aamulla kuulkaas satoi hiljalleen lunta, kun vein esikoista kouluun. Eikä tämän viikon säätiedotusta eteenpäin katsoessakaan joudu pettymään. Talvi tulee. Ja joulu ♥

Olen ollut jälleen hyvin, hyvin analyyttisellä päällä (lue: kalliiksi tulee ;). Istunut aamulla tuossa mun sohvannurkassa, juonut kahvia ja lukenut Katjan ja Tiinan ihanaa joulukirjaa (teitte upeaa työtä, kirja on ihana ja ajaton ♥). Niin siis siinä lukiessani tuijottelin välillä tuota meidän pitkää seinää. Ja päätin, että ei sitä ainakaan tummenneta. Palasin vanhaan suunnitelmaani jatkaa olkkarin Bestå-linjaa myös tuolle seinälle. Siihen jäi kirjanluvut ja kahvin juonnit, kun oli pakko mennä mallaamaan Beståt tuohon suunnitelmaani. Itseni tuntien tiedän, että viimeistään helmikuussa harmaat verhot ovat vaihtuneet valkoisiin ja muutenkin tekee mieli kirkastaa kodin ilmettä. Ehkä nuo kaksi tummaa Hemnes-lipastoa tuntuisi silloin tunkkaiselta. 

Tuo peili ja muut tilpehöörit tason päällä tulevat vielä ajan saatossa muuttumaan. Meillähän on tuossa ikkunan edessä vastaavanlainen Bestå-taso systeemi, mutta matalampana. Eikä ole pois suljettu vaihtoehto, että osa tästä Beståsta olisi korkeampaa….

Tässä vielä kuva tuosta viime viikon suunnitelmastani:

Niin analyyttiseksi en vielä ryhtynyt, että olisin löytänyt pianolle paikan jostain muualta kuin olkkarista. Kaikki ajallaan 🙂 Todennäköisin paikka pianolle on tuolla takkahuoneessa nyt kun haluan säilyttää olohuoneen ilmeen valoisana. Mutta se tietäisi luopumista tuosta ihanasta mustasta kirjahyllystä ja peilistä. 

Tänään ajattelin mennä hiukka havumetsälle, sen verran ihania kuvia tuolla joulukirjassa oli. Lisäksi edessä olisi viikkomaitokauppaa. Mutta sitä ennen pikainen juoksulenkki ennen kuin koululainen kotiutuu.

mä olen tehnyt nyt itselleni oikein ongelman tuosta pianosta ja sen paikasta. Ehdottomasti haluan tuolle seinälle nuo suunnittelemani lipastot oheistilpehööreineen (klikklik), mutta pianon uudesta paikasta en enää olisikaan niin varma. Suunnittelin siirtäväni (siirrättäväni) sen tähän työ/bloggauspisteen paikalle. Mutta tämä mun työpiste on tällä hetkellä olkkarin valopilkku. Jos tähän tuodaan tuo ruskea piano, niin nurkkaus pimenee radikaalisti. Äsh. Mihin mä tuon pianon nyt laittaisin…takkahuoneeseenko? Ei taida mahtua. 

Ja sitäpaitsi, onhan sitä kivempi bloggailla työpöydän ääressä kuin sohvalla…ainakin tämän vanhan läppärin kanssa, joka pitää koko ajan olla piuhan päässä virtapistokkeeseen. Ootteko muuten huomanneet, että jouluvaloista ja kynttilöistä on suhteellisen vaikea saada pimeän aikaan kivoja kuvia? Täytyisi vissiin lukea joku manuaali kameran asetuksista. Tuntuu, että kuvat helposti ylivalottuu ja näyttää siltä, että on onnistunut saamaan kuvaan pienen tulipalon alun 😉

Kuvaamisesta puheenollen; niin kauan kuin mä olen siitä kameran jalustasta haaveillut, niin nyt saan sellaisen lainaan. Joten voipi olla, että saatte nähdä muitakin kuin tärähtäneitä hämäräkuvia. Ja ehkä myös piinaan teitä lisää kotiäitilook-kuvilla 😉

Käytiin juuri laittamassa etupiha ja takapiha täyteen jouluvaloja. Nyt saa lumisateet tulla! Ihan pakko mennä seuraavaksi saunaan sulattelemaan sormia. Taitaa mennä yöksi pakkasen puolelle tuolla ulkona…

Laitetaan äkkiä uusi postaus,ettei noi meikittömät kuvat loista tuossa ensimmäisenä! Olipas kiva törmätä Sallyyn Prismassa. Törmätäänhän pian uudelleenkin 🙂 Meikittömistä kuvista hieman vielä takaisin hämäriin kattaustunnelmiin. Ensimmäiset kattauskuvat ovat sitä Arabian blogiyhteistyökampanjaa varten otettu. Tästä kattauksesta löytyy kuva myös tuolta Suomen Kaunein Kattaus-kilpailusta. Nämä kuvat ovat otettu iltana ennen varsinaisia kuvauksia, joten tabletit ovat vielä silittämättä ja lasien pesukonerannut pesemättä. Sainkin kommentin hullunkurisesta lasien järjestelystä, mutta lasit ovat tarkoituksella näin 🙂 Suomessahan tuo vesilasi on äärioikealla, mutta ulkomailla yleisesti (varsinkin Kanadassa ja Usassa) vesilasi on äärivasemmalla, sillä siellä on tapana ajatella, että se lasi joka viimeisenä pöytään jää on tuolla kaukaisimpana. Eli vesilasi kulkee mukana läpi kattauksen. Ja koska kattaukseni on sieltä ei-virallisemmasta päästä niin myöskään lasit eivät ole suorassa rivissä; vaakatasossa tai vinorivissä. Tämä johtuu pääosin ihan siitä, että ne eivät olisi mahtuneet tableteille virallisesti katettuna 🙂

Ja sitten eilisiltaisten pannaribileitten tunnelmiin. Talletan tänne tuon pannarireseptin. Se oli vuoden ajan multa hukassa, kun oli vain sellaisella pikkulappusella keittokirjojen välissä. Ja eilen sen löysin. Vuoden aikana olen kokeillut jos jonkinlaista pannariohjetta, mutta aina niihin tuli sokeria tai leivinjauhetta. Tähän mun mielestä parhaimpaan pannarireseptiin ei tule kumpaakaan. Ja toimii kuin tauti! 🙂

Ostin tuossa taannoin kaksi joulukuusen vihreää Kastehelmi-kippoa. Tuo väri ei ole ns. perusväri vaan sitä tulee silloin, kun tuotannossa vaihdetaan väristä toiseen. Aikas kivan värinen, tykkään mä! Vaikkei meillä mitään muuta vihreää olekaan 🙂