torstai 17. lokakuun 2019

Pieniä haaveita isossa maailmassa

MORO MURUT!

Kuten tiedätte, niin olen henkeen ja vereen kotihiiri, jonka reissujalkaa vipattaa säännöllisin väliajoin. Reissujen yksi kohokohdista on kotiinpaluu.

Jos joskus tunsin haikeutta, kun piti lähteä kotiin, niin nyt tuo reissuhaikeus on muisto vain. Kotiin on hyvä palata, eikä vähiten sen valkoisen ja karvaisen kullannupun takia.

Reissu on ollut jälleen mieletön, ollaan nähty hurjan paljon. Toisaalta on ollut tervettä huomata, että reissun kohokohtia ei ole ollut Vegasin valot tai Rodeo Driven kimallus. Losin keskustan värikkäät kadut tai Santa Monican ihmisvilinä.

Vaan tuo rauhallinen ja seesteinen Redondo Beach, josta postauksen kuvatkin ovat. Illallinen paikallisten suosimassa ravintolassa ja vielä kohtuulliseen hintatasoon. Laskeva aurinko ja moikkaan tullut lokki.

En kaipaa elämääni vipinää tai vilskettä. Mutta välillä on hyvä käydä katsomassa, mitä maailmalla on annettavana. Samalla haaveilla toisella puolen maailmaa niistä itselle tärkeistä jutuista. Jotka oikeasti tekevät elämästä arvokkaan. Joiden takia on kerta toisensa jälkeen ihana palata kotiin.

❤️ paahdettu ruisleipä, jonka päälle on sipaistu oivariiniä ja tomaattisiipaleita
❤️ kotisaunan pehmeät löylyt
❤️ kotisohvalla päikkäröinti, karvaisen kaverin ollessa kerällä kainalossa
❤️ aamulenkki koiran kanssa pimeässä ja tihkusateessa
❤️ kotisänky
❤️ juoksulenkki vakkarimaisemissa Tahmelassa & Pispalassa
❤️ ruokakaupan heviosaston tuoreet annit
❤️ itsetehty kotiruoka
❤️ aamukahvin tuoksu
❤️ glögintuoksuinen tuoksukynttilä aamuhämärässä
❤️ kausivalojen loisteessa tunnelmointi syysiltoina
❤️ leffaillat mancavessa
❤️ joulujuttujen suunnittelu
❤️ laitepilatestuntien jälkeinen euforia
❤️ Boltsit jääkaappikylminä
❤️ Toby, Toby ja Toby

 Huomenna torstaina alkaa kotimatka ja kotona ollaan perjantai-iltana. Viikonloppu relataan ja sitten ladatuin akuin kohti arkiviikkoa. Mutta nyt kamat kasaan ja vielä vikaa kertaa hälinää ihmettelemään. Voi olla, että korvat soi jonkin aikaa kotiinpaluun jälkeen 😉

TERKKUSIN,


keskiviikko 16. lokakuun 2019

Viva Las Vegas!

MOIKKAMOI IHANAT!

Niin se vain vaihtui Redondo Beachin letkeä biitsielämä valoihin, ääniin ja ihmispaljouteen; terkkuja Las Vegasista! Ei ollut ihan itsestäänselvyys, että pääsimme tänne, sillä navi sanoi itsensä aamulla irti. Onneksi navin kautta oli mahkut saada wifi, joten Google mapsin avulla taitettiin tuo 4,5 tuntia. Oli muuten huikeat maisemat matkalla…karua, mutta kaunista.

Jos jollain sanalla pitäisi paikkaa kuvailla, niin tää on aivan ”insane”. Nelisen tuntia pörrättiin The Stripiä pitkin ja siinä oli kuulkaa yksi jos toinenkin Tampereen tyttö ihmeissään 🙂

Ei sitä vain tajua, millainen tämä paikka on ennen kuin astuu hotellihuoneen ovesta ulos. Käytävät, aulat ja kasinot tuntuvat kuin jääkaapeilta; viileetä happirikasta ilmaa tuutataan tulemaan huolella, jotta ihmiset saavat virtaa pelata. Lisäksi olen varma, että tuo ilma saa ihmiset janoiseksi, sillä ainakin itselläni silmät ja kurkku kuivuivat nanosekunnissa.

Me majoitutaan legendaarisessa Flamingo-hotellissa. Nyt tätä postausta 28. kerroksen huoneen sängyllä kirjoittaessani näen ikkunoista valoja ja vilskettä. Pieni basson jytke kantaa tänne ylös asti.

Vegas ei kuulemma nuku koskaan, mutta me ajateltiin nukkua. Tytsyt ovat yhtä herkkiä äänille ja valoille kuin äitinsäkin. Eivät koskaan ole oikein liiasta hulinasta tykänneet. Toinen nukahti jo suorilta jaloilta, pikkuinen. Vaikka katukuvassa lapsia nyt illalla näkyikin, niin ei tuo pääkatu silti välttämättä ihan lapsiystävällinen iltaisin ole. Sen takia jatkamme kaupunkiin tutustumista huomen aamulla.

Mies vie meidät Venetsia -tunnelmiin aamupalan jälkeen ja sitten jatkamme tekemään loput ostokset; lapset ovat säästäneet reissua varten ja kovin tuskastelevat, kun on vielä rahaa tuhlattavana 😉 Yllättävästi on muuten hillinnyt shoppailua, kun joutuvat ostamaan omilla rahoilla!

Nyt aamupalapaikkoja nettailemaan; mieleni tekisi neljän viljan puuroa voisilmällä 😀 Mutta myös smoothie tai acai bowl kelpaa. Nimimerkillä bagels ja philly -sektori kaipaa vaihtelua!

Ihanaa keskiviikkoa sinne ❤️

PS. Törmättiin Elvikseen heti ekassa kadun kulmassa 🙂


tiistai 15. lokakuun 2019

Surf cityä ja viimeisen päivän tunnelmia!


Hyvää tiistaita ihanat

täältä Kalifornian maanantai-iltapäivästä. Tänään on viimeinen päivä täällä ja se vietetään kokonaisuudessaan Universal Studioseilla. Ne kun jäivät viime kerralla käymättä.

Maanantaipäivä ja silti parhaimmillaan jonotettiin laitteisiin 70 minuuttia. Niin kuin nytkin; kirjoitan tätä Simpson -riden jonosta. Huh, mutta hei nautitaan täysillä. Nämä ovat niitä sellaisia paikkoja, joissa me aikuisetkin taannumme hetkeksi lapsen tasolle 🙂

Härveleiden lisäksi kävimme katsomassa Universal Studioden lavasteita. Huikeeta ajatella, että siellä silmien edessä oli lavasteet, joiden avulla filmeihin saa New Yorkin kadut. Myös Täykkäreiden kotikatu ajettiin läpi.

Olen saanut paljon kyselyitä, että missä yövytään. Viime reissulla totesimme LA:n eteläpuolella sijaitsevat rannat parhaimmiksi meille. Silloin yövyttiin Hermosa Beach House -hotellissa ja Redondo Beachillä Portofino -hotellissa. Nyt otettiin edullinen Redondo Beach Hotel viideksi yöksi.

Autolla on kätsy kruisata tuolta sinne sun tänne. Jälleen kerran ollaan käyty shoppailemassa paikallisten alueilla ja sen lisäksi Citadel Outlet -myymälöissä. Edelleen suosikkejamme ovat liikkeistä Ross, TJ Maxx ja Marshalls, joista tekee superedullisia merkkivaatelöytöjä.

Jahka saadaan Universal Studios -päivä pulkkaan, ajetaan viellä Hollywood -kyltille. Tähtikatua pitkin Santa Monicaan ja sieltä rantaa pitkin hotellille.

Pakkauspuuhien jälkeen iltaruokaa (toivottavasti herkullista seafoodua) ja unta palloon. Kalifornia on ollut ihana. Suosittelen west coastia myös teille east coastiin ihastuneille!

Huomenna kohti Vegasia! ❤️

Ihanaa alkanutta viikkoa,

Maria

PS. Kuvatulva iki-ihanalta Hermosa Beachilta, joka myös surf cityksi itseään tituleeraa!


sunnuntai 13. lokakuun 2019

Luurangotkin hymyilee

HYVÄÄ SUNNUNTAI-ILTAA IHANAT!

Kaksi kokonaista päivää takana ja tiedättekö, että olen nyt jo saanut tankattua energiatasot takaisin. Ollakin, että yöunet ovat olleet vähän niin ja näin, mutta päivän aikana on tullut niitä ihania hetkiä, jolloin on saanut ladattua akut täyteen.

Ja ei, päikkäreitä ei olla nukuttu, mutta kaikin muin tavoin imetty itseemme tätä aurinkoenergiaa, joka täällä on läsnä joka paikassa. Ei vain hymyinä ihmisten huulilla ja silmäkulmissa, vaan myös jopa luurankojen huulilla. Eilen kävelimme tuossa Hermosa Beachillä ja monessa rantatalossa oli jo koristeltu Halloweenia varten. Panin merkille, että ihan oikeasti nuo himskatin luurangotkin hymyilevät! Kuvaa niin tätä elämäntyyliä täällä.

Jos Suomessakin paistaisi (liki) koko ajan aurinko, niin hymyilisimmekö mekin enemmän? Antauduttaisiinko mekin hyväntahtoiseen small talkiin tuntemattomien kanssa ja heittäisimme tuntemattomille kohteliaisuuksia? Olen nauttinut täysin siitä, että kerrankin saan hymyihini vastahymyn. Kerrankin kukaan ei pidä mua outolintuna, kun alan juttelemaan. No kyllä Suomessakin ihmiset lähtevät useammin juttelemaan mitä aiemmin, mutta vielä tullaan perässä.

Enkä lainkaan sano, että tuo tietynlainen pidättyväisyys olisi välttämättä aina huono asia. Me ollaan silti ihania. Me suomalaiset.

Tämän parin päivän aikana olen jutellut eräässä kaupassa myyjän kanssa Suomen koulutuspolitiikasta. Ihastunut yhteen kultaiseen noutajaan, samalla kun mies jutteli tuon noutajan isännän kanssa. Olivat Bostonista täällä lomalla ja tottakai karvainen perheenjäsen seurasi lomalla (tuli ihan hirmuinen ikävä Tobya). Suomessa harvoin pääsee käyttämään englantia, joten olen heittäytynyt täysin keskusteluihin ja huomannut, että eipäs se kielitaito sieltä minnekään ole ruostunut.

Kaikki on siis erittäin ”awesome”. Ne bagelit ja Phillyt aamuisin. Aurinko, joka on saanut pisamat esiin piilostaan. Autossa pauhaava country -kanava ja hei ne joulukoristeita notkuvat hyllyt kaupassa. Harmi, ettei sitä tikapuita pitkin kiipeävää joulupukkia ole vielä löytynyt 😀

SUNNUNTAITERKUIN,

 

 


lauantai 12. lokakuun 2019

California dreamin’

HEIPPATIRALLAA

ja terkkuja Kalifornian auringon alta. Tai no, kello on nyt täällä 06.23 aamulla eikä se aurinko vielä ihan paista. Kiitos aikaeron, olemme heränneet jo kolmen jälkeen. Auts. Mies posotti autuaan tyytyväisenä kuuteen asti ja lähti just virkeänä salille. Toinen auts 😀

Kuvia yllä eiliseltä. Ajateltiin matkustamisen jälkeen ottaa eka päivä iisisti. Käydä vain pikaisesti Malibun laiturin päässä olevassa ihanassa Malibu Farmissa pikkuisella välipalalla ja tulla sitten hotellin uima-altaille nukkumaan. Hyvät ideat johtivat toiseen ja niin päädyttiin takaisin hotellille reilun kymmenen tunnin kuluttua. Aivan yliväsyneinä. Sillain, että haaveet myöhään valvomisesta (unirytmi piti saada kohdilleen) kariutuivat saman tien.

Ajeltiin eilen Malibusta Rodeo Drivelle ja Beverly Hillsiin hienoja taloja katsomaan. Santa Monica bulevardia pitkin rantaan, johon laitoimme auton parkkiin. Perjantai-iltapäivänä tuo Santa Monican laituri oli kohtalaisen täynnä, mutta saatiin kuin saatiinkin pöytä Bubba Gumpista. Viime kerralla jo mietitiin sinne menoa, mutta ei menty. Olihan tuo paikka nyt ihan legendaarinen. Ja katkaravut hyviä. Ruoan jälkeen tuli armoton väsymys ja voin sanoa, että autossa oli hiljaista, kun taitoimme noin 16 kilometrin matkaa reilut toista tuntia perjantairuuhkassa.

Ruuhkat on Losissa se, mikä saa saa ainakin meillä tekemään suunnitelmia uusiksi. Siinä vaiheessa usein tulee laitettua navigaattori pois päältä ja lähteä seikkailemaan. Usein löytää kiertoreitin, joka ei ole niin ruuhkainen. Väsymyksestä viis, olimme luvanneet lapsille, että pääsevät vähän shoppaileen. Kurvattiin hotellin sijaan lähimpään Marshallsiin. Toukokuussa alkanut ostolakkoni koki hieman kolausta, mutta jos 70 eurolla saa kaksi Calvin Kleinin työpaitaa, yhdet CK:n housut ja Michael Korsin collegepaidan, jota olen himoinnut jo pitkään, niin ei voi sanoa, että harmittaa ostolakon kariutuminen 😉

Nyt suihkuun ja sitten kohti aamupalaa. Tänään otetaan vähän iisimmin kuin eilen. Ehkä pyöräillään täältä Redondo Beachilta Hermosan kautta Manhattanin Beachille. Toivotaan, että ilmakin olisi yhtä lämmin kuin eilen; mittarissa oli luvatun 24 asteen sijaan 31 eikä tuuli juuri käynyt. Iltaisin viilenee nopeasti niin, että saa kaivaa pitkää hihaa päälle.

Illalle bongattiin edulliset liput L.A. Kingsien jääkiekko-otteluun, mutta saas nyt nähdä. Toisaalta tekisi hyvää istua rannalla, ottaa kylmä juoma käteen ja katsoa, kun aurinko painuu Tyynen Valtameren taakse 

IHANAA VIIKONLOPUN JATKOA,

PS. kiitos ihan suunnattoman paljon ihanista viesteistänne IG:n puolella ♥ Ihana kuulla, että viihdytte matkalla mukana 🙂