HEI IHANAT

ja levollista pyhäinpäivän aamua ♥

Tänään on se virallinen päivä, kun muistetaan niitä rakkaita, joita ei enää täällä maan päällä ole. Itselläni tosin tuntuu olevan tuon määritelmän mukaan vähän joka päivä pyhäinpäivä. Tämä päivä voi olla myös monelle sydäntä raastavan raskas. Itkuinen ja haikea. Osalle siellä ruudun takana menettämisen pelko voi olla läsnä joka hetkessä tai sitten rakkaan menettämisestä on kulunut vasta niin vähän aikaa, että sydän on vielä vereslihalla.

Meillä iskä lensi taivaaseen kuusi vuotta sitten ennen joulua, äiti lähti iskän kaveriksi kolmisen vuotta sitten. Valehtelisin jos väittäisin, että tämä päivä ei nosta tunteita pintaan. Ettei ikävä olisi ihan jäätävä ja musertavan raskas. Etteikö tätä kirjoittaessani kyyneleet valuisi valtoimenaan pitkin poskia. Ikävä on vaan niin kova, että ei sitä voi edes sanoiksi pukea. Kyyneleet puhdistavat, ne tuovat lohtua.

Vaikka sydämestä puristaa, niin silti tuolta jostain sisältä kumpuaa kuitenkin pinnalle se kiitollisuus. Mä sain pitää iskän luonani 65-vuotiaaksi, äidin 67-vuotiaaksi. Liian vähän aikaa, tiedän, mutta taas toisaalta onnekas olen, että niinkin kauan. Suuren menetyksen jälkeen kiitollisuus kumpuaa vahvempana kuin ikinä ennen. Kiitollisuus menneistä ajoista, kiitollisuus tästä hetkestä ja kiitollisuus tulevasta.

Välillä aina mietin, että näkeeköhän ne meitä? Pudisteleeko iskä päätään, kun mä syydän rahaa kaiken maailman pilatekseen ja kompressiotrikoisiin. Kun vedetään miehen kanssa räkä poskella ylämäkivetoja. Mielessäni näen tuon pään pudistelun ja kuulen jupinat Oriveden metsistä, metsätöistä ja ihan ilmaisesta kuntosalista, joka auttaa myös pääkoppaan 🙂 Äidin essu päällä ruokaa laittaessani mietin, että mulla tulee selkärangasta ihan samat elkeet kuin äiskälläkin. Samalla tavalla manaan välillä sitä, että pippuria lorahti siskonmakkarasoppaan liikaa. Äidin puheet toistuvat sanavarastossani, kun kyselen tytöiltä päivän läksytilannetta.

Mihinkäs sitä seepra raidoistaan pääsisi. Ihanaa, että meillä on juuret. Ihmiset, keiltä on opittu niin älyttömän paljon. Jotka ovat antaneet meille siivet ja eväät elämään. Huomaan, että pidemmälle tätä tekstiä kirjoittaessani kyynelvirta tyrehtyy. Suu kääntyy väkisinkin hymyyn. Onneksi meillä on muistot.

”Ei saakeli!” toteaisi iskä ääneen, kun näkisi, että hänen ruutulepotuolinsa on joutanut pois ruokapöydän tieltä. Ettei Päätalon Iijoki-sarja ole meidän lukulistalla tai ettei konjakkilasi ole puolillaan. ”Äläs nyt vaari, antaa nuorten tehdä tavallaan.” toteaisi tähän meidän äiskä sovinnollisella tyylillään.

Kuulen äänet päässäni, näen ilmeet ja tunnen läsnäolon. Toivottavasti sinäkin ♥

Rakkaita terkkuja sinne taivaaseen – täällä on kaikki hyvin. Kuten tiedätte, niin musta ja lapsista pitää huolta se maailman rakkain vävypoika, jonka hellään huomaan te uskalsitte meidät jättää. Koska tiesitte, että meillä ei tule olemaan ikinä mitään hätää. Ja iskä, tuo sun vävypoikasi on ottanut erittäin kirjaimellisesti sen, mitä hääpuheessasi sanoit. Pitää kirstun kiinni. Jopa tiukemmin kuin sinä.

Meidän olisi muuten pitänyt siivota tuo autotalli jo teidän elinaikana. Iskä olisi löytänyt ne kaikki seitsemän oksaleikkuriaan ja kymmenen pistosahaa, jotka on olleet pitkin vuosia kadoksissa. Niin, että aina on joutunut ostamaan uuden. Myös ne kolmekymmentä vuotta vanhat hiihtomonot löytyivät. Jep, just ne joilla ei oltu kertaakaan hiihdetty. Mutta joita säilytettiin, jos joskus vielä hiihdettäisiin. Laitettiin muuten ne graffitit piiloon autotallin varastosta ja rakennettiin tilalle baari. Toivottavasti äiskä et suuttunut, kun heitettiin roskiin ne mummun mehut sieltä rappusten alta olevasta varastosta? Ne tais olla jostain 80-luvulta. Juu, ja tiedättekö, että se teidän autotalli on meidän käytetyin huone? Ja se vanha sauna on taas käytössä? Pannuhuonekaan ei toimi enää pyykinkuivaushuoneena vaan kuntosalina varastona. Tiedättekö muuten, että tämä koti on jälleen täynnä iloa ja elämää, rakkautta ja muistoja?

No hölmöjäkö mä kyselen – tottakai te tiedätte ♥ 

LEVOLLISTA & LOHDULLISTA PYHÄINPÄIVÄÄ,

HEIPATSU!

Siinä missä eilinen meni aivan zombiena, kiitos kello kolmen herätyksen, on tänään virtaa kuin pienessä kylässä. Vaikka sisäinen kello olikin sitä mieltä, että 5 a.m. klubi on on mulle hyvä juttu. Heti kahdeksan jälkeen aamulla tuntui, että oli jo saanut aikaan vaikka mitä. Oli ehtinyt rentoutumaankin aamun pimeinä tunteina kynttilän valossa reilun tunnin ennen tietokoneen avaamista.

Sain toiveita kertoa menovinkkejä Losin alueelle, joten tänään niitä. Olen koostanut nämä kaikilta kolmelta reissultani, kun olen tuolla seuduilla pyörinyt. Ensimmäisestä niistä on tosin jo hurahtanut reilut 20 vuotta aikaa, mutta samat mestathan siellä vielä on kokolailla jäljellä.

Lapsilta kyselimme jälleen, mikä oli reissussa parasta. Kerta toisensa jälkeen parasta eivät olleet ne nähtävyydet, joista kenties maksetaan miljoonia. Ei ne ostoskeskukset, joissa brändit kilpailevat keskenään houkuttavuudellaan. Vaan ihan vain ne perusjutut. Eli ajeleminen / käveleminen ja maisemien sekä ihmisten katsominen. Perheen kesken oleminen.

Kuten olen aiemminkin kertonut, niin emme ole kahdella viime kerralla olleet Losin keskustassa yötä. Vaan Hermosa Beach / Redondo Beach -akselilla, jotka sijaitsevat Losin lentokentältä kymmenen minuutin ajomatkan päässä etelään. Meille majoitus tuolla on sopinut parhaiten, sillä itse en koe Losin keskustaa kovin lapsiystävälliseksi. Emme myöskään olisi tulleet toimeen ilman vuokra-autoa. Über toimii Jenkeissä loistavasti, mutta silti välimatkat ovat sen verran pitkiä ja haluamme nähdä muutakin kuin vain Losin, että auto on tuonut tiettyä vapautta. Vaikka meillä oli Losissa vuokra-auto käytössä, niin silti koen, että kävellen näki ja koki eniten. Joka päivä tuli käveltyä noin 20 000 askelta ja yllättynyt olin, miten lapsetkin jaksoivat hienosti. Alkujaan meillä ei ollut mitään suunnitelmia lomalle ja se toimii meidän perheessä parhaiten. Tehdään suunnitelmia pitkin päivää, fiiliksen mukaan mentiin ja tultiin.

Redondo Beach
Olemme kahdella reissulla majoittautuneet Redondo Beachillä (Portofino Hotel & Redondo Beach Hotel) ja ai että mä tykkään tuosta leppoisasta alueesta. Satamasta, johon kalastajat tuovat aamusaaliitaan. Kuvauksellisesta laiturialueestaan, jolta löytyy ihan sikahyviä ravintoloita.

Hermosa Beach
Postauksen kuvat ovat Hermosa Beachiltä, rakastan tuota paikkaa. Sitä promenadea, joka kulkee talojen ja rannan välillä. Jota pääsee pyöräilemään pitkän matkaa aina Manhattan Beachille asti. Jos asutte näillä huudseilla, niin vuokratkaa/lainatkaa majapaikasta pyörät ja lähtekää tutkimaan aluetta.

Hermosa Beach House -hotelli on yksi ihanimmista hotelleista, joissa olemme majoittuneet. Lisäksi Hermosa Beachilta löytyy tosi ihania pikkukauppoja!

Manhattan Beach
Kuka muistaa legendaarisen Beach Housen Beverly Hills 90210 -ohjelmasta? Jep, se sijaitsee Manhattan Beachillä. Sitä muuten saa vuokrata tänä päivänä, mutta hinta ei ainakaan ollut kovin sovelias meidän lompakolle 😉

Malibun Whole Foods Market
Käytiin tällä reissulla ekaa kertaa ko. paikassa ja olin taivaassa. Ne ihanat, ihanat, ihanat ruoat – olisin voinut tutkailla niitä vaikka kuinka. Superfood-hylly oli kaksi kilometriä pitkä ja ellei matkalaukun painorajat olisi paukkuneet, niin olisin varmasti tuonut kotiin vaikka mitä kivaa. Malibun Whole Foods Market on muuten myös julkkisten suosiossa, joten pitäkäähän silmänne auki 🙂

Malibu Pier
Tätä paikkaa en voi tarpeeksi hehkuttaa. Ihanaa Malibu Farmsin kahvilaa/ravintolaa. Laiturin molemmista päistä löytyy Malibu Farms ja laiturin päässä olevan kattoterassilta aukeaa huikeat maisemat. Siellä istuimme viimeksi surffareita katsoen ja superhyvää lounassalaattia syöden. Parkkiin kantsii jättää ison tien varteen, laiturin oma parkki kustansi muistaakseni kymmenen dollaria.

Santa Monica Pier
Santa Monica Bulevardin päässä löytyvä ”must see” -paikka. Meillä molemmilla kerroilla aivan ruuhkainen. Niin, ettei eteenpäin ole juuri päässyt kävelemään. Mutta silti käymisen arvoinen paikka. Ainut mikä jälleen tällä kertaa häiritsi oli narkkarit…

Citadel Outlets
Vaikka ei tykkäisi shoppailusta, niin kantsii ajaa Losin laitamille Citadel Outletsiin. Paikkana ihana. Ulkoilma shoppailukeskus, jossa voi tehdä hyviä löytyjä. Mm. Calvin Kleinilla oli käydessämme suuri osa vaatteista 50%-60% alennuksessa.

Laguna Beach
Edelliskerralla kävimme Selanne Steakhousessa yhtenä iltana ja Laguna Beach näytti ihanalle paikalle. Jälkkärinä kävimme yhdessä pikkukahvilassa ja silloin päätin, että ensi kerralla pitää mennä Laguna Beachiin ajan kanssa. Mutta aika oli niin rajoitettu, että emme ehtineet. Ehkä sitten ens kerralla?

Venice Beach
Tällä kertaa emme käyneet Venice Beachillä, muuta kuin autolla ohi ajoimme. Vähän ristiriitaiset fiilikset paikan suhteen…kiva nähdä ihmisiä, mutta kerta riitti. Pimeällä en menisi.

Griffith Observatory
Näköalat yli Los Angelesin ovat huikeat. Me olimme tuolla auringonlaskun aikaan ja näkymä sai haukkomaan henkeä. Ruuhkainen paikka, mutta kyllä Hollywood-kyltin näkee hienosti ilman että joutuu kurottelemaan 😉 Auton olisi voinut jättää myös rinteen puoliväliin ja kävellä loppumatkan kauniissa puistomaisemissa.

Mulholland Drive
Viime kerralla navigaattori ohjasi meidät tänne, kun laitoin määränpääksi Hollywood signin. Ja hei tuo olikin tosi kiva reitti; näki taloja, maisemia ja esteettömästi ilman ruuhkia tuon kuuluisan kyltin.

Carmelita Way Beverly Hills
Ja muutenkin koko Beverly Hillsin asuinalue. Jos olette nähneet niitä kuuluisia palmukatuja kuvissa, niin tässä yksi. Me eksyttiin palmukadulle ihan sattumalta. Viime kerralla esikoinen olisi halunnut nähdä palmukadun, mutta emme sinne eksyneet. Nyt tuli palmukatu nähtyä. Ja siinä sivussa iiiihania taloja.

Rodeo Drive
Ajettiin läpi, kuten viimeksikin. Hienoja autoja, hienoja liikkeitä. Must see -paikka. Ainakin meille Pretty Woman -elokuvan faneille 😉 Kuten myös tuo legendaarinen Beverly Wilshire -hotellikin.

Melrose Avenue
Viime kerralla ajettiin läpi, mutta ekalla Losin reissulla olin tuolla pari tuntia shoppailemassa. Näytti vieläkin siltä, että siellä sijaitsee tosi kivoja pikkuliikkeitä ja kuppiloita. Ehkä ensi kerran jalkaudutaan taas Melroselle.

Hollywood Boulevard
Kuuluisa tähtikatu. Tämäkin ajettiin tällä kertaa läpi, mutta viime kerralla käytiin katsomassa tähtiä jalan. Se, mikä Hollywoodissakin itseäni vähän ihistää on narkkarit. Varsinkin lasten kanssa ei tee mieli juuri kävellä tuolla kuin pakollinen. Autolla Griffith Observatoryyn mennessä pysähdyttiin erään sillan alla punaisiin valoihin ja saman sillan alusta oli täynnä kodittomia ja heidän asumuksiaan. Surullista katsottavaa. Hieman pelottavaakin.

Marshalls, TJ Maxx, Ross
Näitä löytyy ja paljon. Edullisia kauppoja, joista oikeasti tekee vaatelöytöjä. Itse olen erikoistunut sukkien ja urheiluvaatteiden ostoon ko. paikoissa 🙂 Kymmenet minisukat kolmeen euroon ei ole paha hinta.

NHL-ottelu
Viimeksi kävimme Anaheim Ducksien kotipelissä ja onhan nuo NHL-ottelut aika spektaakkeleita, vaikkei itse jääkiekosta tykkäisikään. Netin kautta saa ostettua edullisesti lippuja ja nytkin mies bongasi meille L.A. Kingsien peliin liput parilla kympillä. Emme vain jaksaneet lähteä ajelemaan aikaeroväsymyksissämme Losin ruuhkiin, joten tällä kertaa peli jäi näkemättä.

Disneyland
Must see -paikka, jossa vietimme edelliskerralla päivän. Kivoja laitteita ja kauppoja. Silloin vajaa parikymppisenä sain tuolla paikassa aivan järkyn auringonpistoksen enkä päässyt siitä tuntia kauempaa nauttimaan. Nyt nautin täysin rinnoin.

Universal Studios
Ks. edellinen…eli myös must see -paikka. Hullun kallis sisäänpääsy, mutta valitkaa arkipäivä ja ostakaa netistä liput. Parkkipaikkoja on mukavasti, mutta nekin käy lompakon päälle. Aikamoiset jonot joka laitteeseen; mutta koen että 70 minuutin jonotus Simpsonsien kyytiin oli joka minuutin arvoinen 🙂

Muutamia ruokapaikkavinkkejä ajattelin vielä jakaa. Kerroinkin teille, että koska annokset ovat poikkeuksetta ihan jäätävän kokoisia, niin me miehen kanssa jaettiin usein yksi aikuisten annos. Lapset ottivat lasten annokset, mutta nekin olivat sitä kokoa, mitä Suomessa aikuisten annos.

Paisanos Pizza & Pasta, Hermosa Beach
New York -tyylinen paikka, jossa alkupalat ja salaatitkin ovat järkevän hintaisia. Pizzat suussa sulavia.

Domino’s
No näitä löytyy useita, mutta ai että mä rakastuin Domino’sin pizzoihin Kanadassa asuessani. Mies rakastui niihin Bostonissa asuessaan. Meidän yhteinen rakkaus, joten tälläkin reissulla haettiin kaksi kertaa take away -pizzat. Ekalla kerralla oli vielä tarjous, että saatiin seitsemään dollariin isoin pizza, josta riitti koko perheelle.

Bubba Gump, Santa Monica Pier
Legendaarinen Forrest Gumpista tuttu Bubba Gump. Ennakkoluuloni kariutuivat ja turistirysämeiningin sijaan ruoka oli älyttömän hyvää. Muistakaa ottaa katkarapuja!

Old Tony’s on the Pier, Redondo Beach
Meidän piti mennä tänne jo viimeksi, mutta jostain syystä ei menty. Mies on käynyt aiemman työpaikkansa amerikkalaisen työkaverin kanssa täällä ekan kerran vuonna 2002 ja aina hehkuttanut paikkaa. Ja hei olihan se ihana. Pyytäkää pöytä ikkunan vierestä ja menkää auringonlaskun aikaan. Ihanat maisemat ja taivaallista seafoodia!

Cheesecake Factory (Redondo Beach)
En olekaan aiemmin syönyt muuta kuin kakkua Cheesecake Factoryssa. Puolen tunnin odottelun jälkeen saimme pöydän ja pääsimme tutustumaan kilometrin mittaiseen ruokalistaan. Itse valitsin SkinnyLicious osastolta niin hyviä tacoja, etten aiemmin ole moisia syönyt. Niin suussasulavia. Jälkkäriksi toki otettiin kakun pala mukaan, mutta syötiin se neljään pekkaan vasta seuraavana aamuna. Aika stydiä tavaraa 🙂

Sain myös toiveen kertoa menovinkkejä Las Vegasissa, mutta koska olimme tuolla vain kaksi yötä, niin postaukseen asti menovinkkejä ei riitä. Autolla sinne ajaminen oli itsessään jo menovinkki, kuten matkan varrella legendaarinen Peggy Sue’s diner. Kasinoista emme nauttineet, sillä lapset eivät niihin päässeet. Vegas aiheutti myös hieman ristiriitaisia fiiliksiä. Ihan mielettömän hieno paikka, mutta lapsiperheen näkökulmasta ei se paras mahdollinen. Ruohon tuoksu kaduilla alkoi äklöttämään eikä pääkatua pitkin tehnyt mieli iltasella lasten kanssa kävellä. Mutta pari vinkkiä on antaa; shoppailuun ihanan rauhallinen Fashion Show Mall ja hei onhan tuo Venetian -hotellin sisään rakennettu pikku-Venetsia myös ihan pakko nähdä 🙂 Ensi kerran pitää antaa Vegasille vielä mahdollisuus näyttää parhaimmat puolensa. Mennä sinne miehen kanssa kaksin, käydä kasinoilla ja katsomassa joku show. Me ollaan vaan molemmat niin rauhaa rakastavia tyyppejä, että tuohon seuraavaan kertaan voi kulua tovi 😀

Postauksen kuvia katsellessani tulee hyvä mieli. Ei sellainen, että viekää mut takaisin heti. Vaan sellainen, että olipahan ihana reissu, mutta vitsit että kotona on ihana olla myös. Ollakin, että päivä ei tuosta taida valostua ja tälle päivälle suunnitelemani kuvaukset tulevat olemaan himpun verran haasteelliset 😉

TIISTAITERKUIN,