tullut ihan hirmuinen halu tehdä asioita. Ennen kuin tulee liian vanhaksi. Miettiä uravalintoja. Miettiä ylipäätään mitä elämältä haluaa. Mä oon vahvasti sitä mieltä, että kaikella on tarkoituksensa. Ja jos ei mitään kokeile, niin ei mitään voi saada. Ja kaikista tärkeintä – edelleen – on se, että osaa nauttia elämän pienistä asioista ♥
Joten tämän illan pyhitän vielä dagen efterille, mutta huomenna en enää suostu olemaan väsynyt. Tai pahantuulinen. Ei voi muuta kuin itseään syyttää. Joten turha kiukutella muille. Elämä välillä on. Eiks ni!
Viikonloppuna reipastun ja laitan teille kuvia Lilian huoneen muutoksesta. Pikkuisen prinsessan valtakunnasta.
Superihanaa perjantai-iltaa sinulle ♥
PS. All pics borrowed from Pinterest