torstai 03. lokakuun 2013

Meillä tuoksuu puhdas pyykki

Moimoi,

sisutattekos te tuoksuilla? Kun sain kuulla päässeeni mukaan Indiedays Inspiration bloggaajana Glade-kampanjaan hihkuin riemusta! Minä, jolla on siellä sun täällä pitkin kotia ripoteltua tuoksupusseja valokuvien taakse, kirjojen taakse ja vaikka mihin. Olen huomannut tuoksupusseissa olevan tuoksun esanssimaisuuden ja sen, että tuoksu ei kestä kovin pitkään, joten uudet vaihtoehdot hyväntuoksuiseen kotiin otin ilolla vastaan.
Oma tuoksusisustamiseni juontaa juurensa jo Kanadan aikoihin; siellä isäntäperheeni äidillä oli huonetuoksuja kylpyhuoneiden lisäksi olohuoneessa ja makuuhuoneissa. Mulla oli käytössäni ihana persikanvärinen kylppäri (niin, juuri sellainen amerikkalaistyylinen krumeluureineen) ja tuonne kuului olennaisena osana persikkatuoksu. Tunnen tuoksun vieläkin nenässäni. Siitä lähtien myös meillä kotona ja sittemmin omissani kodeissani on aina tuoksunut hyvälle. Siivottu koti ei yksin riitä, vaan ilman tulee olla raikkaan puhdasta ja tarpeeksi viileää. 
Lisäapua täydelliseen puhtaalta tuoksuvaan kotiin saa huonetuoksuista. Joita ainakin Gladella on moneen eri makuun. Ei tarvitse enää ostaa niitä muovisia juttuja, joista revitään se etupaneelin muovi auki saadakseen tuoksuvan hyytelön esiin. Ja sitten piilottaa tuoksun veskin kaapin päälle 🙂 Huonetuoksuihin on tullut myös tyylikkäitä, esillä pidettäviä vaihtoehtoja. Saimme Gladelta kattavan tuotepaketin tuoksujen testaamista varten:
Näistä pari nousi yli muiden suosikeiksini. Riippuen mielialasta, tunnelmasta ja tuoksukynttilän tuoksusta, tykkään että näillä tuoksuvilla kynttilöillä on helppo tuoksusisustaa. Kynttilöitä nyt muutenkin tulee poltettua näin pimeinä aikoina, niin miksei sitten valita sellaista kynttilää, joka samalla tuo joko raikkaan tuoksun tai mystisen tunnelmatuoksun. Näistä ensimmäiseen tunnelmaan pääsee tuon mustaherukkaisen tuoksukynttilän avulla.

Istuessani tuossa sohvannurkassa lukemassa kirjaa viltin alla, kynttilä toi palaessaan vienoa mustaherkukan tuoksua, olematta kuitenkaan liian makea. Tuoksukynttilä on siitä kiva, että se tuo tuoksua silloinkin, kun sitä ei polta. Ohi kävellessään kuitenkin tuntee sen tuoksun hetkellisesti.
Toisen testaamani kynttilän tuoksu oli mausteinen omenakaneli. Kyllä, keittiön pöydän ääressä istuessani aloin haaveilemaan glögimukillisesta ja joulutortuista. Niin ihanalle kuin tämä tuoksuikin, niin kuitenkin joutaa vielä pariksi kuukaudeksi kaappiin odottelemaan sitä oikeaa hetkeä poltettavaksi.

Mulle ihan uutena huonetuoksuvaihtoehtona tuli sähköinen, sisustukseen sopiva, ilmanraikastaja. Se laitetaan sähköpistokkeeseen ja siihen kuuluu tuollainen kotelo ja vaihdettava tuoksugeelipussi. Pusseja on eksoottisten hedelmien ja puhtaan pyykin tuoksuisena. Meillä tuoksuu tällä hetkellä eksoottiset hedelmät ruokatilassa. Omaan makuuni ehkä hiukan liian makea tuoksu muuten, mutta koska tuo sähköinen ilmanraikastaja annostelee säännöllisin väliajoin tuoksua huoneeseen, ei tuoksu ole liian voimakas. Aika hieno keksintö, eikä lainkaan hassumpi ulkonäöltäkään!
Sitten kuin tuo eksoottisten hedelmien tuoksu loppuu niin vaihdan samantien tilalle puhtaan pestyn pyykin tuoksun. Sillä tässä toisessa itselleni entuudestaan tuntemattomassa automaattisessa ilmanraikastimessa on juurikin tuon puhtaan pyykin tuoksu. Ja suoraan sydämestäni voin todeta, että tämä on juuri sitä itseään; kun otat pyykit kesäisen raikkaana päivänä narulta sisään vastapestyinä, ne tuoksuvat juurikin tältä. Tuoksu ei ole yhtään esanssinen vaan sellainen rehti puhtaan pyykin tuoksu. 
Tuote toimii kahdella paristolla ja se tunnistaa liikkeen huoneessa ja ruiskauttaa automaattisesti tuota mietoa tuoksuaan. Kun ei huoneessa liikuta, se menee stand by -tilaan. Meillä tämä on makuuhuoneen tasolla, joten siellä  on nukkumaan mennessä ihanan raikas ja puhdas tuoksu. Jos ei malta odottaa tuota automaattista toimintoa, niin tässä on painike, jolla me kärsimättömät voimme suihkautella ilmaan huonetuoksua 🙂 Myös tähän on vaihdettavissa tuoksupatruuna. Seuraavaksi ajattelin kokeilla relaxing zen -tuoksua, joka sopii myös tuonne makuuhuoneeseen.
Perinteistä linjaa mulle edustavat nuo tuoksusuihkeet, mutta uusinta uutta niissä on se, että Gladen Air & Fabric -tuoksusuihkeet käyvät myös tekstiileille. Puhdasta pyykintuoksua pääsi olohuoneen sohviin ja arvatkaas minne ajattelin suihkia tuota erittäin raikasta sitruunan tuoksua? No kyllä, jääkiekkokausi alkoi, joten miehen lätkävarustekassi kokee muutoksen. Tuoksumuutoksen 🙂

Mulle kodin ominaistuoksu on hirmuisen tärkeä. Se tuoksu, jonka tuntee jo ulko-oven avattuaan. Tietää tulleensa kotiin. Kodin ominaistuoksu ei sieltä taustalta katoa minnekään, vaikka käyttää näitä oikeasti hyväntuoksuisia huonetuoksuja. Päin vastoin, kodin tuoksu on meillä viime aikoina vain vahvistunut. Puhtaan pyykin tuoksu leijailee vastaan jo siellä ulko-ovella. Eikä se tuoksu ole ainoastaan tuon toisella sohvalla lojuvan viikkaamattoman pyykkikasan syytä 🙂 
Hei, kannattaa muuten käydä katsastamassa Gladen kampanjasivut ja äänestää suosikkituoksuaan.
 
Äänestäjien kesken arvotaan 7 huikeaa tuotepalkintoa!
 
Tuoksuterkkusin,

tiistai 24. syyskuun 2013

Nostalginen kattaus

Moikka,
olen otettu, että pääsin jo toisena vuotena peräkkäin Indiedays Inspiration bloggaajana mukaan huikeaan Indiedaysin Arabia-kampanjaan, jossa etsitään Suomen Kauneinta Kattausta. Ja erittäin innoissani olen, että vihdosta viimein saan näyttää teillekin nämä kuvat, joiden parissa suloisen sunnuntaini vietin. Päivä ei voisi mennä paremmin, jos sen saa viettää kauniiden astioiden, kattauksen ja hyvän ruoan parissa!

Tämä postaus on tehty yhteistyössä Arabian kanssa ja se sisältää mainoslinkkejä. 
Osa esitellyistä astioista on saatu Arabialta tätä yhteistyötä varten.
Kuten te blogini  lukijoina tiedätte, katan niin arkena kuin juhlapyhänäkin. Koko perheelle, vain itselleni tai ihanille ystävillemme. Olen sitä mieltä, että kattaus on todellakin puoli ruokaa. Kauniisti katettuun pöytään on kunnia istua. Se kertoo jo pöytään istuvallekin sen, että häntä arvostetaan. Hänen viihtyvyytensä eteen on nähty vaivaa. Itse, kuten varmasti moni blogini lukijakin, ihannoin kattausta, joka on tehty rennon huolimattomasti, mutta silti kauniisti. Ryppyiset pöytäliinakattaukset, joissa lautasliinat on huiskittu sinne tänne yhdistettynä kauniisiin astioihin vetoaa ehkä tällä hetkellä minuun eniten. Kuitenkaan sellaista kattausta en tässä lähtenyt ihan hakemaan. Ollakin, että pellavaisen pöytäliinan ryppyisyys tuo kotoisuutta kattaukseeni. Ja tuota kodikasta ilmettä yhdistettynä mummulamaiseen nostalgisuuteen tavoittelin kattauksessani. 
Kesällä löysimme mökiltämme vanhan Arabian tiilen. Tai oikeastaan kaksi. Maalasin toisen valkoiseksi ja toisen säilöimme pakon edessä rakentamamme terassin koolauksiin tavallisten tiilien loputtua kesken. Tuo valkoinen tiili esiintyy tässä kattauksessa. Kuten myös mummuni vanha Arabian pilkkumi, soppakulho. Muistan, että mummulassa arkena istuttiin pöytään, joka oli katettu sinivalkoisilla Arabian astioilla. Juhlista oli kyse, jos pöytään oli katettu Arabian kultaiset Myrnat. Niinpä päätin lähteä etsimään kodikkuutta ja muistoja kattaukseeni sinivalkoisuudesta. Juhlistaen kuitenkin samalla upean Arabian 140-vuotista taivalta. Yhdistelemällä uutta ja vanhaa saa kattaukseen luotua sitä kodikkuutta, mutta samalla myös ajan hermolla olevaa trendiä.

 

 

Pidän siitä, että astiakaapissani olevia astioita on helppo yhdistellä. Kuten näitä kattauksessa käyttämiäni astioita. Katelautasiksi valikoituivat Arabia Kokon valkoiset lautaset. Kevättalvella aloittamani Arabian 140-vuotislautasten keräily osoittautui tarpeelliseksi jo tätä kattaustakin varten. Kauniit kaverukset Arja, Toini, Helka ja Heli pääsivät kattaukseni ruokalautasiksi. Kun näin Heikki Orvolan suunnittelemat 24 h astiat Helorinne & Kallion suunnittelemien sinisten koristen kera olin myyty. Minä, joka olen vannonut valkoisten astioiden nimeen. 24 h Tuokion syvät lautaset ovat nostalgiset, mutta silti niin modernit. Ulkoa valkoiset ja sisältä koristellut. Arabian Koko kulhot mustikansinisinä sointuvat Tuokio-sarjaan täydellisesti värinsä puolesta. Hieman särmää ja lisäväriä kattaukseen tuo astetta pienemmät oranssit KoKo-kulhot. Sarjaton sarjan valkoinen tarjoilukulho kulkee meillä valkoisten KoKojen kanssa kattauksesta toiseen; vieraista toisiin ja käyttötarkoituksesta toiseen.

Juhlan tai tapahtuman luonne määrittää sen, mihin suuntaan kattausta alan suunnittelemaan. Kattamiseen insipiraation saan yleensä tarjottavista, mutta joskus tarjottavat määrittelevät kattauksen. Tässä kyseisessä kattauksessa oranssin värin löytyminen lähti siitä, että yritin miettiä vastaparia tuolle siniselle. Raikastavaa ja särmää antavaa väriä. Ja koska olen armottoman ihastunut bataattisosekeittoon, niin väri oli päätetty. Oranssi keitto ja oranssit astioiden pilkahdukset kattauksessa sopivat juuri tähän syksyiseen teemaan. 
Koristeet tähän, niin kuin moneen muuhunkin viimeaikaiseen kattaukseeni, olen löytänyt luonnosta. Näin syksyllä luonto esittelee väriloistollaan parhaimmat puolensa. Ei tarvitse kävellä kuin tuohon lähimetsään, niin kattauksen lautasliinarenkaiden somisteet on hankittu ja maljakkoon poimittu luonnon antimia.

 

Tarjolla suloisena sunnuntaina oli samettista bataattikeittoa, vastapaistettuja rapeita sämpylöitä ja ikkunasta kaunis syksyinen näkymä väriloistoineen. Samettisen bataattisosekeiton ohjeen löydät täältä ja iki-ihanien Namasten sämpylöiden täältä. Timjamin ystävänä tein sämpylöiden kanssa tarjottavaksi levitteen, johon laitoin maustamatonta tuorejuustoa, merisuolaa, pippuria ja timjamia. Lisäksi ripottelin timjamia sämpylöiden päälle ennen niiden paistamista.

Ruokakattauksen jälkeen ennen vanhaan otettiin päivälevot. Ainakin meidän mummulasssa. Kun ruoka oli laskeutunut, istuttiin alas kahvipöytään. Sinivalkoiseksi katettuun. Kahvikattauksessa käytin astioina valkoisia Nero-lautasia katelautasina, Tuokio-lautasia, KoKo-vateja sekä Tuokio kahvi/teekuppeja. Mustikkakukon paistoin Arabian Uunikokkivuoassa. Mustikkakukon päälle sai halutessaan vaniljakastiketta, joka tarjoiltiin Teema kaatimesta.
Ruokakattauksessa käytetyt KoKo-kulhot saivat toimittaa kahvikattauksessa tuikkukuppien virkaa. Kannattaa kokeilla, sillä varsinkin iltahämärässä valo loistaa kauniisti tuolta sinisestä kulhosta.

 

Oletko sinä jo hurahtanut astioiden keräilyyn? Vinkkinä teille, jotka vasta nyt innostuitte kattamisesta: aloittakaa perusväreistä ja muodoista. Esimerkiksi valkoinen monikäyttöinen Arabian KoKo-sarja tai 24 h luovat jo hyvät puitteet kattamiselle. Näiden lisäksi kaappiin voi kerätä ajan saatossa värillisiä astioita. Herkullinen kattaus syntyy mielestäni silloin, kun kokeilemalla eri astiayhdistelmiä löytää sen juuri oikean combon niin värien kuin muotojenkin puolesta. Niin sisustuksessa, mutta myös kattauksessa muotojen vastakohdat tuovat kontrastia ja houkuttelevuutta. Arabian astioita on helppo yhdistellä. Minun astiakaapissani olevien kahvi- ja teekuppien malli on sellainen, että ne istuvat kauniisti kaikkien ”tassien” eli vatien eli pienempien lautasten kanssa. Lisäksi lautasia on helppo yhdistellä, sillä eri halkaisijoidensa ansioista ne menevät juuri sopivasti päällekkäin. Täältä voi käydä katsastamassa Arabian astiavalikoimaa. Onko sinulla joku suosikkisi näistä ajattoman kauniista astioista?
Ja hei, nyt kun innostuitte kattamisesta, niin ottakaahan siitä kaikkein kauneimmasta Arabia-kattauksestanne kuva ja osallistukaa Suomen Kaunein Kattaus -kilpailuun. Kilpailun voittajakattauksesta saa astiakaapin täydennystä melko mukavasti sillä palkintona on vapaavalintainen astiasto kuudelle. Aikas huikeaa! 
Osallistun tänä vuonna Suomen Kaunein Kattaus-kilpailuun alla olevalla kuvalla. Äänestämässä voit käydä täällä. Kuka muistaa vielä viime vuoden kattaukseni? Se edusti hieman toisenlaista linjaa. Täältä voitte käydä katsomassa tuota vuoden takaista Arabian astioilla tehtyä kattausta.

Nyt kipinkapin kattailemaan ja kuvailemaan! 🙂
 
Inspiroivin tiistaiterkuin,

keskiviikko 19. kesäkuun 2013

DIY-pullapussi/leipäkori & hieno hetki

Moikka!

Sain ilon ja kunnian päästä mukaan Indiedays Inspirationin ja Meiran Cafe Hieno -kampanjaan. Niin useasti kuin blogipostauksissanikin vilahtelee kahvikuppi, niin se kertoo jo siitä, että olen addiktoitunut. Kahvia kuluu päivän mittaan useampi kuppi. Ja usein puolittain täynnä olevia kahvikuppeja löytyy ripoteltuna sieltä sun täältä. Niistä sitten hörpin aina ohi mennessäni jo kenties kylmentynyttäkin kahvia. Mutta paras kahvihetki on silloin, kun koti on hiljainen, keittiö siivottu ja saa vain kaikessa rauhassa tuijotella ulos keittiön pöydän äärellä ja kuunnella kesän ääniä avoimesta ikkunasta. Juoda hivenen ehkä vielä liian kuumaa kahvia. Syödä vastaleivottua pullaa. Elämän pieniä nautintoja.
Itse en ole niinkään tumman paahdon ystävä, joten tämä Meiran Cafe Hienon Summer Edition iski vaaleana paahtona makuhermooni. 
”Polkupyörällä niityn laitaan,
eväät on pakattu koriin,
termospullo täynnä kuumaa kahvia.
Ahomansikoita syödään suoraan pellon laidasta, 
perhoset lentävät ympärillä.
Aurinko paistaa, pääskyset
lentävät korkealla.”
Kahvipaketin kyljessä oleva teksti saa mielen kyllä liitelemään sinne niityn laitaan. Mielestäni tämä kesäinen kahvipaketti menee jo itse itsessään tuliaisina esimerkiksi mökille mentäessä. Me saimme tätä ihanan leikkisää ja kesäistä kahvipaketin kuosia myös kankaana omia diy-projektejamme varten. Itse lähdin siitä ajatuksesta, että koska kesällä kyläillään paljon, niin kahvipaketin lisäksi olisi kiva viedä kylään pullat ja päätin ommella niille pullille pussukan. Jota voi toki käyttää myös leipäkorina.

Pullapussin/leipäkorin tekoon tarvitset kahta eriväristä kangasta. Olisi hyvä, jos molemmat tai edes jompikumpi kangas olisi jämäkämpää. Itse valitsin tuon saamamme kesäisen Meiran Cafe Hienon kahvipakettikuosikankaan lisäksi esikoisen vanhat farkut, joissa on kuulemma aivan liian leveät lahkeet eikä niitä voi täten ollen enää pitää. Tähän projektiin nuo leveät lahkeet olivat juuri sopivat!

1. Mieti tarkkaan pussin koko. Tuohon minun ompelemaani pussiin tarvitset molempia kankaita 35 cm (pussukan korkeus -saumavara n.1cm) x 58 cm (pussukan ympärysmitta -saumavara n.1cm) kokoisen palan. Molemmista kankaista tarvitset myös ympyrän muotoiset palat, joiden halkaisija on 18 cm. 

2. Ompele molemmat kangaspalat saumasta kiinni lieriöksi (nurjalta puolen). Itse siksakkasin vielä nuo reunat, etteivät ala rispaantumaan.

3. Kiinnitä pyöreä pohja lieriön (tuubin) alareunaan. Ja taas siksakkasin reunat rispaantumisen varalta. Toista tämä molempien kankaiden osalta. Nyt sinulla pitäisi olla kaksi pussukkaa.

4. Aseta pussukat sisäkkäin nurjat puolet vastakkain. Käännä yläreunasta noin sentin verran pussien suita sisään päin (pussien väliin) ja kiinnitä käännös nuppineuloilla. Ompele yhteen.

5. Rullaa reuna ulospäin. Pullapussi on valmis vietäväksi kylään kera herkullisien vastapaistettujen pullien sekä Meiran Cafe Hienon Summer Editionin.

Tuolla brändisivuilla on esitelty muidenkin bloggajien DIY-projektit; on mekkoa, tauluja, kassia yms. ihania kesäisiä ja myös tälläiselle poropeukalolle tarpeeksi helppoja kesäprojekteja. Käykäähän ihmeessä äänestämässä omaa suosikkianne, sillä parasta projektia äänestäneiden kesken arvotaan Segafreda myespresso -kahvikapselilaite sekä 10 kahvikapselipakettia sisältävä paketti (arvo noin 100 euroa) ja lisäksi 10 kappaletta 20 euron arvoisia tuotekasseja. Äänestämään pääset siis täältä.

Kesäisin & kahvintuoksuisin terkuin,

maanantai 18. maaliskuun 2013

Koti kuntoon kesäksi -arvonta!

Aurinkoista maanantaita blogistania!

Kaikillahan meillä on kevään ja kesän tullen jos jonkinlaisia juhlia; on ylioppilas-, valmistujais-, kesäkaudenaloitus- ja rippijuhlia. Ja yleensä tulee se viime hetken paniikki ja edellisenä yönä aletaan valkaisemaan seiniä maalilla tai laittamaan tapettivuotia vettyneenä seinään. Paniikki siitä, että koti pitää saada kuntoon. Maalaaminen on helppo ja nopea tapa saada asunnolle uusi ilme!
Työpaikkani Coloria Oy haluaa auttaa ja olla mukana kahden lukijan kodin freesauksessa. Itse olen ollut maalien kanssa tekemisissä ihan pienestä pitäen; isäni perusti Nokialle ensimmäisen maalitehtaansa vuonna 1986 oltuaan sitä ennen töissä parissa muussa suomalaisessa maalitehtaassa. Tuo ensimmäinen maalitehdas, Nokian Laatumaalit Oy, joutui yrityskauppojen jälkeen ensin ruotsalaisen Alcro Beckersin omistukseen ja pari vuotta myöhemmin toisen ison suomalaisen maalitehtaan omistukseen. Toiminta alasajettiin Nokialla vuonna 2001 ja suurin osa meistä työntekijöistä ei ollut valmiita muuttamaan työn perässä pääkaupunkiseudulle vaikka sekin mahdollisuus annettiin. Pikkuhiljaa kilpailukiellon jälkeen ajatus uudesta maalitehtaasta ja yrittämisestä alkoi olemaan sen verran vahva, että päätimme perustaa osin vanhojen ”Laatumaalilaisten” kanssa uuden maalitehtaan, Coloria Oy:n. 

”Coloria Oy on maalitehdas Nokialla. Se on perustettu vuonna 2003 ja se jatkaa
laadukasta, nokialaista maalintekoperinnettä. Kaikki maaliemme valmistus tapahtuu omissa
toimitiloissamme Nokialla.

Henkilökunnassamme yhdistyvät monen vuoden kokemus ja osaaminen alalta sekä uusi nuoruuden into. Kevyenä organisaationa tapamme toimia on nopea ja notkea. Tämä näkyy laatuna koko ketjussa aina tuotekehityksestä toimitusvarmuuteen ja asiakkaasta huolehtimiseen asti.

Tuotevalikoimamme kattaa sekä yksityisen kuluttajan että ammattikunnan tarpeet. Coloria -kattonimestä tunnistatte tuotteemme. Coloria -laatu tarkoittaa sisämaaleissa hyvää peittävyyttä, pitokykyä ja levitysominaisuuksia sekä ulkomaaleissa säänkestoa, hengittävyyttä ja valonkestoa.

Kaikki tuotteemme ovat vesiohenteisia ja ympäristöystävällisiä.”
Haluamme jakaa kaikkien kommentoineiden kesken kaksi maalipalkintoa! Ensimmäiselle onnekkaalle lähetämme kolmekymmentä litraa maalia ja toiselle kymmenen litraa. Kyseessä voi olla mikä tahansa tuotteistamme; ulko- tai sisämaali, lakka, puunsuoja tai vaikka maahantuomamme Dalapro-valmistasoite seinien kittaamista varten. Eli tuotteita saa yhdistellä, kukin oman maalitarpeensa mukaan. Kaikki maalimme ovat sävytettävissä Suomen markkinoilla olevien sävykarttojen mukaan.
Arvontaan osallistuminen on yksinkertaista:

1) kommentoi tähän postaukseen ja
2) kerro minkälaisia maalaustarpeita sinulla on.
Ja hei, mikäli sinulla on kysyttävää maaleista tai maalauksesta, niin soita ihmeessä meille numeroon 010-289 9500 ja veljeni vaimo Maarit tai minä yhdistämme sinut maalineuvontaan. Voit myös kysyä maaleista tai maalauksesta jättämällä kommentin tähän postaukseen; lomani aikana tiimi lukee kommentteja ja vastaa kysymykseesi. Meillä et jää ilman vastausta vaan saat vastauksen yhdellä puhelinsoitolla!
Johtuen siitä, että olen syntynyt liki ”maalisuti” kädessäni on minullakin koko ajan kotona maalausprojekteja käynnissä. Kesälomalla työn alle pääsee tyttöjen huoneet ja huoneita yhdistävä kylpyhuone. Jos johonkin tuotteeseen voi jäädä koukkuun niin se ei minun kohdallani ole suusta nieltävä tuote vaan seinille telattava tuote; Coloria Royal Sisustusmaali. Täyshimmeä ja puhdistusta kestävä maali on kokenut meillä kovia varsinkin ruokatilassa. Itse olen pyyhkinyt ketsuppitahrat sun muut pesuaineella ja tiskirätillä – tahrat onneksi lähtevät, mutta maali on ja pysyy. 
Toinen tuote, johon varmasti tulen koukuttumaan, on alkutalvesta lanseeraamamme Coloria PaneeliPro Kattomaali. Tyttöjen huoneiden välissä olevan kylpyhuoneen tummunut paneelikatto saa valkaisun ko.tuotteen avulla. Joka siis kestää kosteissakin tiloissa erinomaisesti. Suutarin lapsella ei ole kenkiä -mentaliteetin mukaan nuo liki maalausta tärkeämmät pohjatyöt jää valitettavan usein itseltäni puolitiehen. PaneeliPro Kattomaalissa on se hyvä puoli, että kattopaneeleja ei tarvitse hioa tai pohjamaalata tartuntapohjalla ennen maalausta. 
Arvontaan voi osallistua sunnuntaihin 
7.4.2013 klo 23.00 asti! 

Arvomme maalipalkinnon voittajat viikolla 15 ja ilmoitan voittajat sitten täällä blogissa.
Maanantain maaliterkuin,
illan postauksessa katsastetaan hieman käsimatkatavaroihin 🙂
*tämä postaus on toteutettu yhteistyössä Coloria Oy:n kanssa ja sisältää mainoslinkkejä*

tiistai 19. helmikuun 2013

Hehkuva makkarapata

Hyvää tiistaihuomenta blogistania! 

Kun kuulin, että pääsin Indiedays Inspiration-bloggajana mukaan suomalaisen perheyritys Snellmanin haastekampanjaan kehittelemään reseptin uudesta Kunnon lenkkimakkarasta olin pakahtua onnesta ja otin haasteen ilomielin vastaan! Enkä vähiten sen vuoksi, että seison itsekin vahvasti suomalaisten perheyritysten puolella vaan myös senkin takia, että Snellmanin tuotteista ei löydy kammoksumaani kamaraa ja sian- ja naudanlihatuotteet valmistetaan ainoastaan puhtaista suomalaisista raaka-aineista.

”Me Snellmanilla haluamme valmistaa kaiken niin hyvin kuin mahdollista ja laadun suhteen emme halua tehdä kompromisseja. Raaka-aineiden on oltava laadukkaita ja puhtaita. Sian- ja naudanlihan tulee olla eettisesti tuotettua suomalaista lihaa omilta perhetiloiltamme. Kunnon lenkkimakkara sisältää 77% suomalaista lihaa. Snellmannilla emme käytä tuotteissamme kamaraa eli siannahkaa, vaan pelkästään kunnon suomalaista sian- ja naudanlihaa.”

Minun lisäkseni 24 muuta (ruoka)bloggaajaa ovat luoneet oman reseptinsä Snellmanin Kunnon lenkkimakkarasta ja osallistuvat Snellmanin kotisivuilla reseptikilpailuun. Joten käy ihmeessä tutustumassa herkullisiin resepteihin ja äänestämässä omaa suosikkiasi sekä osallistumaan arvontaan! Arvontaan osallistuneiden kesken arvotaan illallinen huippuravintolassa sekä hotelliyö Helsingissä! Täältä löytyvät kaikki kilpailureseptit ja täältä minun suunnittelemani resepti tästä herkullisesta uutuuslenkkimakkarasta.
Perinteisesti meillä on makkarasta valmistettu uunimakkaraa, makkarakastiketta tai -keittoa. Tai ulkotakassa takkamakkaraa. Mutta näin talviaikaan ajatus lämpimästä ja hieman tulisesta makkarapadasta tuntui houkuttelevimmalta reseptivaihtoehdolta. Lähdin kehittelemään reseptiäni siltä pohjalta, että siitä löytyisi myös vähän särmää. Ehkä hivenen makeutta, mutta myös suolaista kirpeyttä ja jälkipotkua. Pataruoissa pidän siitä, että ne pystyy jättämään muhimaan esimerkiksi pulkkamäen tai hiihtolenkin ajaksi uuniin. Näin suunnittelin myös tämän reseptini toimivan ja loistavasti tämä lihaisa makkara tuon hauduttamisen kestikin. Ja näin jälkikäteen voin todeta, että tästä tuli kyllä sellainen sunnuntaiherkku, että sitä tulee tehtyä hetimiten uudelleen.
Suolaisen makea hehkuva makkarapata vienosti tulisella jälkimaulla 
hehkuu punaisena kilpaa pakkasilman rusottamien poskien kanssa.
Hehkuva makkarapata

500g Snellman Kunnon lenkkimakkaraa
3 porkkanaa
3 punajuurta
pala lanttua
2 punasipulia
2 suolakurkkua
1 tlk (400 g) hyvälaatuista tomaattimurskaa esim. la Bio Idea
kourallinen persiljaa
1 mieto punainen chili
3 valkosipulin kynttä
2 rkl soijakastiketta
2 rkl sweet chili kastiketta
loraus juoksevaa hunajaa
vettä
suolaa
mustapippuria
tarjoiluun:
smetanaa
tuoreita sämpylöitä tai maalaisleipää
Kuori ja paloittele Snellman Kunnon lenkkimakkarat. Paista niitä hieman paistinpannulla voissa. Siirrä makkarat odottamaan valurautaiseen uunipataan. Pese, kuori ja pilko porkkanat, punajuuret, lantut ja punasipulit. Kuutioi suolakurkut pieniksi. Lisää näiden jälkeen pataan hyvälaatuinen tomaattimurska sekä vettä yhden tomaattimurskapurkillisen verran. Hienonna persiljaa noin kourallisen verran, poista chilistä siemenet ja pilko pieneksi. Kuori valkosipulin kynnet ja painele niitä niitä hieman rikki esimerkiksi leveällä veitsellä. Lisää em. aineet pataan. Sekoita keskenään soijakastike, sweet chili kastike ja hunaja. Sekoita seos padassa olevien aineiden kanssa sekaisin. Mausta tarvittaessa vielä suolalla ja mustapippurilla. Paista 200 asteisessa uunissa ensin puoli tuntia ilman kantta, minkä jälkeen laske asteet 175:een ja lisää padan päälle kansi. Annan muhia uunissa pari tuntia tai kunnes juurekset ovat kypsiä.  Nauti smetanan ja tuoreen sämpylän kera.

Meillä reseptin mukaisesta annoksesta söi kaksi aikuista ja kaksi lasta. Padan pohjalle jäi vielä sen verran, että me aikuiset saimme seuraavan päivän lounaan siitä. Mikäli haluat tulisemman version makkarapadasta, niin kehotan lisäämään toisen chilipalon. Meillä lasten takia pitää hieman säädellä tuota tulisuusastetta. Kehittelemäni padan herkkua ovat nuo makoisat makkarat, mutta myös tuo kovakuorinen sämpylä, jota dipataan makkarapadan liemeen. Sämpyläreseptin ohje löytyy täältä. Smetana taittaa mukavasti makeantulista makkarapataa. Muutenkin tätä oli kiva syödä, sillä oikeassa kädessä pidettiin haarukkaa ja vasemmassa sämpylää, jonka avulla autettiin ruokaa haarukkaan. Lapsillakin oli hauskaa, kun kerrankin sai luvan kanssa jättää veitsellä harjoittelun pois 🙂

Minusta tuli jälleen makkaran ystävä, jauhomakkarat saa vastedes jättää kaupan hyllylle! Mutta varoituksen sanana; tähän makkaraan tulee himo. Muutama palanen sitä eksyi suuhun jo ennen paistamista. Ja muutama ennen uuniin menoa, mutta kyllä tuonne pataankin niitä vielä jokunen riitti 🙂

Lisää herkullisia makkarareseptejä löytyy täältä!

Tiistaiterkuin,