sunnuntai 11. joulukuun 2016

Maailman kaunein sana

13

HEI HUOMENTA!

Pieni, mutta tehokas. Palkitseva. Kaunista kuultavaa. Ilo sanoa. Kun tämän sanan sanoo ääneen, se tulee täydestä sydämestä. Se kuuluu niihin sanoihin, jotka tulee usein automaattisesti. Kiitos on ehdottomasti maailman kaunein sana. Hartwallin kampanjan myötä pääsin jälleen mielipuuhaani eli pohtimaan. Pohtimaan sitä, mitä tuo pieni sana kiitos merkitsee. Pääsin kampanjan myötä myös yllättämään elämäni rakkauden. Kuinka usein sitä tulee arjen keskellä kiitettyä? Pysähdyttyä ja oikeasti kiitettyä? Musta tuntuu, että sanon kiitos vähintään sata kertaa päivässä, mutta usein se kiitos jää myös sanomatta. Senpä takia halusin omistaa tämän postauksen tuolle miehelleni ja kiittää niistä asioista, joista en välttämättä aina ole muistanut kiittää. Sanojen lisäksi kiitin häntä korillisella Hartwallin hyvinvointivesiä. Olen huomannut miehen pitävän aina auton ovilokerossa tuollaista Novelle Plus Kalsium -pulloa, joten tämä yllätys oli todellakin mieleinen.hartwall-novelle-15-of-16hartwall-novelle-8-of-16hartwall-novelle-7-of-16hartwall-novelle-2-of-16hartwall-novelle-6-of-16

Mutta niihin kiitoksiin. Vaikka olenkin sitä mieltä, että myös eleillä ja ilmeillä voi kiittää, niin silti mikään ei voita tuon sanan ääneen sanomista. Tai kirjoittamista. Kiitos, kiitsa tai kiitti. Kaikki tarkoittavat samaa ja käytän niitä sekaisin.

♥ kiitos siitä, että olet pitänyt minut elämän syrjässä kiinni silloin, kun suru on meinannut viedä mukanaan.
♥ kiitos, kun olet perheen tuki ja turva, kivijalka johon luottaa joka tilanteessa.
♥ kiitos, kun hassuttelet tyttöjen kanssa.
♥ kiitos, kun muistat laittaa autoni lohkolämmityspiuhan päähän iltaisin.
♥ kiitos, että tuhiset vain ihan vähäsen, kun ruoka kylmenee sillä aikaa, kun kuvaan sitä 🙂
♥ kiitos siitä, että laittelet kivoja whatsupp-viestejä.
♥ kiitos, että peset autoni.
♥ kiitos, kun imuroit.
♥ kiitos siitä, että käyttäydyt kuin herrasmies.
♥ kiitos, kun luet J:n kanssa matikankokeisiin.
♥ kiitos, kun aiemmin herätessäsi keität kahvia koko pannullisen.
♥ kiitos, kun leikkaat aina sipulin, sillä minä en sitä ilman itkemistä pysty tekemään.
♥ kiitos, että saan välillä iltaisin istua yömyöhään koneella, vaikka varmasti olisi parempaakin tekemistä.
♥ kiitos, että jaksat katsoa hömppäohjelmia kanssani telkkarista.
♥ kiitos, kun olet se järjen ääni, joka palauttaa minut maan pinnalle.
♥ kiitos, kun annat mun leikkiä Mertarantaa jääkiekon MM-kisoja katsellessamme. Vaikka huomaan, että hieman tästä ärsyynnytkin 😉
♥ kiitos, että kunnioitat mielipiteitäni.
♥ kiitos, että olet siinä ♥hartwall-novelle-11-of-16IDhartwall-novelle-16-of-16hartwall-novelle-9-of-16hartwall-novelle-14-of-16

Tuosta hienosta numeroidusta ja käsityönä Porvoossa valmistetusta Hartwallin korista löytyi Novelle Plus Kalsium ja Novelle Plus Sinkki + E hyvinvointivesiä. Hyvinvointi ja nautinto yhdistyvät, sillä herkulliset maut ovat saaneet seurakseen vitamiineja ja hivenaineita. Kuten kerroinkin, niin meillä mies on ollut jo pitkään tuon karpalon makuisen Novelle Plus Kalsiumin ystävä. 0,5 litran pullollinen sisältää 40% koko päivän kalsiumin tarpeesta. Itse taas rakastan aprikoosin ja jasmiinin makuista Novelle Plus Sinkki + E -hyvinvointijuomaa. Sinkin ja E-vitamiinen lisäksi juoma sisältää aloe vera -uutetta, jota käytetään yleisesti ihon hyvinvointiin. Yhdestä pullollisesta (0,5 l) saat 40 % päivän sinkin ja E-vitamiinin tarpeesta osana monipuolista ruokavaliota.hartwall-novelle-3-of-16hartwall-novelle-13-of-16hartwall-novelle-1-of-16

Hartwall on tuonut iloa ja virkistystä suomalaisten arkeen jo 180 vuotta! Sen kunniaksi Hartwall haluaa levittää vieläkin enemmän iloa ihmisille. Kuka sinun mielestäsi ansaitsee iloisen ja raikkaan  tervehdyksen Hartwallilta?  Onko se rakas puolisosi vai kenties naapurin herttainen mummo? Bussikuski tai lehdenjakaja? Opettaja tai työkaveri, joka jutuillaan piristää päivääsi? Hartwall jakaa yhteensä 180 korillista suomalaisten rakastamia hyvinvointijuomia tuollaisessa erittäin hienossa puukorissa. Käyhän ehdottamassa kuka ansaitsee piristystä arkeen Hartwallin sivuilla!hartwall-novelle-5-of-16

Onnea ja kippis 180-vuotias Hartwall!

PIRTSAKKAA SUNNUNTAITA TOIVOTELLEN,

alle

YHTEISTYÖSSÄ HARTWALL

lifie-logo-rgb-1


perjantai 09. joulukuun 2016

Yltäkylläisyydestä ja joululahjoista

26

MOIKKAMOI

ei vitsit, se kukkahattutäti minussa nostaa päätään aivan väärään aikaan. Olen tässä viikon ajan yrittänyt sitä lannistaa ja hyssytellä. Jouluna ei saa olla nuttura tiukalla 🙂 Eikös tämä aika ole sitä aikaa, kun pitäisi kierrellä lelukauppojen hyllyillä, hyräillä joululauluja ja ostella kaikkia ihania leluja noille kullannuppusille? Miksi sitä silti ajattelee, että haluaisi jotenkin rajoittaa joulun kaupallisuutta? Miksi se materiaähky nostaa päätään juuri tällä hetkellä? Rakastan ostaa lahjoja ja antaa niitä, mutta silti koen yhden asian vielä tärkeämmäksi kuin nuo fyysiset kauniisti paketoidut lahjat. Miten saada lapsille viesti perille, että meillä on asiat aivan älyttömän hyvin ja olemme terveitä. Se on suurin lahja, mitä voi toivoa. Eikä vain jouluna, vaan 365 päivänä vuodessa. Vai vaadinko liikaa, jos ajattelen, että tuollainen sanoma pitäisi saada perille? Haluan, että lapset saavat elää lapsina mahdollisimman pitkään, joten onko tuo liian aikuismaisesti ajateltu? Jotenkin vain se yltäkylläisyys, tavaroiden pursuaminen kaapeista ja rahantuhlaus ei miellytä tällä hetkellä.joululahja-2-of-3

Jep, pääni sisällä on suuren suuri konflikti asian suhteen. Lasten (viimeisimmät) joululahjatoivelistat ovat olleet aika maltilliset. Sellaisesta turhasta krääsästä on onneksi päästy eroon. Toki molemmilla on vielä muutamia leluja listalla, esimerkiksi kassakone ja nukkekoti, mutta silti tuolta listalta löytyy muutakin. Marimekon tasaraitalakanat, Marimekon silmälasikukkaro (penaaliksi), kultaista ananaskoristetta, leffalippuja sun muita. Kauhulla luin pienemmän joululahjalistalta kohdan meikkejä, hajuvesiä, kasvorasva ja käsirasva. Juuei, yhdeksänvuotias ei vielä näitä juuri tarvitse. Käsirasva nyt menee, samoin body mist ja ehkä joku glitterhuulikiilto, mutta siinä menee tämän kukkahattutädin raja. Listalla keikkunut ripsari odottelee vielä ainakin kolmisen vuotta 😉 Pikkuisemman listalta löytyy myös pianonsoittotunnit. Tästä tykkään ja tälle peukutan. Pitäisi vain ottaa selvää, että missä, koska ja kuinka paljon.joululahja-1-of-3

Yksi toive, josta olen varsin innoissani lasten joululahjatoiveissa on Sims -peli Wiille. Oletteko koskaan pelanneet Simsiä? Muistan ennen lapsia pelanneeni tuota tietokoneella kaikki ne ajat, kun mies oli työreissuissa/treeneissä/pois kotoa. Lautapelien puolesta liputan vuodesta toiseen, juhlana ja arkena. Me ollaan lautapelien suurkuluttajia. Meillä on joka vuosi ollut tapana ostaa Vuoden Peli voittaja perhepelikategoriassa. Tuota perinnettä taidetaan jatkaa tänäkin vuonna. Periaatteena on ollut se, että molemmat lapset saavat yhtä monta lahjaa. Vuosi vuodelta lahjojen määrä on vähentynyt, mutta arvo ehkä hieman noussut. Meillä oli äidillä tapana ostaa tytöille yhdet vähän arvokkaammat lahjat jouluksi. Olisi kiva jatkaa tuota perinnettä. Panostaa laatuun määrän sijaan. joululahja-3-of-3

Tulipahan vähän paasattua perjantain kunniaksi. So sorry. Piti ensin laittaa kivaa ja kepeää, mutta oli pakko saada nämä ajatukseni ulos ja ”paperille” 🙂 Tämän illan myysseistä ei ole vielä tietoakaan. Riippuen, miten mies kotiutuu. Joten suottaapi olla, että illalla treffataan perjantaiherkkujen kanssa tai sitten ei. Oli miten oli, ajattelin laittaa nyt pitsataikinan tekeytymään!

IHANAA PERJANTAITA,

alle

PS. tämän postauksen kirjoitettuani sain loistoidean; hommasin koko perheelle yhteisen joululahjan. Kummilapsen Nepalista. Kaksivuotiaan Soniman ♥ Silmänräpäyksessä se pääni sisällä ollut konflikti on selätetty ja ajatus juoksee kirkkaasti. Päivän hyvä työ tehty, mitähän sitä huomiselle keksisi? Taidan lahjoittaa mummulan loput lelut niitä kipeästi tarvitseville täällä Suomessa. Joku vuosi näin fb:ssä sellaisen ryhmän, jossa etsittiin joululahjalahjoituksia niille, ketkä eivät sellaisia syystä tai toisesta pysty ostamaan. Täytyykin mennä katsomaan onko sellaista ryhmää enää.


keskiviikko 07. joulukuun 2016

Tuplajuhlapäivä

2

HEIHEI HELLUREI!

Piti palaamani jo eilen illalla eilisiin juhlatunnelmiin, mutta näinköhän on, että tuo lapsilla riehuva flunssa (jep,molemmat jäivät tänään kotiin) olisi tarttumassa myös muhun, sillä olo alkoi olla kesken linnanjuhlien katselun kuin jyrän alle jäänyt. Lihaksia ja päätä särkee, kurkkuun on muuttanut kaktus. Onneksi kuitenkin ehdittiin nauttimaan ulkoilusta kirpsakassa pakkassäässä miehen ja koiran kanssa, päiväsaunasta, ruoasta ja siitä itsestään eli itsenäisyyspäivästä. Vuosi vuodelta sitä ymmärtää tuon päivän ainutlaatuisen syvemmin. Osaa olla ottamatta itsenäisyyttä itsestäänselvyytenä. Harmillisesti molemmat papat ovat jo taivaassa, joten ei pysty kysymään kysymyksiä, jotka ovat nyt parina viime vuonna askarruttaneet mieltä. Tosin enpä muista pappojen koskaan ääneen kertoneen sodasta. Muistan vain kivittyneet kasvot tyhjällä katseella, jos sota-asioista tuli puhe.

Suuri kiitos kuuluu niin monelle. Kiitos siitä, että meillä 99-vuotias itsenäinen Suomi, jossa on kuulkaas aika hyvä olla. On meillä monia epäkohtiakin, mutta plussan puolella ollaan ja vahvasti. Liian usein sitä tulee mediassakin vain keskityttyä niihin huonoihin uutisiin. Sellaiset voitaisiin kasata yhdelle päivälle (vaikka maanantai-illalle, niin saataisiin kaikki kökkö pois heti alkuviikosta 😉 ja muina päivinä kertoa vain siitä, kuinka paljon talous on lähtenyt kasvuun, työttömyysprosentti laskenut ja vanhusten olot parantuneet. Muina päivinä voitaisiin tsempata ja luoda yhteishenkeä. Ilon kautta tekemistä. Ilon kautta mentiin eilenkin. Vuoden juhlapäivistä ykkönen ansaitsee joka vuosi hieman panostusta. Itsenäisyyspäivä on joulun jälkeen yksi lempparijuhlapäivistäni. Silloin tulee katettua pöytä nätisti ja tehtyä vähän spesiaalimpaa ruokaa.

blini-21-of-22blini-13-of-22IDblini-22-of-22blini-19-of-22blini-20-of-22blini-17-of-22blini-15-of-22

Eilen tehtiin pitkästä aikaa taas blinejä. Tähän asti olen tehnyt blinit tällä reseptillä, mutta eilen kokeilin uutta reseptiä. Hienosti toimi sekin! Pitkään himoitsemani mäti-smetana-punasipulisekoitus pääsi pöytään myös. Lisäksi meillä oli graavilohta ja savulohta. Lapsille lohien lisäksi keitettyä perunaa ja kermaviilitillikastiketta. Olivat onnensa kukkuloilla. Ja niin olimme me aikuisetkin. Tänä vuonna jotenkin ei jaksanut keskittyä linnanjuhliin. Liekö tuo lenssu syynä vai mikä. Mutta hei, sain tehtyä ensimmäiset joululahjaostokset netin kautta. Tänä vuonna ollaankin erittäin ajoissa lahjojen suhteen 😀

blini-11-of-22blini-9-of-22blini-12-of-22blini-3-of-22blini-7-of-22 blini-5-of-22

Juhlantuntua lisäsi myös se, että eilen iltapäivästä hyväksyimme ostotarjouksen kodistamme. Tuplajuhlapäivä 🙂 Näillä näkymin, mikäli kaikki menee hyvin (ratkeaa ihan tässä lähipäivinä, pitäkää peukkuja), niin kimpsut ja kampsut on pakattu maaliskuun loppuun mennessä ja roudattu tien toiselle puolelle. Remppamiehillä tosin lonksahti leuat alaspäin, kun tänä aamuna aikataulusta kerroin. Hih, pääasia että makkarit ja keittiö olisi kondiksessa. Yksi suihkukin olisi kiva olla toimintavalmiina siinä vaiheessa. Toivottavasti päästään remppajuttuihin blogin puolella pian. Tällä hetkellä sisätyöt seisovat, sillä viime viikot on mennyt salaojien sun muiden ulkopuolisten töiden laittamisessa. Vielä nuo ovat kesken ja sitten päästään takaisin sisähommiin. Aikahan rientää niin hurjaa vauhtia, että ihan pian tuo maaliskuun loppu on käsillä. Pikkuhiljaa pitää alkaa karsimaan tavaraa, onneksi se Mari (Kon) on rientämässä apuun. Tilasin itselleni katsokaas lisäapua organisointiin joululahjaksi. Kirjan muodossa.

Nyt vällyjen alle ja kaktusta karkoittamaan. Meillä on takkahuoneessa siskonpeti tyttöjen kanssa. Sen verran sieltä nyt kuuluu kikatusta, että taitaa olla flunssat voitettu kanta. Kuopus sai maanantaina ab-kuurin molempien korvien tulehdukseen ja se vei kyllä korkeimman terän kipujen lisäksi kuumeeltakin. Eilen illalla molemmilla nousi viellä lämpö, mutta tänään ei ole kuumemittarissa viisari värähtänyt. Kyllä se tästä 🙂

KESKIVIIKKOTERKUIN,

alle

PS. Palataan arvontojen voittajiin heti huomenna!


maanantai 05. joulukuun 2016

Kaupungilla

2

MOIKKAMOI,

ja terkkuja täältä pikkujoulujen jälkimainingeista. Enkä siis tarkoita, että itselläni olisi tuo dagen efter tullut päivän myöhässä, vaan eilen illalla alkaneiden esikoisen pikkujoulujen jälkimainingeissa vietellään maanantaiaamua. Riisipuurosta yksi onnekas löysi eilen mantelin ja piparit tuli paistettua sekä koristeltua. Yöllä katsoivat leffaa ainakin vielä puoli kahden maissa (!), kun viimeisen kerran ääniin havahduin. Silti aamu alkoi jo kasin jälkeen. Nyt on kisailtu yksi Uno-turnaus ja parhaimmillaan kisaillaan Alias-mestaruudesta. Pian heitän yökyläläiset kotiin, hengähdämme hieman ja sitten puolen päivän jälkeen saamme miehen siskon pari prinsessaa meille hoitoon. Hieman vain jänskättää, että onkohan tuo kuopus tartuttanut kuinka monta tuolla taudillaan. Vaikka oli jo lauantain ja sunnuntaipäivän terve, niin viime yönä nousi taas kova kuume. Pitkästä aikaa pitää tänään käydä lääkärillä, sillä alkoi valittamaan tuossa aamuyöstä myös korvaansa…

tampere-1-of-16 tampere-3-of-16 tampere-4-of-16 tampere-5-of-16Sairauskertomuksista tähän kauniiseen kotikaupunkiimme. Tampereseen, joka on niin kovin kaunis talviloistossaan. Kuvat ovat viime viikolta, tällä hetkellä näky ei enää ole yhtä luminen. Kiitos viime yön vesisateiden. Viime viikolla yhtenä iltana lapsien ollessa Pikku Kakkosen pokestopilla me kiersimme pienen lenkin miehen ja Tobyn kanssa. Hieman oli jälkimmäinen varuillaan Hämeenkadun hälinässä, mutta muuten selvisi hienosti. Mietittiin siinä kulkiessamme, että osaisikohan sitä asua keskustassa. Itse asuin ihan keskustassa nelisen vuotta opiskeluaikoina. Kauniissa Ruuskasen talossa Koskipuistossa, 17 neliön yksiössä. Hämeenkatunäkymin. Aleksanterinkadun ja Hämeenkadun kulmassa kaksiossa, jossa oli ihanan leveät ikkunalaudat. Sinne ostin elämäni ensimmäiset sohvat. Myrkynvihreää alcantara-jäljitelmää 🙂 Siitä muutin Ronganpuistoon, Makuunin yläkertaan. Makuunin myyjien kanssa moikkailtiin ihan kaupungillakin, sen verran vakkariasiakas olin. Yleensä kello näytti viittä vaille 23 illalla, kun juoksin portaat alas pyjamahousuissani Makuuniin salmiakkipääkallohimoissani. tampere-6-of-16 tampere-7-of-16 tampere-9-of-16 IDtampere-10-of-16Mutta pystyisinkö vielä asumaan ihan keskustassa? Kyllä, mutta en tässä elämänvaiheessa. Ehkä sitten, kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa muutamme miehen ja Tobiaksen kanssa keskustaan. Pyynikintori olisi oiva paikka asumiselle. Lyhyt matka lenkkipoluille ja kävelymatka kaupunkiin. Lisäksi se olisi oikealla puolella Tammerkoskea 😀 Jotenkin ajatus siitä, että pääsee kävellen joka paikkaan houkuttelee. Mutta toisaalta myös tämä lähiön rauha tuntuu hyvältä. Eikä meiltä nyt tällä hetkelläkään niin pitkää matkaa keskustaan ole, vain kuutisen kilometriä. tampere-12-of-16 tampere-13-of-16 tampere-14-of-16 tampere-15-of-16 tampere-1-of-1tampere-16-of-16

Nyt yökyläläiset kotiin, kauppakassien hakeminen ja sitten lounasta. Ajattelin pitkästä aikaa panostaa huomisen juhlapäivän kattaukseen ja tehdä kattauksen jo tänään. Illan julkista asuntonäyttöä varten ihan kiva stailaus 🙂 Hei, piti vinkata tuo kaunis Joulutori! Jos teillä on asiaa Tampereelle/keskustaan, niin käykäähän ihmeessä Keskustorilla. Niin kaunista jälleen!

MAANANTAITERKUIN,

alle


sunnuntai 04. joulukuun 2016

2. adventtisunnuntai

2

sunnuntai-1-of-5sunnuntai-4-of-5 sunnuntai-2-of-5IDsunnuntai-5-of-5 sunnuntai-3-of-5
MOIMOI,

minulla on ilo ilmoittaa, että I’m alive ;D Jep, onni ja autuus oli se, että aamulla herätessäni ei jyskyttänyt päässä eikä väsymyskään vaivaa. Se, että on iän myötä tullut fiksummaksi ei ole lainkaan huonompi juttu. Hyvä niin, sillä meillä esikoinen pitää tänään neljälle ystävälleen ex tempore -pikkujoulut. Yön yli sellaiset. Leipovat pipareita, syövät riisipuuroa, katselevat leffaa takkahuoneen lattialla siskonpedissä. Aika kiva ajatus! Bileet tosin alkavat vasta seiskan jälkeen, sillä meillä on taas yksityisnäyttö. Huomen illalla on julkinen näyttö. Joten siivoilla saa vähän joka välissä 🙂 Kovin onnellisia ollaan kuitenkin (vaikka siivoiluista vähän purnaankin) siitä, että kiinnostuneita asunnonostajia riittää!

Käytiin aamulla kaupoilla hakemassa tarvikkeita pikkujouluja varten ja Prismasta eräs greigen värinen pörröinen lampaantalja huusi nimeäni. Nyt se koristaa olohuoneemme toista sohvaa ja kylläpäs tuli kertaheitosta kodikkaampi fiilis. Talja on aito ja mielestäni alle 50,00 euron hinta (ja tuosta vielä asiakasomistajapäiväale 15%) ei maata kaada. Ainakaan, kun vertaa ruokatilassamme olevaan taljaan, josta muistaakseni tuli pulitettua kolminkertainen summa. Auts.

Viime sunnuntaina huomasin, että tänä vuonna jäi adventtikynttelikkö kokonaan tekemättä. Sen sijaan meillä kyllä poltetaan kahta kynttilää tuossa olohuoneen pöydällä. Hei, kyselitte taannoin postauksessa, että näinköhän ne hyasintit selviävät ilman vettä, pelkän juuripaakun avulla. Hienosti meni alku, mutta auettuaan kuivuivat samantien kasaan. Eli vaikka I’m alive & kicking, niin hyasintit korjasin pois tuon komean joulutähden tieltä. Olenko se vain minä, mutta tuntuuko teistäkin, että hyasinttejä ei juuri vielä marketeissa näy? Aiempina vuosina niitä sai jo tosi hyvin marketeistakin ja pikkuisista ruokakaupoista tähän aikaan vuotta. Nyt olen ne muutamat käynyt ostamassa kukkakaupasta.

Piti tänään kertomani ihan muista jutuista, mutta koska tiedän, että sielläkin metsästetään täydellisiä lampaantaljoja, niin ajattelin tulla vinkkaamaan tuosta kaunokaisesta 🙂 Nyt takaisin luutun varteen!

SULOISTA SUNNUNTAITA,

alle

PS. tamperelaisille vinkkinä hohtogolf – ihan mielettömän kivaa ajanvietettä! Puutarhakadulla siinä entisen Batclubin/LA Garagen tiloissa 🙂


« Vanhemmat
Uudemmat »