Unen Hetki
Kultaseni, pupuseni, anna unen tulla.
Unen jälkeen on taas kivat leikkihetket sulla.
Kun uni tulee, nukahdat ja torkkumaahan matkustat.
Saat seuraksesi ihanimmat keijut sekä haltijat.
Maailmaan niin ihanaan se uni sinut johdattaa,
mukanansa kuljettaa ja takaisinkin kantaa.
Tartu kiinni unen helmaan, silkkiseen ja hentoon.
Ihan pian unessasi pääset mukaan lentoon.
Kultaseni, pupuseni, anna unen tulla.
Unen jälkeen on taas kivat leikkihetket sulla.
–Terhi Iivanainen-
♥
Siirsimme ennen joulua Julian katossängyn Lilialle. Julialla on väliaikaisesti Lilian vanha valkoinen jatkettava sänky. Lasten huoneiden remonttikin on vielä vaiheessa; seinät ja lattiat odottavat maalausta. Veljeni tulee ne maalaamaan, kun työkiireiltään ehtii.
Julian tuleva sänky aiheuttaa päänvaivaa; toisaalta haluaisin Ikea Minnenin tai Elloksen vastaavan rautasängyn. Mutta sitten taas toisaalta pelkistetty valkoinen sänky alasäilytyslaatikoilla houkuttelee myös. Mietitään rauhassa, eihän tässä ole mihinkään kiire. (Lue: aika saisi pysähtyä tähän ♥ )
Tänään havahduin jälleen siihen, kuinka paljon omaa aikaa meillä vanhemmilla nykyään on. Töistä tullessani molemmat tytöt lähtivät naapurin tyttöjen kanssa naapuriin leikkimään. Kaksi tuntia pyörin ympyrää, yritin keksiä järkevää tekemistä, selasin puolihuolimattomasti Avotakan. Ja tunsin oloni aivan tyhjäksi. Ensin tätä omaa aikaa odottaa ja nyt kun sitä alkaa olemaan niin ei osaa nauttia siitä. Sitäpä tämä äitiys taitaa olla – riippuvuutta lapsista ja olonsa tarpeelliseksi tuntemisesta 🙂
Ihanaa viikonloppua ja kauniita (prinsessa)unia ♥ !