keskiviikko 12. lokakuun 2016

Viime hetken vinkkejä?

nyc-2-of-9nyc-1-of-1nyc-4-of-9 nyc-1-of-9nyc-5-of-9 nyc-3-of-9 nyc-8-of-9…ja viime hetken paniikki! Kääk!

MOIKKAMOI,

voi miksi sitä jättää aina kaikki viime tinkaan. Aina, korostan sanaa aina, on tilanne että lomalle ei lähdetä leppoisasti lasketellen vaan niin, että aina viime tinkaan asti posotetaan tuhat lasissa. Parin päivän aikana olen tehnyt pari laajaa kuvausproggista. Jotka ei suinkaan ole vain sitä, että räpsitään. Vaan valmistelut näihin on ollut sitä luokkaa, että oksat pois 😀 Mutta jotenkin ajattelen asian niin, että sinne lomallekin on kivempi lähteä, kun on työpöytä puhdas.

Vaikka shoppailijaluonne en olekaan, niin nyt kaipailisin teiltä vinkkejä. Mitä kannattaa ostaa Jenkeistä? Siitä on niin monta vuotta, kun olen siellä viimeksi ollut, että muistelisin vain että kosmetiikka on edullista. Mitäs vaatteet? Lapsilla keikkuu listassa Hollisteria sun muuta. Itselleni ajattelin ostaa yhdet uudet tennarit. Joku talvitakkikin olisi kiva löytää. Pari tyhjää matkalaukkua lähtee varmuuden varalta mukaan. Vaikka tilannehan on se, että mitään ei välttis tarvitsisi. Paitsi niitä kuivariin laitettavia Bounce Sheetsejä. Ja hei, onko teillä kokemusta Frownieseista? Niistä iholaastareista ryppyihin? Sellaisia ajattelin koklata myös, mikäli niitä ihan kaupasta saa.

Juu, mutta nyt kuulkas täytyy jatkaa. Meillä on vielä vaatteet katsomatta ja pakkaamatta. Yksi peräkärryllinen pitäisi vielä heittää kaatopaikallekin. Mutta nou stress, onhan tässä vielä monen monta tuntia aikaa ennen lähtöä 🙂 Yritän muuten laittaa teille sen perinteisen Koti kuntoon jouluksi -maaliarvonnan vielä huomiselle. Muuten sitten päivitystä rapakon toiselta puolen!

IHANIA SYYSPÄIVIÄ,

alle

PS. täällä on muuten yksi karvaturri, joka on ihan ihmeissään tästä säädöstä. Seuraa kuin hai laivaa ja kallistelee päätä kuin kysyäkseen, että mikä on homman nimi. Kova ikävä tulee 


maanantai 10. lokakuun 2016

Haikeutta ilmassa

sunday-6-of-15sunday-5-of-15sunday-7-of-15 sunday-8-of-15 sunday-4-of-15 sunday-3-of-15

ILTAA IHANAT!

Sarjassamme niitä päiviä, kun herätään aamulla kuuden jälkeen ja posotetaan aivan täysillä tähän asti. Siinä määrin, että ihan koko somekin on jäänyt päivittämättä ja olen autuaan tietämätön mitä blogistaniassa on tänään tapahtunut. Mutta sen tiedän, että sain töissä hurjan paljon tehtyä. Veljen vaimon jättämä things to do -lista tuli tehtyä yhtä kohtaa lukuunottamatta. Mummulan suhteen eivät asiat ole juurikaan edenneet, mutta onhan tässä näitä päiviä.

Jo neljänä vuonna näihin aikoihin se iskee. Haikeus. Mökkikauden lopettamishaikeus. Tänä vuonna tosin tuntuu, että on vähän haikeutta muutenkin ilmassa. Kiitos tuon tyhjennysprojektin. Kesä meni vielä tosi kivasti aurinkoisine päivineen, mutta nämä päivä päivältä aiemmin pimenevät illat syövät pikkuisen naista. Sitä ei ole kieltäminen. Lisäksi siihen yhdistettynä tuo mökkikauden lopetus. Mökki kun toimi ihan henkireikänä vaikeina aikoina viime keväänä ja kesänä. Mutta hei, en ole synkistelyyn taipuvainen ihminen, joten kyllä täältä vielä noustaan 🙂 Usan reissu tulee hyvään saumaan! Vaikka olenkin sitä mieltä, että pakeneminen ei ole ikinä hyvä vaihtoehto.

Aiemmin en ole ymmärtänyt kaamosmasennukseen taipuvaisia ihmisiä. Tai ylipäätään syitä syksyyn liittyvää alakuloa. Nyt ymmärrän. Vaikka syksy on tänä syksynä näyttänyt kauneutensa ja olen nauttinut täysin rinnoin aurinkoisista päivistä ja värikkäästä luonnosta. Tiedättekö mikä on kaiken melankolisuuden keskellä parasta? Mä olen ihan suunnattoman ylpeä siitä, että meillä täällä Suomessa on tällainenkin vuodenaika, joka saa ihmiset kääntymään ehkä himpun verran enemmän sisäänpäin. Pohdiskelemaan elämää ja tuntemaan tunteiden koko skaalan. Sen toisenkin pään. Ei kaikki voi aina olla kivaa ja ihanaa. Jo sen tajuaminen saa aikaan voimaannuttavan tunteen. Sen tajuaminen, että tässä elämässä on kaikki tunteet sallittuja, on ihan euforista.

Arvaatteko miten ajattelin tämän haikeuden selättää? Jep, juoksulenkeillä. Muistan silloin iskän kuoleman jälkeen urheilun, sopivassa suhteessa, olleen ihan henkireikä. Tunnin juoksulenkin jälkeen pää tuntui kevyemmältä ja sydän tsiljoona kertaa kevyemmältä. Ainoa ongelma nyt vain on se, että veikkaan tuon juoksukunnon olevan pohjamudissa 😛 Pitänee aloittaa hitaasti, mutta varmasti. Onko siellä ruudun toisella puolella syksyn synkistämiä? Mikä on teidän salainen lääke sykskyn selättämiseen?

IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA,

alle


sunnuntai 09. lokakuun 2016

Höstmys ☆☆☆

sunday-13-of-15sunday-14-of-15 sunday-12-of-15 sunday-15-of-15

MOIKKAMOI IHANAT!

Toivottavasti siellä vietellään sunnuntaita mukavissa merkeissä. Täällä on perusihana sunnuntai-ilta meneillään. Pyykinpesukone rullaa, keittiöstä tulee tuoreiden sämpylöiden tuoksu ja kynttilänliekit lepattavat. Yksi pikkuinen näkee ilmeisesti kovasti unia, sillä meidän sängystä kuuluu vikinää ja murinaa vuorotellen. Hei, tiesittekö muuten että tänään vietetään auringonpäivää? Juu, sain tuossa juuri tietää, että sunnuntai, Sunday on ollut jo muinaisten egyptiläisten mukaan juhlapäivä auringolle. Ja paistoihan se aurinko tänään loppujen lopuksi! Maanantai, Monday, taasen on ollut oodi kuulle. Ihanaa nippelinappelitietoa. I’m full of useless information ;D

Tein sämpylätaikinaa tuplasatsin, jotta sitä riittää myös viikolle. Ties vaikka huomenna aamulla ehtisi paistaa sämpylät ennen töihin lähtöä. Muutenkin tämä höstmys on aivan sangen kivaa aikaa. Kynttilänvaloa ja mausteisia sävyjä. Kaivoin pitkästä aikaa myös tuon luumunvärisen tuikkukiponkin esille ja se värinä miellyttää silmääni erittäin paljon. Näin syksyllä myös tuo tummanharmaa (tai vaaleanmusta, miten sen ottaa) ruokatilan seinä tuo sitä kaivattua kotoisuutta. Tekee ruokatilasta himpun verran pienemmän oloisen. Olenkin kovin miettinyt tuota uutta kotia ja sitä, sopiiko sinne tummaa seinää mihinkään. Näillä näkymin tumma seinä on tulossa keittiön u-sakaran päätyyn. Sinne missä on liesikin. Lisäksi rappukäytävän päätyseinä tullee tummaksi. Sopii hienosti tuon puulle jätettävän sormipaneelikaton seuraksi. Ehkä lukunurkkaukseen takkatulen ääreen tulee myös tummaa seinää. Tiedä häntä, pitää makustella, että mitä mieltä tuo talovanhus sellaisista olisi.

En ole yleensä teen juoja, mutta näin syksyllä alkaa aina teehammastakin kolottamaan. Arlandasta Emilian esimerkkiä seuraten ostin Kusmi teetä. Oi pojat, se tuoksu ja se maku! Ja hei, se saapuu sieltä salakavalasti. Se, minkä nimeä ei vielä saa sanoa. Mutta sen kunniaksi lämmitettiin jo yksi ilta glögitkin 🙂 Ai että, josko tämä joulu (oho, sorry…sanoin sen sittenkin ääneen) olisi enemmän onnekkaampi kuin viimeiset viisi joulua (klik). Oli miten oli, niin ihan pikkuisen tunnen jo sellaisen lämmön ja kutkutuksen tuolla jossain syvällä sisimmässä. Siellä missä ne nisset ja nasset saavat vielä vähän ottaa lepoa.

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,

alle


lauantai 08. lokakuun 2016

Myrskyluodon Maijan mökkiterkut!

lauantai-1-of-18 lauantai-2-of-18lauantai-16-of-18 lauantai-4-of-18lauantai-17-of-18lauantai-12-of-18 lauantai-5-of-18lauantai-14-of-18 lauantai-8-of-18 lauantai-9-of-18 lauantai-10-of-18 lauantai-13-of-18 lauantai-18-of-18 lauantai-15-of-18lauantai-11-of-18

MOIKKAMOI!

Oktoberfest-teemalla piti mennä tänä viikonloppuna. Mennään kuitenkin fiestateemalla. Lounas nimittäin. Eikä sitä oktoberfestiä kyllä iltaruokapöydästäkään löydy. Mutta tuosta lounaasta; bataattiranut ovat ehkä maailman haastavimmat valmistaa. Joka toinen kerta niistä tulee ihanan rapsakoita ja joka toinen kerta sellaisia lötköjä. Niin kuin tänään. Syytän sitä talouspaperin puutetta. Kotona kuivaan yleensä bataattiranskalaiset talouspaperiin huolella ennen paistamista, mutta nyt sitä en tehnyt. Yhtäkaikki, hyviltä nuo maistuivat.

Mies tosin totesi syötyään, että koska se pääruoka tarjoillaan. Söi tyttöjen grillimakkaran loput 😉 Joten se siitä lihattomasta lokakuusta sitten. Tuo fiestaplatter oli ihan älyttömän hyvä. Bataattiranskalaisia, lehtikaalta (sitä ruukkulehtikaalia), punasipulia, mustapapuja, tomaattia, avokadoa, ranskankermaa ja korianteria. Namskis! Kuohuvaa on koko viikon tehnyt mieleni, joten lasillinen sitä ja I was in heaven.

Mökkikausi taitaa lähennellä loppuaan, hirmuisesti ei vastarannan mökeillä näy elämää. Saaressa on naapurit laittamassa mökkiä talviteloille. Kovin tyhjää on muuten. Me saunottiin jo päivällä, jotta nyt illan saa istua telkkarin äärellä. Tapparan peliä, Possea ja Miljoonajahtia. Karvainen kaveri on jälleen kerran ihan onnensa kukkuloilla mökillä. Likainen on kuin mikä, onneksi huomenna on pesupäivä.

Tajusin just, että me ollaan viikon päästä Bostonissa. Ihan hullua edes ajatella! Pikkuhiljaa alkaa matkakuume nousta tuolta jostain. Eikä vähiten sen takia, että Bostoniin on luvattu liki 20 astetta lämmintä. Kuten myös sitten New Yorkiinkin. Ollaan mietitty ostoslistaa ja arvatkaas, mikä siellä keikkuu ykkösenä? Bounce sheets – eli ne kuivausrumpuun laitettavat paperinkappaleet, joiden ansiosta pyykistä tulee ihan älyttömän hyväntuoksuista ja pehmeää. Niitä jos jotain tuolta rapakon takaa on ollut ikävä 😀

Saareen paistaa tällä hetkellä ihana ilta-aurinko. Maisema on kauniin oranssinvärinen. Pohjoisesta tuleva tuuli tuo mukanaan vaahtopäitä niemen nokkaan, mutta saaren edustalla olevalla lahdella on tyyntä. Joutsenetkin ovat kerääntyneet lahdelle, lähtenevät tuota pikaa kohti etelää ja lämpöä. Lucky them 

IHANAA LAUANTAI-ILTAA,

alle


perjantai 07. lokakuun 2016

Perjantai ♡

perjantai-1-of-1perjantai-4-of-10perjantai-6-of-10perjantai-1-of-10 perjantai-3-of-10perjantai-10-of-10 perjantai-5-of-10 perjantai-7-of-10 perjantai-8-of-10 HELLUREI

ja hellät tunteet! Tänä perjantaina on monta syytä heittää kannat kattoon. Syitä, jotka saattavat jonkun korvaan kuulostaa ihan ylimalkaisen tavallisille. Pikkujuttuja monelle, mutta mulle just tällä hetkellä tosi tärkeitä. Ihan ensinnäkin tämä perjantai tuo miehen takaisin kotiin työreissusta. Onkin ollut ikävä! Tämä perjantai oli pitkästä aikaa ensimmäinen kokonainen työpäiväni. Teki hyvää käydä välillä töissä vaihtamassa kuulumisia ja saada tiedot miten maalikauppa makaa ajan tasalle. Tuli hoidettua siinä sivussa yksi tuikitärkeä palaverikin. Maanantaina vielä toinen kokonainen työpäivä. Heh, älkäähän käsittäkö väärin; kyllä mä töitä teen kotonakin, mutta puhun tuosta töissäkäymisestä, kun lähden töihin sinne maalitehtaaseen paikan päälle. Perjantai tiesi myös älyttömän hyvää lounaspitsaa hyvässä seurassa. Pitsaa, jonka jälkeen on turha haaveilla sen kummemmin mistään ruokaan liittyvästä fredagsmysistä 😉 Ähky on aikamoinen. Perjantain viimeiset minuutit töissä oli tulipalokiireisiä, sitä sai venyttää itsensä taas vähän tehokkaammaksi. Sekin oli kivaa pitkästä aikaa!

Perjantain kunniaksi kotiin tullessani sain tuplamäärän määrän suukkoja karvaiselta kaverilta verrattuna normikotiinpaluuseen. Myös kaksi kullannuppua ovat olleet kaulassa kiinni tämän tästä. Jännä juttu muuten, että niin kauan kuin oli työvaatteet päällä, kukaan noista kolmesta ei rauhoittunut. Nyt kun on työvaatteet vaihtuneet risoihin farkkuihin ja college-paitaan uskalsi koirakin ummistaa silmänsä jalkojeni juureen. Tytsytkin puuhailevat rauhassa omiaan. Tähän väliin ajattelin ottaa puolen tunnin tehosiivouksen. Tää on se kohta ”kannat kattoon” by me 😉 Kuvissa näkyvä näkymä onkin ainoa, jossa ei vallitse kaaos. Sitten voisi käydä kaupassa ja tehdä raksulle ruokaa. Suunnata kohti lentokenttää ja aloittaa viikonloppu koko perheen voimin. Ja hei, kommentteihinkin kyllä ajattelin tässä tämän illan aikana palata.

Huomen aamulla suuntamme pitkästä aikaa mökille! Vähiin alkavat mökkiviikonloput käymään ennen talven tuloa, joten pitää nauttia näistä viimeisistä. Muistutan jälleen teitä tuosta Instasta ja Snäpistä (atmarias), johon päivittyy fiiliksiä reaaliajassa…blogiin sitten seuraavan kerran ehkä sunnuntaina tai huomenna, mikäli jaksan avata mökillä tietokoneen 🙂

SUPERIHANAA PERJANTAI-ILTAA,

alle

PS. missä vaiheessa tuon karvaisen kaverin karvoja voi vähän itse leikata? Eihän tuo reppana näe mitään tuolta karvakasan alta 😀