Hej,
aamulla kuulkaas satoi hiljalleen lunta, kun vein esikoista kouluun. Eikä tämän viikon säätiedotusta eteenpäin katsoessakaan joudu pettymään. Talvi tulee. Ja joulu ♥
Olen ollut jälleen hyvin, hyvin analyyttisellä päällä (lue: kalliiksi tulee ;). Istunut aamulla tuossa mun sohvannurkassa, juonut kahvia ja lukenut Katjan ja Tiinan ihanaa joulukirjaa (teitte upeaa työtä, kirja on ihana ja ajaton ♥). Niin siis siinä lukiessani tuijottelin välillä tuota meidän pitkää seinää. Ja päätin, että ei sitä ainakaan tummenneta. Palasin vanhaan suunnitelmaani jatkaa olkkarin Bestå-linjaa myös tuolle seinälle. Siihen jäi kirjanluvut ja kahvin juonnit, kun oli pakko mennä mallaamaan Beståt tuohon suunnitelmaani. Itseni tuntien tiedän, että viimeistään helmikuussa harmaat verhot ovat vaihtuneet valkoisiin ja muutenkin tekee mieli kirkastaa kodin ilmettä. Ehkä nuo kaksi tummaa Hemnes-lipastoa tuntuisi silloin tunkkaiselta.
Tuo peili ja muut tilpehöörit tason päällä tulevat vielä ajan saatossa muuttumaan. Meillähän on tuossa ikkunan edessä vastaavanlainen Bestå-taso systeemi, mutta matalampana. Eikä ole pois suljettu vaihtoehto, että osa tästä Beståsta olisi korkeampaa….
Mitä mieltä olette laitetaanko tummaa vai vaaleaa?
Tässä vielä kuva tuosta viime viikon suunnitelmastani:
Niin analyyttiseksi en vielä ryhtynyt, että olisin löytänyt pianolle paikan jostain muualta kuin olkkarista. Kaikki ajallaan 🙂 Todennäköisin paikka pianolle on tuolla takkahuoneessa nyt kun haluan säilyttää olohuoneen ilmeen valoisana. Mutta se tietäisi luopumista tuosta ihanasta mustasta kirjahyllystä ja peilistä.
Tänään ajattelin mennä hiukka havumetsälle, sen verran ihania kuvia tuolla joulukirjassa oli. Lisäksi edessä olisi viikkomaitokauppaa. Mutta sitä ennen pikainen juoksulenkki ennen kuin koululainen kotiutuu.
Tiistaiterkkusin,
Itse olen vaalean kannalla. Tummilla lipastoilla kyllä saisi sellainen mehevämmän ja täyteläisen lookin. Kummatkin ovat hyviä vaihtoehtoja, jotka vievät kokonaisuutta aivan eri suuntiin. Vaalea kuitenkin valintani.
Kiitos Johanna ♡ Ja juuri se, kun noi tummat lipastot täyttäisivät tuota tilaa niiiin hyvin. Mutta mä tiedän, että valkoinen on se lempparivärini ja joskus tulee vielä harmittamaan, jos mustanruskeat lipastot tuohon isken 🙂
Ehdottomasti tummat Hemnesit!
Kiitos Jenni, mutta sydän taitaa sykkiä tuolle vaaleammalle ♡ Ainakin tänään, huomenna voi olla eri juttu 🙂
Mä taas sanoisin, että beståt. Raikkaammat ja arvokkaamman näköiset.
Kiitos Sara ♡ Näin mäkin vähän ajattelisin…mutta ääsh, kun tää on niin vaikeeta 🙂
Vaalea vaihtoehto on ihan kevyt!
Ripi
Kiitos Ripi ♡ Totta, se keventää kyllä ilmettä tuo vaalea 🙂
Mä olen vaalean kannalla. Oletpa tehnyt muuten hienot piirustukset 🙂
Kiitos Jonanna ♡ Nuo piirustukset tein tietsikalla, ihan oma piirustustaito ei tuollaisiin riitä. Korkeintaan tikku-ukkoihin 🙂
Vaalea ehdottomasti mun mielestä, en kyllä muutenkaan ole yhtään tuon Hemnes sarjan kannattaja. Tai siis Bestå on paljon simppelimpi, ajattomampi ja raikkaampi. (mun mielestä) =)
Kiitos Nanna ♡ Meillähän on tuota Beståa olkkarissa jo ennestään; eteisessä taas on Hemnesin valkoinen lipasto, johon vetimet vaihdettu. Bestån tunnen kuitenkin enemmän meidän tyyliseksi 🙂
Beståt tottakai! Mutta ota osa vähän korkeempaakin. Mitä se piano muuten tykkää, jos se joutuu takkahuoneeseen? Tai siis voiko sen laittaa sinne?
Kiitos Sallyseni ♡ En tullut ajatelleeksikaan tuollaista piano+takkahuone-syndroomaa…se on vielä flyygelipiano, että vissiin aika herkkis. Auts 🙂
Tummien Hemnesien puolella olisin minä 🙂
Kiitos Susanna ♡ Ei vitsi, nyt kun te ootte liki jakautunut 50/50 noiden suhteen niin mäkin alan arpomaan täällä 🙂
Vaaleaa ripauksella tummaa, kontrastia antamassa 🙂
Kiitos Susanna Koo ♡ Just näin; vähän mustaa, että mätsää arkkupöytään 🙂
Vaalealle ääni täältä:)
Kiitos kaunis äänestäsi ♡ Tää on niin vaikea päätös…tosin niin kauan kuin tuo piano on tuossa niin eipä tarvitse päättää 😀
Kiitos Maria <3
Vaalean kannalla ollaan täällä 🙂
Kiitos Katja ♡ Ja olehan hyvä, mä olen kertaalleen nyt lukenut tuon kirjan kannesta kanteen ja lisäksi selailen sitä monta kertaa päivässä, kun haen mun havunoksille (jotka vielä siellä metsässä) inspiraatiota 🙂