Kiitos kaunis kommenteistanne tuohon blogiaatospostaukseen. Juu, siitähän lähdetään, että mun blogi ja jutut pysyy tällaisina, hivenen ehkä välillä siirappisina ja hunajaisina. Välillä ihan vailla säihkettä, päätä tai häntää. Näillä on menty neljä vuotta ja mennään jatkossakin 🙂 Meillä on kuulkaas niin outo tilanne edessä, että molemmat tytsyt menevät pian ystävilleen synttäreille. Molemmat omille ystävilleen. Puolitoista tuntia omaa aikaa kaksistaan miehen kanssa. Tietänee romanttista maitokauppareissua kera rakkaan 😉 Tosin käydään me vähän katselemassa ulkosohvaryhmääkin tuonne mökille.

Viime kesänä blogiani seuranneet tietävätkin, että mökillä katetaan luonnon rekvisiittaa hyväksikäyttäen. Talvi oli jäiden myötä tuonut tullessaan rantaan mitä ihanampia harmaita ajopuita ja niiden kappaleita. Yksi niistä pääsi keskelle ruokapöytää. Yksi puukarahka odottelee pätkäisyä pienemmäksi. Se pääsee kesähuoneen nurkkaan ja saa yllensä tuolta ruokatilan nurkasta nuo Annon blogivalot. Kattaukseen pääsi myös kukkivat mustikat…vai ovatkohan noi jo mustikan raakileita? Oli mitä oli, niin koko mökin piha on täynnä noita. Viime vuonna poimimme mökin pihapiiristä himpun verran vajaa 20 litraa mustikkaa ja ne riittivät aina tämän vuoden helmikuuhun asti. Tällä hetkellä syön mummun pakkasen mustikoita 🙂

Ennen viikonloppua uhosin selättäväni kruntsulihakammoni. Hyvin se selätettiin, mutta eipä tuo entrecote hirmuisesti kruntsunut 🙂 Taivaallista oli. Lisäksi tein kesäistä perunasalaattia, joka kyllä olisi kaivannut asteen kiinteämpiä perunoita. Kesä ♥

Nyt tytöt sinne juhliin ja miehen kanssa asioille.

Meillä on pieni ristiriita tuon sohvaryhmän tiimoilta…mä kun en välttämättä ihan perinteistä polyrottinkia haluasi. Mutta toisaalta enpä tiedä sitten millaisen haluaisin. Me naiset! 😉

See u later muruset! 🙂

Maanantaiterkuin,

PS. tuo polku, joka näkyy yhdessä kuvassa johtaa meidän puuceeseen ja varastoon 🙂

Oi että, olenko jo muistanut kertoa, kuinka paljon rakastan näitä helteitä, jotka meillä täällä vallitsee? Jopa niitä tuskaisen hikisiä öitä tällä hetkellä 🙂 Me ollaan ihan just kohta lähdössä mökille, mutta päätin esitellä teille paikan, jota täällä ei ole juuri vielä nähtykään. Mutta jota olette (ainakin Irma 🙂 kovin toivoneet. Eli v. 2006 rakennettu saunamökki. Jonne kuljetaan myös mustikkamättäiden läpi laudoitettua kujaa pitkin. Sinne pääsee joko vierasmajan ja leikkimökin ohitse tai sitten heti laiturilta. Sauna on niin priimakunnossa, että voisin väittää, että siellä ei oltu saunottu ennen meitä juurikaan. Saunan kiuas lämpiää puilla ja pesuhuoneessa on suihku. Vesi tulee järvestä pumpulla ja luksusta on tuo lämminvesivaraaja. Pesuhuoneesta ei ole valitettavasti kuvia, mutta siellä on hirsiseinä ja kaakelilattia. Saunan erottaa pesuhuoneesta lasiovi, jonka läpi näkyy (ellei kovissa löylyissä lasi höyrysty) aina järvelle asti. Saunan ikkunasta aukeaa näkymä vieressä alkavaan metsään. 

Saunamökissä on saunan ja pesutilan lisäksi luonnollisesti myös tuollainen pieni, mutta sympaattinen tupahuone. Tämä noin 12 neliön tila on siinä kunnossa, johon se edellisiltä omistajilta jäi. Yöpöydän lokerossa odottaa pari Agatha Christien kirjaa lukijaansa. Tästä huoneesta tekisi mieli tehdä sellainen New England -tyylinen oleskelutila valkoisen, sinisen ja punaisen kera. Täällä majoittuu meidän vieraat. Jos vieraita on enemmän kuin kaksi niin sitten otetaan myös vierasmaja käyttöön. Vierasmajassa (tässä kuvassa etualalla) on nukkumapaikat vielä neljälle. Jotenkin tässä saunatuvassa on sellainen hyvä ilma ja kuumallakaan kelillä se ei ole vielä ollut liian kuuma. Seinät tulevat saamaan luultavasti valkoisen kuullotteen jo tänä kesänä. Mulla on yksi idea tuon kalustejärjestyksen suhteen…täytyykin laittaa hihat heilumaan, kun möksälle päästään. Siinä auringonoton lomassa 🙂

Saunatuvassa on tällä hetkellä pieni jääkaappi ja mikro. Mikrosta voidaan luopua, mutta jääkaapin tuolla mielellämme pidämme saunajuomien kylmennystä varten. Se täytyy vain jotenkin piilottaa näkyvistä. Saunamökin terassilla vilvoittelemme monta kertaa löylyjen välissä. Nyt kun olemme oppineet, miten tuo kiuas toimii, niin tiedämme mitä ei kannata tehdä; polttaa kolmea täyttä pesällistä täyttä hönkää ja mennä saunaan mittarin näyttäessä 90 astetta. Pihkatkin alkoi valumaan katosta, kun oli niin kuuma. Maltillisesti koivuklapeilla lämmitettäessä sauna on käyttövalmis jo puolen tunnin päästä. Kun mittarissa on noin 50 astetta niin saunassa saa oikein makoisat kosteat löylyt. Harvoin viihdyn kotisaunassa pitkään, mutta tuolla voisi löylytellä kyllä koko päivän. Jokohan sitä uskaltautuisi tänä viikonloppuna saunasta järveen? 🙂

 Nyt sinne mökille. Mä aion haastaa itseni tänään. Kaikkihan te tiedätte mun suhtautumiseni ”kruntsu”lihaan. Juu, mökille matkaa kilon pönikkä entrecotea ja saas nähdä mitä siitä tehdään. Varmuuden varalta on mukana myös possun sisäfilepötkökin, jos tuo ensimmäinen on liian sitkeää 🙂 Luvassa auringonottoa, yhdessäoloa, kalastusta, tikkupullan paistoa kalliorannalla (tehtiin sinne muuten viime vkloppuna pitkästä lankusta penkki), Suomen jääkiekkopelejä, saunomista, rannan siivoamista ja hyvät yöunet. Sunnuntaina palaamme kotiin täysin rentoutuneina 🙂

toivotellen,

Hellureissan murut!

Elämä on siirtynyt viime päivien aikana ulos. Se tietää sitä, että nettailu ja sitä myötä bloggailu hieman kärsii. Töissä saa olla kahdeksan tuntia tietokoneen äärellä, niin täytyy ympätä nettailu ruokiksille/kahvitauoille. Tosin tänäänkin ruokiksesta suurin osa kului ulkona arskotellen. Ei sitä malta olla koneen äärellä näillä keleillä kuin pakosta. Ihana, odotettu kesä on vihdosta viimein täällä. Jo sitä on odotettukin 🙂 Huomaa, että täällä himpun verran etelämmässä on kesä pidemmällä; mökillä riippakoivussa on lehdet, mutta muuten koivut ovat vielä ihan pienillä lehdenversoilla.

Te, joita ei mökkijutut kiinnosta niin pahoitteluni; kesä tulee olemaan taas vähän mökkipainotteinen postausten suhteen 🙂 Kotona kun ei sisustuksen saralla juurikaan tapahdu, vaan kaikki paukut on siirretty möksälle. Isoimpana panostuksena tänä kesänä tulee olemaan noiden meidän mökkirakennusten käsittely. Vanha osa päämökistä tullaan käsittelemään ihan vain värittömällä kuultosuojalla. Sen verran olen rakastunut tuohon keloon, että sitä en miksikään muun väriseksi halua. Laajennusosa ja muut rakennukset käsitellään kelon sävyisellä kuultosuojalla. Nurkkalaudat ja ikkunanpielet valkoisella maalilla. Terassilaudat vedetään myös värittömällä, paitsi tuo meidän terassin laajennusosa kelon sävyisellä puuöljyllä. Kelo (tuollainen puhdas harmaan sävyinen) on muuten siitä metka sävy, että se sopii kaikkien värien kanssa yhteen; jopa noiden oranssien pelastusliivien ja kalliorannalla istuvan miehen oranssin paidan kanssa 😉 

Meillä on mökin terassi vielä pääosin kalustamatta (lottovoittoa odotellessa…), mutta tuossa keittiön ikkunan alla on oiva paikka jatkaa aamukahvittelua. Siihen paistaa aurinko aamusta iltaan. Kahlasin viikonloppuna siinä suuren pinon viime kesäisiä sisustus- ja ruokalehtiä. Kotona niitä ei juurikaan tule sen yhden kerran jälkeen selailtua. Etsin lehdistä mm. inspiraatiota helppoihin kesäruokiin. Jotain joka valmistuu nopeasti ja on terveellistä ja hyvää. Jatkan etsintöjä 🙂 Kaupungista vein mökille tuollaisen mustaksi käsittelemäni taittopöydän. Tuolit ovat mökin entisten omistajien peruja. Eikä lainkaan hassummat mun mielestä. Noita tuoleja löytyy kaksi myös saunan terassilta. Niihin on pöytäkin olemassa varastossa, mutta se pitäisi maalata valkoiseksi.

On se vaan sellainen rauhan tyyssija tuo mökki. 

Tällä hetkellä pohdin, että tuntuisko tuo 50 minuutin työmatka työläältä. 

Että josko sitä ajelisi kesän tuolta töihin. Lastenhoidon kannalta kyllä vähän haastavaa, ellei hoitajat asu meidän kanssa möksällä 😉 Ja lisäksi mun ehkä pitäis opetella käyttämään tuota veneen moottoria, ettei tarvitse aamuisin soutaa hikihatussa kiireen keskellä. Mut nyt mä soudan ja huopaan vielä pari tuntia täällä töissä. Illalla ajattelin selailla lehtiä myös kotona kesäisten ruokien reseptejä etsien. Mulla näet tulee jo grillattua broilerin ohutta leikettä korvista ulos 😀

toivotellen,

PS. ja hei jos täällä tuntuu olevan liian hiljaista, niin käykäähän tuolla Instagramin puolella. Sinne tulee päivitettyä kesäisiä fiiliksiä. Ja niitä mökkikuvia 🙂

Huhhellettä 🙂 Jopa täällä saaressa on tänään tarjennut ihan vain biksuilla. Tuuli on tyyntynyt eilisestä, mutta vesi ei ihan vielä ole uimalämpötiloissa. Minulle. Lapset ja mies siellä jo on pulikoinut useasti. Saunaa on lämmitetty aamusta asti. Eilinen kalaonni kääntyi, mutta ei haittaa, kovasti lapset onneaan kokeilivat tänäänkin. Jokainen lihas huutaa puusavotan jälkeen hallelujaa ja kyykyt lankutuksineen on jäänyt vähän vähille tänä viikonloppuna. Huomenna uusi aloitus 🙂 

Pidettiin tuossa ennen Suomen peliä kesähuoneessa lettukestit. Salusiinit olivat auki ja ristiveto teki hetkeksi olon siedettävämmäksi. Muurinpohjalettupannu jäi toimettomaksi ja poistoin letut sisällä paistinpannulla. Miss kesäheinät ahmivat letut hyvällä ruokahalulla. Ulkoilma tekee ihmeitä. Sen näkee jo yöunissakin; kun päivät ulkoilee (ja tekee vähän fyysistä työtä), niin uni maittaa. Viime yönäkin 11 tunnin verran. Eikä se poissulje päikkäreitä. Tänään nukahdin hetkeksi tuohon aurinkoon. Lokit kirkuivat taustalla ja jossain tehtiin puutöitä.

Oottekos muuten bruukanneet laittaa lettutaikinaan vishyä? Se tuo mukavasti kuplia taikinaan. Meillä mies on yleensä se lettumestari, mutta ihan hyvin mäkin selvisin. Tuolla alimpana kasassa on mun tekemät mössöletut, mutta onneksi mies ehti hätiin loppuvaiheessa niin saatiin ihan lettujenkin näköisiä (ja rakenteisia) lettuja 🙂

Nyt kommenttien kimppuun ja hurraamaan Suomi voittoon. Hiukkasen pahalta näytti, kun heti alkuun USA täräytti maalin. Pelin jälkeen takaisin kaupunkiin pohtimaan, että mitä kummaa sitä laittaisi lapsille päälle huomiseksi. Mittarin on ennustettu näyttävän 28 astetta. Huh. Kesäsandaaleja meillä ei ole ja varvastossuja tuonne kouluun ei vissiin tohdi laittaa 🙂

ihan kesätunnelmissa,