sunnuntai 02. joulukuun 2018

Pikkujouluinen juustolautanen & arvonta


Kaupallinen yhteistyö: Carr’s


TUNNELMALLISTA SUNNUNTAI-ILTAA!

Pimeät illat ja kynttilän lepattava liekki. Melodiset joululaulut ja puheensorina. Mausteinen tuoksu ja lämmittävät juomat. Rouskuvan rapeat keksit, täyteläiset juustot ja niihin täydellisesti sopivat lisukkeet. Hei, tänään blogissani vietetään pikkujouluja. Tervetuloa peremmälle. Ottakaahan tuosta korista villasukat jalkaanne, sillä vanhan puutalon nurkista vetää hieman. Ihanaa, että olette täällä niin sankoin joukoin. Rakastan järjestää illanistujaisia ja juhlia. Pikkujoulut ovat ehkä yksi suosikkijuhlistani. Sen takia päätin kutsua teidät kaikki paikan päälle virittäytymään joulun tunnelmaan. Pääsen kertomaan samalla teille myös meidän luottolautasesta tilanteeseen kuin tilanteeseen. Nimittäin juustolautasesta.

Illan pääesiintyjänä tänään toimii Carr’sin keksit, sivurooleissa takavasemmalla herra Brie juustoystäviensä kanssa sekä Carr’s keksien kanssa vasta tuttavuutta tekevät kanelinen päärynäkompotti ja granaattiomenaiset juustopallerot. Palan painikkeeksi tilkka täyteläisen punaista viiniä. Löydätte tarjoiluastioista myös muita pikkujouluiseen juustolautaseen sopivia herkkuja kuten kookossokerimarinoituja chilipähkinöitä, viinirypäleitä, oliiveja sekä kauniita ananaskirsikoita.

Olkaa hyvät, nauttikaa rohkeasti pöydän antimista! Minä tässä samalla kerron teille hieman lisää illan pääesiintyjästä eli Carr’sista. Carr’sin keksilajitelmapakkaus löytyy poikkeuksetta aina kuivamuonakaapistamme. Sillä se ei katso aikaa eikä juuri paikkaakaan, kun haluaa tuntea hampaidensa välissä rapean keksin katkeavan. Suussaan keksin koostumuksen ja maun. Meillä syödään näitä keksejä ihan pelkältäänkin, mutta arjen luksusta on veistää keksin päälle pieni pala juustoa. Ja jos löytyy niin siivu omenaa tai päärynää.  Oma suosikkini on tuo perinteinen Carr’s table water -keksi. Maun lisäksi siinä kiehtoo kauneus. Jokainen keksi on kuin veistos. Huolella tehty. Maistoitteko muuten jo tuota digestive -keksiä? Suosittelen sen päälle ronskia siivua sinihomejuustoa sekä päärynäkompottia.

Istutaan pöydän ääreen herkuttelemaan. Kiinnostaisiko teitä tietää juustolautasten koostamisesta enemmänkin? Mmm, siellä nyökkäillään samalla kun suu on täynnä keksiä ja juustoa. Nauttikaa ja syökää, minäpä kerron teille ne helpot niksit, joilla saada aikaan näyttävä juustolautanen. Juustolautasten koostaminen on helppoa. Sen myötä herkuttelu on helppoa. Tilanteessa kuin tilanteessa. Juustolautasen koostamisessa on kuusi osa-aluetta:

Keksit
Juustolautanen ilman laadukkaita keksejä on kuin juustolautanen ilman juustoja. Meillä valitaan liki aina kaupan keksihyllyltä Carr’sin keksilajitelmapakkaus, josta löytyy yhdeksää eri keksilaatua. Välillä mennään kyllä ihan tuolla yhdellä suosikkikeksilaadullani eli table water -keksillä. Sitä on saatavilla isompaa ja pienempää keksiä. Tykkään, että juustolautasessa saa olla erimakuisia keksejä, mutta myös rakenteeltaan erilaisia keksejä. Toiset rapsahtavat napakammin hampaiden välissä kuin toiset. Makeat keksit tuovat tiettyjen juustojen maun paremmin esiin kun taas suolaiset keksit sopivat toisenlaisille juustoille.

Juustot
Keksien lisäksi tuo juustolautasten päätuote. Usein valitsemme erilaisia juustoja kokeiluun, mutta poikkeuksetta aina juustolautaseltamme löytyy niin sini- kuin valkohomejuustoakin. Usein myös rakastamaani manchego-juustoa. Viime aikoina olemme innostuneet testailemaan pienten kotimaisten tuottajien juustoja, joita löytyy myynnistä myös sellaisia kokeilupalan kokoisia. Ainakin suuremmista ruokakaupoista.

Hedelmät ja marjat
Raikastusta ja pirteyttä juustolautaseen saa hedelmillä ja marjoilla. Vakiovieraana usein juustolautaselta löytyy kuvankaunis viikuna, mutta tänään kuvankaunis viikuna löytyy hillon muodosta. Itse kun olen tuoreelle viikunalle hieman allerginen. Hapokas omena, makea päärynä, pensasmustikat ja karhunvatukka sopivat juustojen ja keksien seuralaisiksi loistavasti. Uusin löytömme on persimon, joka sekin seurustelee muitta mutkitta muiden juustolautasen vierailijoiden kanssa.

Hillot
Keksi, juustosiivu ja päälle nokare hilloa. Ensimmäinen puraisu ja ah autuus! Viikunahillo on se klassisin juustolautasen hillovieras, mutta tänään ystävät hyvät meillä on tarjolla myös päärynöistä keittämääni päärynäkompottia, jossa maistuu vahvasti joulu kanelin myötä. Suosittelen testaamaan sitä perinteisen voileipäkeksin ja valkohomejuuston kanssa.

Antipastot
Pelkillä juustoilla, kekseillä, hedelmillä ja hilloilla saisi oivan juustolautasen aikaan, mutta meillä on vuosien saatossa juustolautaseen ujuttautunut oliiveita, artisokan sydämiä ja aurinkokuivattuja tomaatteja. Näitäkään ei tarvitse olla suuria määriä, vaan pienet maistelupalat riittävät.

Lihat
Tällä kertaa valmistin teille lihattoman juustolautasen, mutta usein juustolautasestamme löytyy myös päärynänlohkon ympärille kiedottua prosciuttoa ja salaminapostelupalasia. Lihat eivät ole suinkaan pakollinen lisä juustolautaseen, mutta tuovat vaihtelua. Ja miehen mielestä vatsan täytettä 🙂

Juustolautasen kaveriksi käy loistavasti punaviini, kuten tämä meillä tänään pöydässä näkyvä Tralcetto montepulciano d’abruzzo. Sen rubiininpunainen ja intensiivinen väritys yhdistettynä karhunvatukan ja kirsikan mausteiseen tuoksuun kuvastaa sen makua, joka on keskitäyteläinen, hedelmäinen ja maanläheinen. Ennen kuin iltamme päättyy, kerron vielä muutaman helpon reseptin jouluiseen juustopöytään!

PÄÄRYNÄKOMPOTTI

1 iso päärynä
2 rkl sokeria
2 tl kanelia

Kuori päärynä ja lohko se pieneksi. Keitä päärynää, sokeria ja kanelia kattilassa noin 10 minuuttia. Anna jäähtyä.

KOOKOSSOKERIKUORRUTETUT CHILIPÄHKINÄT

125 gr cashewpähkinöitä
125 gr pekaanipähkinöitä
1 valkuainen
3 rkl kookossokeria
2 tl chilijauhetta

Vaahdota valkuainen ja lisää siihen sokeri sekä chilijauhe. Pyörittele pähkinät seoksessa ja levitä ne sen jälkeen leivinpaperin päälle pellille. Paista 175 asteessa noin puoli tuntia tai kunnes pähkinät ovat kauniin ruskeita.

GRANAATTIOMENAISET JUUSTOPALLEROT

200 gr tuorejuustoa
100 gr fetajuustoa
tuoretta persiljaa
hunajaa
granaattiomenan siemeniä

Sekoita juustot, hienonnettu persilja ja loraus hunajaa keskenään ja pyörittele massasta palloja. Laita jääkaappiin tekeytymään noin tunniksi. Poista granaattiomenasta siemenet ja laita ne laakealle lautaselle. Pyörittele pallot granaattiomenan siemenissä niin, että siemenet jäävät juustopallon pintaan kiinni. Laita vielä hetkeksi jääkaappiin. Nauti Carr’s keksien kanssa 

Ihanaa, että piipahditte pikkujouluisissa merkeissä luonani. Meillä oli oikein mukava ilta, eikö? Mikäli ette ole vielä tutustuneet Carr’s kekseihin, niin suosittelen niin tekemään. Saan antaa yhdelle teistä kotiinviemisiksi Carr’sin herkkukorin. Sen arvontaan pääset mukaan kertomalla tämän postauksen kommenttiosiossa, että

Mitä sinun juustolautaseltasi löytyisi Carr’sin keksien lisäksi? 

Arvonta päättyy sunnuntaina 9.12. klo 18.00. Arvonnan säännöt löydätte täältä.

SULOISIN SUNNUNTAI-ILTATERKUIN,

Huom. Suomen alkoholilainsäädännön vuoksi alkoholia koskevia kommentteja ei voida julkaista!


maanantai 26. marraskuun 2018

Ruokareviirin laajentaminen: jouluiset sushit


Kaupallinen yhteistyö: K-Supermarket


 

HEIPPAHEI IHANAT

ja mitä mainiointa maanantai-iltapäivää! Jälleen on uusi viikko edessä ja tiedättekös, mitä se tarkoittaa? Jep, kohti joulua mennään kiireen vilkkaa. Joulu on näkynyt blogissani jo tovin. Onhan se ihan luonnollista, että tuo vuoden suosikkijuhlani näkyy täällä, sillä sitä se tekee meillä kotonakin. Valoja on viritetty sinne tänne tuomaan tunnelmaa, kuusi on kannettu sisään ja joulun kohokohdalle eli ruokailulle on annettu ajatus jos toinenkin. Kaupallisen yhteistyön myötä K-Supermarketin kanssa pääsin luvan kanssa sekoittamaan pakkaa jouluruokien suhteen. Kyseenalaistamaankin niitä tuttuja ja turvallisia reseptejä ja seikkailemaan hetkeksi keittiössä niin, että perinteinen lipeäkala löytyi jostain aivan muualta kuin siitä perinteisestä keitosta.ID

Instagramin puolella taannoin kyselinkin teiltä, että mitä mieltä te olette; taipuuko lipeäkala tai kinkku myös susheihin. Suurin osa oli sitä mieltä, että tottakai. Sushithan ovat hyvänkokoisia suupaloja jääkapista naposteltavaksi jouluyönä. Itseäni vähän jännitti lipeäkalan muuttaminen johonkin muuhun muotoon kuin keittoon. Sillä lipeäkala on ollut tavallaan se pyhä ruoka jouluissamme, se johon ei kosketa.

Muistan jo pikkutyttönä Kissanmaan mummulaan joulun alla mennessämme sen aika kammoksuttavan tuoksun, joka kellarista kiiri nenään jo heti ulko-ovella. Pappa oli siellä laittanut turskat likoamaan lipeäliuokseen. Koska kyseinen operaatio ei saanut minua vakuuttumaan mummun joulupöydässä tarjoaman lipeäkalakeiton herkullisuudesta, niin välttelin keittoa aina rippikouluikään saakka.

Kunnes maistoin sitä ensimmäisen kerran. En ole tainnut maistaa mitään parempaa. Suussa sulava kala, täyteläinen maitoliemi sekä kunnon tujaus maustepippuria myllystä. Jossain vaiheessa lipeäkalakeiton valmistus siirtyi äidilleni, mutta onneksi äiti osti lipeäkalat valmiiksi liotettuina. Tuossa taannoin vietimme oman perheen kesken joulua pohjoisessa ja olin varannut lipeäkalakeiton ainekset mukaan. Linjat kävivät kuumina tänne etelään, kun äiti neuvoi minua, että miten saan lipeäkalakeitosta juuri sellaista, millaista sen kuuluu meidän suvun naisten valmistaessa ollakin. Onnistuin ja nyt syömme lipeäkalakeittoa aina aaton aattona.

Se ei kuitenkaan poissulje sitä, etteikö lipeäkalaa voisi tarjota muullakin tavalla jouluna. Monena vuonna olen ajatellut jättää perinteiset laatikot tekemättä ja keskittyä jouluisiin salaatteihin sekä kaloihin. Saas nähdä olisiko tänä vuonna jo aika muuttaa tuo suunnitelmani teoiksi. Joulupöydässä voisi näkyä esimerkiksi jouluiset sushit. Kokeilin sushien tekemistä kahdella eri täytteellä.

Lipeäkalatäytteessä maistuu vienosti lipeäkala sekä raikas piparjuurituorejuusto yhdistettynä maustepippuriin. Joulukinkkua olen yleensä syönyt vain siinä vaiheessa, kun kinkku tulee uunista. Muuten mies on saanut tuhota koko kuuden kilon kinkun 🙂 Nyt keksin myös kinkulle jatkojalostusmahdollisuuden, nimittäin se pääsi susheihin raikkaan omenan sekä sinappituorejuuston kanssa.

JOULUISET SUSHIT

SUSHIRIISI
4 dl sushiriisiä
5 dl vettä

Sushiviinietikka
7 rkl riisiviinietikkaa
4 rkl sokeria
1 tl suolaa

1. Huuhtele riisiä kylmällä vedellä, kunnes vesi on kirkasta
2. Laita riisi kylmään veteen kattilaan ja kiehauta nopeasti
3. Anna kiehua miedolla lämmöllä kannen alla 20 minuuttia ja sen jälkeen anna tekeytyä kattilassa 20 minuuttia.
Huom! Älä missään vaiheessa nosta kattilan kantta
4. Sekoita sushiviinietikan ainekset keskenään ja kaada kattilaan
5. Sekoita nopeasti haarukalla sekaisin
6. Kaada riisit laakeaan astiaan tai esimerkiksi leivinpaperin päälle jäähtymään
7. Kun riisit jäähtyvät, valmistele täytteet

JOULUISET KALASUSHIT
300 g Pirkka Lipeäkalaa (uunissa valmistettuna pakkauksen ohjeen mukaan)
kurkkua suikaloituna
tuoretta ruohosipulia
n. 50 g piparjuurituorejuustoa + 2 tl maustepippuria sekoitettuna

JOULUISET KINKKUSUSHIT
joulukinkkua
1 omena
50 g maustamatonta tuorejuustoa + 1 rkl makeaa sinappia sekoitettuna

Lisäksi
bambumatto
5 merilevälevyä

Tarjoiluun
Pirkka Japanilaista soijakastiketta
Pirkka Sushi-inkivääriä
wasabia

8. aseta merilevälevy bambumatolle / tai mikäli teet californiamakeja niin laita bambumaton päälle tuorekelmu
9. painele sormin ohuelti riisiä 2/3 matosta (aloittaen alhaalta) / tai tuorekelmun päälle ensin levälevy ja sitten riisi
10. sivele riisin puoleen väliin tuorejuustoseosta ja lisää muut täytteet
11. kääri levärulla tiukaksi bambumaton avulla
12. laita rullat tekeytymään jääkaappiin ja leikkaa niistä annospaloja vasta juuri ennen tarjoilua
13. koristele halutessasi majoneesilla, karpaloilla, seesaminsiemenillä ja ruohosipulilla
14. tarjoile soija-wasabiseoksen sekä inkiväärin kanssa.

Olen sitä mieltä, että seikkailu keittiössä kannattaa aina. Myös jouluna. Helposti sitä kangistuu kaavoihin, mutta suosittelen ruokareviirin laajentamista. Itse olen hakenut inspiraatiota ruokareviirin laajentamiseen K-Ruoka -sovelluksesta, josta löytyy reviirin laajentamiseen kattavasti materiaalia. Ihan ympärivuotiseen ruokareviirin laajentamiseen, mutta myös näin joulun aikaan tehtävään ruokareviirin laajentamiseen. Sovelluksen lisäksi reseptejä löytyy kattavasti myös K-Supermarketin ruokareviiri -sivustolta.

Se nähdäänkö meillä tänä vuonna pelkästään suunnittelemani kalavoittoinen pöytä jää nähtäväksi. Kuitenkin koen, että lapset ovat nyt siinä iässä, että voisivat jopa innostua perinteisistä laatikoistakin. Muistakin kuin perunalaatikoista. Sitä paitsi, en ole ihan varma voinko elää joulua ilman suosikkiani; imellettyä lanttulaatikkoa. Mutta parastahan ruoanlaitossa on uusien kokeilujen lisäksi se, että osaa yhdistää niihin jotain vanhaa. Jotain, joka saa kielen päälle makumuistoja lapsuudesta ♥ Olkoon se lipeäkala sitten keiton muodossa tai sushissa.

MAANANTAITERKUIN,

 


keskiviikko 21. marraskuun 2018

Jouluhullun joulukirjakokoelma v. 2018

HEIPPAHEI

ja ai vitsit! Aamulla koiran kanssa lenkillä fiilistelin tuota pikkupakkasta ja kuuraa. Pimeässä aamussa kuuran peittämä nurmikko kimalteli kuin timanttisateessa. Jos emme ole niin onnekkaita, että saamme lunta, niin olisimmepa edes niin onnekkaita, että saisimme nämä pikkupakkaset ja timanttipellot. Aurinko nousi Pyhäjärven takaa aivan oranssina ja järven päällä leijaili sumua. Maailma on niin kaunis 

Pidempään mukana olleet lukijat siellä ruutujen toisella puolella muistanevat sen, että tuppaan ostamaan itselleni joka joulu kirjalahjoja. Meillä äiti oli se, joka osti aina kirjoja ja viis veisasi mahdollisista e-kirjalahjoista. Kyllä kirjan pitää kirjan muodossa olla 😉 Tänä päivänä, kun kuuntelen kaikki kirjani BookBeatin kautta, taidan ostaa sen perinteisen Danielle Steelen myös sieltä. Mutta on kirjoja, joita haluan ostaa perinteisiä kirjoina. Näihin kuuluvat keittokirjat. Sellaiset, joita haluaa selata. Joissa on kenties tarinoitakin mukana. Voiko reseptejä sisältäviä kirjoja lukea? Kyllä voi, luottakaa muhun. Reseptit aukeavat ihan erilailla inspiroidakseen, kun niitä lueskelee. Vaikka reseptit löytyvät aika kattavasti nykyään netistä, niin silti keittokirjat ovat mun heikkouteni.

Tänä vuonna olen ollut kovin kiltti, jälleen kerran. Mikäli se mitataan itse itselleni ostamilla joululahjakirjoilla. Niitä nimittäin tupsahti postista eilen viisi kappaletta. Ja kaikki täynnä reseptejä. Jouluisia reseptejä, mutta myös sellaisia vuoden varrella tehtäviä ruokareseptejä. Ja koska olen nyt niin innostunut niistä smørrebrödeistä, niin ilokseni huomasin, että ostamistani kirjoista löytyy monen monta uutta reseptiä voileipien päällysiin. Nämä joululahjakirjat eroavat aiempien vuosien joululahjakirjoistani siinä, että näitä en paketoi kuusen alle. Ne pääsivät nimittäin samantien sohvapöydälle ja iltaisin niitä selailen sohvannurkassa. Ensin selailen, sitten kun on aikaa, luen. Sanasta sanaan. Katson kuvat ja fiilistelen.

Brontë Aurell: Scandikitchen Christmas; recipes and traditions from Scandinavia

Jouluisia perinteitä, sahramintuoksuisia ruokia. Ja nei, niitä voileipäreseptejä. Sekä reseptejä syötävistä lahjoista. Itselläni on aina vakaa aikomus tehdä syötäviä lahjoja, mutta viime aikoina on ollut vähän hiljaista syötävien lahjojen suhteen. Ehkä tänä vuonna korjaan asian?

Lisa Nieschlag, Lars Wentrup: New York Christmas; recipes and stories

Kirjan myötä kävelin pitkin New Yorkin katuja. Jouluisia New Yorkin katuja. Meillä oli tarkoitus tehdä tyttöjen reissu NYCiin joulukuussa, mutta se peruuntui. Tästä kirjasta ammennan kuitenkin joulumieltä ison omenan tyyliin, ihastelen Rockefeller Centerin joulukuusta ja isoja havukransseja ikkunoissa. Ja hei nuo reseptit…saako linnottautua loppuvuodeksi keittöön?

Trine Hahnemann: Scandinavian Christmas

Jouluisia brunssiherkkuja, coctaileja ja lounaita. Unohtamatta jouluisia dinnereitä. Paljon hyggeä ja lämpimiä juomia. Tässä kirjassa juhlitaan adventti alusta loppuun. Mukana myös suomalaista, nimittäin yhdenkin reseptin nimi on Open salmon sandwich on ruis bread!

Leila Lindholm: Leilan makea joulu

Tykkään Leilan kirjoista. Meillä tykkää kaikki perheen naiset, myös siis nuo pikkunaiset, Leilan kirjoista. Ja useasti niistä leivotaankin. Tämä jouluinen leivontakirja antaa silmänruokaa ja ah niin ihania reseptejä. Myös niitä helppoja, lasten kanssa toteutettavia reseptejä. Toki meillä tytöt ovat jo siinä iässä, että usein leipovat itsekseenkin, mutta mikään ei voita heidän kanssa yhdessä koettua leivontahetkeä. Ja mikä parasta, olen huomannut että varsinkin esikoinen seuraa äitinsä jalanjälkiä; ei se niin justiinsa ole määrien kanssa. Leipoi viime lauantaina ystävänsä kanssa browniestyyppisen levyn ilman reseptiä ja voi jösses miten hyvää se oli…tosin huomasin, että voi- ja sokeripaketti olivat tainneet kulua loppuun tuon myötä! 😀

Riikka Kantinkoski, Virpi Mikkonen: Joulukirja

Jouluna voi herkutella myös vähän terveellisemmin. Kuten todettua, niin balanssi elämässä on tärkeää. Itse vältän valkoista sokeria arjessa, mutta jouluna sokeria saa olla. Tämä kirja on täynnä hyvää tekeviä reseptejä ja ah niin ihania kuvia. Helppoja askarteluja ja mielenrauhaa. Tykkään rauhoittua tämän kirjan myötä. Siinä on jotain tuttua ja turvallista. Sellaista rehellistä ja rehtiä joulunviettoa. Ilman turhaa blingblingiä.

Onko siellä muita (joulu)keittokirjafanaatikkoja? Moni kyselee, että mistä saan inspiraation ruoanlaittoon ja resepteihin. Tuossa yllä luettelin viisi niistä monesta inspiraation lähteestäni. Eli jos haluatte kasvattaa ruoanlaittoinspiratzionea, niin suosittelen syventymään keittokirjoihin. Vaikka välillä tuntuu, että reseptit ovat liian pitkiä omaan makuunne, niin kyllä sieltä aina jotain vinkkejä mukaan tarttuu 🙂 Mitä enemmän näitä kirjoja olen nyt selaillut, niin sitä  enemmän alan odottamaan niitä päiviä, kun saan viettää aikaa keittiössä. Tällä viikolla se ei vielä toteudu, mutta ensi viikolle yhdelle kotitoimistopäivälle olen suunnitellut leivontaprojektia. Reseptejä teille ja hyvää mieltä itselle 

KAUNISTA KESKIVIIKKOA TOIVOTELLEN,

 


lauantai 17. marraskuun 2018

Olettamuksia & totuuksia

HEIPS JA HUOMENTA IHANAT!

Olen tainnut täällä bloginkin puolella kertoa, että en yleensä pidä olettamuksista. Erityisesti, kun joku olettaa jostain toisesta jotain negatiivista. Tietämättä asioista sen syvemmin. Mieluummin perustan mielipiteet faktoihin. Välttämättä faktoja ei ole aina saatavilla ja väistämättä sitä tulee tehtyä olettamuksia 🙂

Varsinkin meistä, ketkä esiintyvässä somessa (työkseen) on varmastikin vaikea tietää sitä koko totuutta. Kun välissä on bittiavaruus. Uskon kuitenkin, että jos tätä tekee täydestä sydämestä ja omana itsenään, niin kuin itse teen, niin saa välitettyä seuraajilleen varmastikin totuudenmukaisimman kuvan. Olemme tainneet yhden blogipostauksenkin verran jutella siitä, kuinka tärkeää minulle on se, että se olen niin täällä blogissa kuin IG:ssä ja FB:ssä aito oma itseni. Ollakin, että olen välillä se vähän blondahtava hössö hassuine juttuineni. Tai sitten toisinaan maailmanmenoa liikaa pohtiva ja analysoiva herkkis. Mutta minä se olen.

Kyselin teiltä IG Storyn puolella olettamuksia minusta. Näitä on meinaan ollut muiden bloggaajien kohdalla tosi kiva lukea. Siinä on tutustunut muihinkin bloggaajiin paremmin. Sain hurjan paljon vastauksia, kiitos kaunis vielä niistä ♥ Alla olettamukset sekä oma kommenttini. Täytyy kyllä sanoa, että aika hyvin te minut tunnette 🙂 (pahoitteluni muuten etten voi blogiin laittaa ihania emojeita, joita olettamuksiin liititte…) 

”Oot lempeä leijonaemo. Et varmaankaan stressaa turhasta ja olet nautiskelija. Harmooninen”
Olen horoskoopiltanikin leijona ja taidan kyllä olla aikamoinen leijonaemo tarpeen tullen myös. En stressaa enää turhaan ja kyllä, nautiskelen elämästä. Elämä on myös balanssissa 🙂

”Olet rauhallinen ja lempeä.”
Hei tää on hauska, tosi moni on kuvaillut minua aiemminkin rauhalliseksi. Ne, jotka tuntevat mut paremmin, tietävät että varsinkin aiemmin olin varsinainen duracell-pupu ja rauhallisuus on tullut vasta iän myötä 🙂 Lempeys on yksi suurimmista haaveistani!

”Rehellinen, sosiaalinen, perhe tärkein.”
Välillä ehkä liiankin rehellinen, mutta en koskaan satuttaisi ketään tuolla rehellisyydelläni. Sosiaalinen olen kyllä, mutta iän myötä olen oppinut nauttimaan myös yksinolosta. Perhe on kaikki kaikessa!

”Lämmin, huumorintajuinen, syvällinen. Perhekeskeinen.”
Joskus muinoin eräs entinen työkaveri sanoi, että olen niin kova, että sopisin verotarkastajaksi 😀 Hän ei tainnut tuntea minua hyvin. Sinä tunnet. Olen mielelläni lämmin kuin kova ja kylmä. Syvällisyys vaihtelee, välillä on kausia, että syvällisyyteni hieman ihistää itseäni.

”Olet ihana ja rakastava äiti!”
Tätä pitäisi kysyä lapsilta ja mieheltä, mutta kyllä, rakastan lapsia suuresti ja täydellä sydämellä 🙂

”Tää perustuu faktaan: oot sydämellinen ja ihana ihminen.”
Saatiin väliin vähän tälläistä ihanan sielunsiskon tuntemusta! 🙂

”Niin tunteella ja positiivisella ajattelulla varustettu Maria! Olet todella hyvä ja ihmeelline…(tähän pätkäsi puhelimessani kommentti)”
Tunteikas, se olen sekä positiivinen. Tämäkin osui ja upposi!

”Olet järkevä ja viisas. Et suutu helposti etkä rähise kotona.”
Välillä tuntuu, että on hyvä, että olen naimisissa noinkin järkevän miehen kanssa kuin olen, sillä tuppaan ajattelemaan asioita enemmän tunteella kuin järjellä. Mutta olen mä toisinaan myös rationaalinen ja viisaskin. Vaikka meidän perheessä Mensan jäsenlehti ei valitettavasti tule minun nimelläni 😉 Totta, minua on vaikea saada suuttumaan enkä juurikaan rähise kotona!

”Olet huippu!”
Tämäkin tuli tuosta vierestä, ei olettamus vaan mielipide irl 😉

”Ekan kerran osuin tiliisi jollain osumalla ja joulukorttitarina oli ihana. Ei whatsupp-korteille.”
Ihanaa, kun saatiin ekakertalaiseltakin kommenttia! Tykkään tarinoida. Se ehkä näkyy teksteistäni teille 🙂

”Olet aina iloinen, urheilullinen, hyvä äiti ja erinomainen kokki!”
99,8% ajasta olen iloinen, mutta kyllä mullakin huonoja hetkiä on. Ei huonoja päiviä, vaan sellaisia ohimeneviä hetkiä, kun tuntuu vähän ikävältä. Mutta yleensä ne hetket menee nopsaa ohi. Juoksuun olen hurahtanut (tasapainona ruokahurahdus :D), äitiys on tärkeintä elämässä ja ah, ruokakuvat onnistuvat aina…usein myös makukin 😉ID

”Olet lempeä, mutta tarkka.”
Olen lempeä ympärillä olevia ihmisiä kohtaan ollut aina ja viimeisten vuosien aikaan olen onneksi oppinut olemaan lempeä myös itselleni. Tietyissä asioissa olen tarkka, mutta jos mieheltäni kysytään, niin hän voisi sanoa minua hiukka suurpiirteiseksi (ainakin mitä astianpesukoneen täyttämiseen tulee ;D).

”Olet sympaattinen ja sydämellinen, jalat maassa oleva tyyppi.”
Sympaattisuus ja empaattisuus ovat sellaisia juttuja, joista olen hirmuisen ylpeä. Olen huomannut, että niiden avulla pääsee pitkälle elämässä. Jalat on maassa ja pää usein pilvissä 😉

”Tienaat paremmin kuin keskituloiset.”
Tienaan ihan hyvin, mutta koulutukseeni ja työkokemukseeni nähden noin puolet mediaanista. Teen kahta työtä, enkä tee kumpaakaan täysin rahan takia 🙂

”Olet positiivinen, sydämellinen.”
Niin ihanaa, että se positiivisuus on paistanut läpi blogissa ja somessa. Sydämeni on myös suuren suuri!

”Olet lämmin ja hyväsydäminen ihminen.”
Awws, mä en oikeasti kestä näitä teidän kommenttejanne. Se, että monessa kehutaan minua hyväsydämiseksi saa kyynelen silmäkulmaan. Olen otettu.

”Rikas.”
Riippuen miten rikkaus määritellään. Jos ei oteta huomioon materialistista rikkautta tunnen olevani miljonääri. Mitä rahaan ja omaisuuteen muuten tulee, niin täytyy sanoa, että kovasti olen tehnyt töitä, jotta olen saanut elintason tälle tolalle. Mutta se ei tarkoita silti sitä, ettenkö välillä viivyttäisi laskujen maksuja palkkapäivään.

”Olet huipputyyppi!”
Täytyy myöntää, että mä perisuomalaisena vaatimattomana ihmisenä punastelen välillä teidän kommenteille. Te olette huippytyyppejä! 🙂

”Vahva persoona. Pomolady.”
Täytyy sanoa, että musta on tullut vahva. Tiedän, että selviän mistä vain. Mutta harmi, että se vahvuus on tullut vain kivisen tien kautta. Eli menetyksistä ja kurjista asioista, joita on tapahtunut. Hih, pomolady omasta mielestäni (kotona), mutta kyllä se taitaa olla mies, joka meillä määrää kaapin paikan 😀 Töissä olen monien pomo, mutta totta puhuen en osaa käyttäytyä pomon tavalla. Työyhteisössä me ollaan kaikki samalla viivalla. Kunnes jonkun täytyy ottaa vastuu ja olla se pomo.

”Tyylikäs, ahkera, hyvä kokki.”
Oih, en pidä itseäni juuri tyylikkäänä (jos siis on kyse pukeutumisesta), sillä en seuraa trendejä. Luotan klassikkoihin, ehkä tyylikkyys tulee siitä 🙂 Ahkera olen. Tykkään saada asioita aikaan. Kokkikolmonen minussa rakastaa asua keittiössä lieden äärellä.

”Mun olettamus on, et olet työpaikallakin sellainen kaikki huomioonottava ja kiltti ihminen.”
Kuten tuossa ylläkin sanoin, niin vaikka se on kaikkia johtajuusteorioita vastaan, niin olen töissäkin lempeä ja hyväsydäminen. Luotan sympaattiseen johtotapaan enemmän kuin auktoritääriseen natsimeininkiin 😉

Hei kiitos kaunis vielä teille jokaiselle ♥ Jos joku haluaa vielä heittää olettamuksia, niin kommenttiboksi on sitä varten. Vastailen niihin sitten 🙂 Huomenna opitte tuntemaan minua vielä paremmin, sillä tuo paras kaverini on vastaillut kiperiin kysymyksiin minusta. 

Nyt vielä kolmas kuppi kahvia ja sitten autonnokka kohti Turkkusta. Tänään taidamme saada ensimmäisen kerran jouluruokaa. Namskis!

LEPPOISAA LAUANTAITA TOIVOTELLEN,


perjantai 16. marraskuun 2018

Pikkujoulujen kruunu: piparimokkapalakakku


Kaupallinen yhteistyö: Maldon


ILTAPÄIVÄÄ IHANAT!

Pikkujoulukausi taitaa olla jo kuumimmillaan. Joko siellä on heitetty pikkujoulukausivaihde päälle? Meillä vietettiin työpaikan pikkujouluja viime viikonloppuna, mutta tarkoituksena olisi vielä viettää joulukuussa ystävien kanssa pikkuisia joulujuhlia eli pikkujouluja. Tarjoilujen suunnittelu on joka vuosi yhtä ihanaa! Perinteisiä jouluruokia ei meidän pikkujouluissa nähdä, vaan keskitytään suolaisissa pikkunaposteltaviin ja jouluisiin salaatteihin. Jälkkäreihin tykkään panostaa erityisesti. Joulutortut ovat vakiovieraita jälkiruokapöydässä ja kun vieraita on paljon, niin jouluisista kakuista riittää monelle syötävää. Perinteisten glögijuustokakun ja kuorrutetun maustekakun lisäksi tänä vuonna pikkujoulupöytään pääsee syntisen hyvä piparimokkapalakakku. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Maldonin kanssa.

Piparimokkapalakakku juontaa juurensa mokkapaloihin, tai suklaapeltiin, jota mummullani ja äidilläni oli tapana leipoa. Vuosien saatossa olen muokannut reseptistä kakkuversion. Tänä vuonna mokkapalakakku sai lisämausteekseen piparin. Joka muuten antaa jouluisen makunsa lisäksi myös mukavaa suutuntumaa kakulle. Kuorrutteen päälle pääsi kristallilunta eli Maldonin hiutalesuolaa. Itse asiassa tuo suolan maku teki tälle makeahkolle kakulle hyvää. Muutenkin tykkään, että leivonnaisiin sopii ripaus suolaa tasoittamaan makeutta.

PIPARIMOKKAPALAKAKKU

Pohja
2 munaa
3 dl sokeria
1 tl Maldon -hiutalesuolaa
4 dl vehnäjauhoja
2 rkl makeuttamatonta kaakaojauhetta
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1 tl kanelia
150 g sulatettua suolatonta voita
1,5 dl maitoa
5 piparia murusteltuna taikinan sekaan
5 piparia murskattuna valmiin kakun väliin

Koristeluun
Maldon -hiutalesuolaa

-vaahdota munat ja sokeri
-lisää joukkoon nostellen varovasti yhteen sekoitetut kuivat aineet, maito ja sulatettu voi
-kaada irtopohjavuokaan ja paista 180 asteisessa uunissa noin 35-40 minuuttia. Tarkista tikulla kypsyys vielä ennen uunista pois ottamista.
-annan pohjan jäähtyä hyvin ennen sen puoliksi leikkaamista ja täyttämistä
-leikkaa kakkupohja puoliksi ja levitä alapohjalle murskattua piparia ja reilu kerros kuorrutetta
-laita kansiosa kuorrutteen päälle ja levitä kuorrutetta kakun päälle reilusti
-koristele Maldon -hiutalesuolalla

Kuorrute
300 g tomusokeria
6 rkl voita
4 rkl makeuttamatonta kaakaojauhoja
6 rkl vahvaa & kylmää kahvia

-sulata voi kattilassa, lisää muut aineet
-sekoita niin kauan miedolla lämmöllä, että tomusokeri liukenee
-anna kuorrutteen jähmettyä hieman, jotta se pysyy nätisti kakun välissä ja päällä

Suolaista kinuskikakkua on tullut aiemmin koristeltua Maldonin suolalla ja tykkään, että kauniilla kristallikiteillä saa helposti näyttävyyttä leivonnaisiin. Maun lisäksi! Niin kuin tähän pikkujouluiseen piparimokkapalakakkuun. Oletteko te tottuneet käyttämään suolaa myös makeissa leivonnaisissa? Jos ette, niin kehoitan kokeilemaan. Maltti kaikessa ja muistutuksena, että suolaa riittää tosiaan vain ihan pikkuinen ripaus. Niin, ettei se maistu suolalle, vaan sen verran vähän, että se tuo esiin leivonnaisen muut maut.

Nyt kun ruokapuoli pikkujouluja varten on mietittynä saa siirtyä toiseen ihanaan osa-alueeseen, nimittäin koristeluihin. Joulussa ehdottomasti ihaninta on tämä odotus. Se, kun pikkuhiljaa laskeudutaan itse juhlaan pikkuisten jouluisten juttujen myötä ♥ 

IHANAA PERJANTAITA TOIVOTELLEN,