Miten musta tuntuu, että nämä vuodenajat rytmittävät myös ruoanlaittoani ja siinä samalla blogipostauksen otsikoita. Kaikki tuntuu olleen viimeisen reilun kuukauden aikana ah niin kesäistä 😀 No mutta minkäs sille mahtaa. Kesäistä ruokaa kun tulee tuutin täydeltä tehtyä. Näin kesällä, luonnollisesti. Yleensä meillä tuo sana kesäinen liittyy jotenkin grilliruokaan, mutta koska tuo meidän piha ei ole vielä otollinen grillaukselle, niin kesäistä ruokaa tulee tehtyä sisätiloissa.
Varhaisperunat ovat mulle se kesäruoka, joka tuo kesän maun suuhun kaikista vahvimmin. Mummulan perunamaasta juuri nostettu siikli. Sellainen, jota vähän huiluttaa veden alla ja hento multakerros lähtee pois. Keittää suolatussa vedessä just oikean kypsyiseksi ja nauttii voin ja tillin kanssa. Muistan molempien tyttöjen koliikkiaikoina varhaisperunan olleen yksi pahimmista vatsaväänteiden aiheuttajista. Silloin meni kaksi kesää, ettei varhaisperunoita juuri tullut syötyä. Olen kuronnut noita menetettyjä peruna-aikoja oikein urakalla takaisin.
Sain reilut kymmenen vuotta sitten työkaveriltani ihanan ohjeen. Reseptin, jonka luulin jakaneeni täällä blogissa, mutta en sitä itse löytänyt. Liikaa reseptejä, heh. Joten tänään töiden jälkeen kurvasin maitokauppaan ja sovelsin. Jos työkaveri ei olisi ollut tätä viikkoa lomalla, niin ei olisi tarvinnut kuulkaa soveltaa. Eipä siinä, soveltamallakin tästä kesäisestä herkkuruoasta tuli aivan älyttömän hyvä. Arkiruoka, joka tekee arjestakin juhlaa.
-pese perunat ja keitä niitä suolatussa vedessä, kunnes kypsiä
-anna hieman jäähtyä (mutta ei liikaa!)
-sekoita perunoiden joukkoon yrttituorejuusto, pienistelty graavilohi sekä suurin osa tuoreesta tillistä
-purista koko komeuden päälle puolikkaan sitruunan mehu ja koristele tillillä
-nauti (tähän tekisi mieli kirjoittaa, että jonkun hyvän ja kylmän rieslingin kanssa, mutta kylmä vesi toimi myös loistavasti ;))
Ja vaikka sanonkin arkiruoka, niin mikä ettei etteikö tämä herkku menisi myös juhlaan. Niin helposti saa hyvää aikaan ja isolle porukalle aineksien määrät on helppo justeerata. Sen lisäksi, että tämä on lämpimänä älyttömän hyvää, on tämä myös jääkaappikylmänä varsin herkullista. Pian ajattelin mennä kokeilemaan, miltä salaatin loppu maistuu noin pari tuntia huoneenlämmössä seisseenä. Toivotaan, ettei ole ehtinyt keräämään mitään pöpöjä 😉
AURINKOISIN TIISTAI-ILTATERKUIN,
PS. voisin muuten kuvitella, että tähän salaattiin sopisi kaprikset todella hyvin! Täytyykin koklata seuraavan kerran.
ja mitä mainiointa juhannuksen jälkeistä maanantaita! Töiden merkeissä sujui tämä maanantai pienen breikin jälkeen ja olo oli varsin levännyt. Sen huomaa muuten heti työtehokkuudessa, kun on saanut tyhjennettyä vatia. Tiedättekö, kun joskus se vati on niin täynnä, että läikkyy pienestäkin eikä oikein jaksaisi. Sitten, kun ottaa muutaman päivän (omalla kohdallani viikon) ajan happea, niin vati on taas valmis ottamaan vastaan mitä tahansa ilman yliläikkymisen vaaraa. Varsinkin, kun uusi loma siintää edessä…
Hävettää, että mulla kestää näin kauan vastata teidän toivomiin postauksiin. Toivepostauksen matkailusta sain jo viime helmikuulla. Ihana lukija siellä ruudun toisella puolella kysyi mun mielipidettäni omatoimi- ja valmismatkojen suhteen. Molempia on tullut tehtyä. Joten molemmista on kokemusta. Mutta kuten tiedätte, niin en ole ääripäiden ihminen. En tuomitse mitään tai ketään. Edes näissä matka-asioissa 🙂 Joten alla olevat edustavat vain ja ainoastaan omia mielipiteitäni ja niistä saa olla eri mieltä!
OMATOIMIMATKA
Plussat: valmistelu on jo matkan ”puoli matkaa”. Se että saa etsiä lentoja, että saa etsiä sopivia hotelleja. Buukata lennot ja buukata hotellit. Tehdä viime hetken vaihtareita löytäessään paremman hotellin. Tutustua kohteeseen / kohteisiin. Olla oman itsensä herra ja ottaa hotellit vasta paikan päällä. Jos ei valittu hotelli miellytä, sen voi yhden yön jälkeen vaihtaa. Kuten myös kohteenkin. Saa metsästää kuljetuksen lentokentältä hotelliin paikallisilta taksikuskeilta ja saa päättää milloin palata takaisin lentokentälle. Ilman istumista kolmenkymmenen muun kanssa kuumassa bussissa, joka kiertää kaikki lähialueen hotellit.
Hotellit ovat joustavampia tilattaessa esimerkiksi kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle (joista toinen on jo yli 12 v) huoneen. Siinä missä matkatoimiston kautta usein joutuisimme ottamaan kaksi huonetta (ellei sitten ole saatavilla perhehuonetta), suoraan hotellilta majoituksen varattaessa olemme päässeet yhteen ja samaan huoneeseen. Sillä järkeeni ei käy se, että jos huoneessa on kaksi 140 cm sänkyä, joihin vallan hyvin mahtuisimme, niin miksi emme voisi tuollaisessa huoneessa majoittua. Tästä hyvä esimerkki on ensi talven lomakohteemme. Yksi suomalainen matkatoimisto tekee jälkimmäiseen hotelliimme reissuja, mutta heidän kauttaan olisimme joutuneet ostamaan kaksi huonetta. Tuli paljon edullisemmaksi buukata hotellihuoneet suoraan hotellilta.
Lisäksi suoraan hotellista huoneen varattua, saa kerrytettyä pisteitä hotelliketjuilta, mikäli hotelliketjuun kuuluvissa hotelleissa asuu. Näin ei ole, jos hotelli on buukattu matkatoimiston kautta. Sama juttu lentojen kanssa. Usein varaamme lennot senkin takia erikseen, että se kerryttää pisteitä. Hotellin maksaminen suoraan hotellilta varattaessa tapahtuu usein vasta paikan päällä, eikä hyvissä ajoin ennen reissua, niin kuin valmismatkoilla. Suurimpana plussana se, että saat räätälöityä juuri sellaisen matkan kuin mitä budjettisi antaa myöden ja mitä lomaltasi haluat. Ja kun olet itse vastuussa, on katsominen vain omaan napaan, jos joku asia tökkii 🙂
Omatoimimatkan viehätys on myös omalla kohdallamme siinä, että voimme valita paikat, joissa ei hirmuisesti suomenkieltä kuulu. Eikä siinä suomenkielessäkään mitään pahaa ole, mutta se että kuulee hotellissa pelkkää suomenkieltä voi olla ainakin meille loman latistaja. Balilla aikoinaan kahteen viikkoon emme kuulleet lainkaan tätä rakasta kotikieltä ennen kuin vasta kotiin lähtiessä, lentokenttätaksia odotellessa. Meille omatoimimatkat toimivat senkin takia hyvin, että tarvetta bondata uusien suomikavereiden kanssa ulkomailla ei ole.
Miinukset: joutuu näkemään itse enemmän vaivaa. Tosin minulle tämä on vain positiivinen juttu, sillä rakastan matkavalmisteluita 😀 En keksi omatoimimatkoista mitään miinusta. Omalla kohdallamme. Mutta toki jos haluaa, että matkaoppaan tuki ja turva on läsnä niin se voisi olla miinus hankalan paikan tullen. Viisumit sun muut tarvittavat asiat joudut selvittämään itse, mutta nekin on osa matkavalmisteluita, joita teemme mielellämme.
VALMISMATKA
Plussat: helppous, ah tuo helppous. Saat täysin valmiin paketin jos haluat, lentokenttäkuljetuksineen ja tietyissä hotelleissa jopa all inclusive -ruokineen päivineen. Hyvät lapsialennukset, silloin kun lapset ovat siinä iässä, että niistä nauttivat. Yleensä suorat lennot, ilman välilaskuja. Suomalaisen matkaoppaan ja lentohenkilökunnan tuki ja turva. Äkkilähtöjen edullisuus! Mikäli haluaa tutustua kohteeseen voi ostaa retkiä, joille mennä.
Miinukset: aika usein turistirysämeininki. Helsinki-Vantaalta kohteeseen ja myös lomalla. Eikä tässäkään mitään väärää ole, jos tykkää. On sidottu lentoaikatauluihin ja tiettyyn hotelliin, joiden vaihtaminen kesken loman ei useinkaan tule kyseeseen.
Kun ei katsota maailmaa mustavalkoisten lasien läpi, niin nämä matkustusjututkin ovat niitä, joissa toinen ei sulje pois toista vaihtoehtoa. Ei ole joko tai -tilannetta vaan meillä ainakin käytetään molempia. Viime kerrat olemme omatoimimatkailleet, mutta seuraava matka onkin valmismatka. Ja siihen ei olekaan kuulkaas kuin muutama hassu yö. Ex tempore minä ja mun ex tempore -geenit perineet tyttäremme otamme ja lähdemme yllättäen viikoksi valmismatkalle. Kyllä, lentokenttäkuljetuksineen ja all inclusiveineen päivineen. Koska halvalla sai muutaman päivän varoitusajalla. Äiti-tytärlaatuaikaa ja tytöille palkinto pitkästä koulutaipaleesta ja hienosta koulumenestyksestä. Minnepäin suuntaamme, se selviää viimeistään sitten keskiviikkona 🙂
ja hyvää juhannussunnuntain iltaa! Toivottavasti siellä on ollut rento ja iloinen juhannus ♥ Kerroinkin teille tuolla taannoin esitellessäni kesäisiä piknikherkkuja, että tulen saamaan kesällä saareen ruokavieraita, kenelle piknikherkkuja tarjoan. Ja vastaavasti, keiden Hellmann’s majoneesin ympärille kehittelemiä herkkuja pääsen itse maistamaan. Tämä postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Hellmann’skanssa. En olisi ikinä voinut kuvitellakaan, että tuosta meidän päivästä tulee niin ihana kuin mitä se oli. Viikko sitten lauantaina aamu valkeni kovin tuulisena ja pidin peukut pystyssä saaressa aamukahvia juodessani, että toivottavasti tuuli ei vain tuo mukanaan sadepilviä. Eipä se onneksi tuonut vaan kelienkin puolesta päivämme ja viiden tähden illallisemme oli oikein onnistunut. Minulla on ilo viedä teidät tuon päivän ja illan tunnelmiin monien kuvien ja herkullisten reseptien myötä.
Siinä aamutoimia tehdessäni tunsin yhtäkkiä perhosia vatsassa. Minä, joka olen yleensä sosiaalinen ja rakastan tutustua uusiin ihmisiin, huomasin jännittäväni tulevaa päivää. Hyvällä tavalla. Neljästä saareen saapuvasta bloggaajavieraasta kaksi oli tuttua, mutta kaksi sellaista, joita en ollut aiemmin tavannut. Näihin kahteen kyllä olin tietyllä tapaa tutustunut heidän blogien herkullisten reseptien kautta, joten mitään syytä jännitykselle en keksinyt. Loppuviimein tulin siihen lopputulokseen, että tuo pienoinen jännitys johtui siitä, että mietin miten minun, tavallisen lifestylebloggaajan, valmistamat ruoat maistuisivat noille alan ammattilaisille, rautaisille ruokabloggaajille. Neljän bloggaajakollegan mukana saareen tulisi myös Indieplacelta ihana Pauliina.
Heti puolen päivän jälkeen Kokit ja Potit -blogin pitäjä Hannele laittoi viestiä, että olisi venerannassa. Äkkiä mies venekuskiksi ja vastarannalle treffaamaan Hanneletta. Hyvin pian huomasin, että jännitykseni oli ihan turhaa. Tietyllä tapaa me bloggaajat ollaan jotenkin niin samalla aaltopituudella, vaikka blogien aihepiirit käsittelisivätkin täysin eri aiheita. Tuona kauniina kesäkuun päivänä meitä bloggaajia yhdisti monta tekijää. Eikä vähiten se, että kaikilla meillä on intohimo ruoanlaittoon. Hyvään ja konstailemattomaan ruokaan. Syömiseen, sekä pöydässä pitkän kaavan mukaan nauttimiseen. Hannelen kanssa valmistelimme omia tarjottaviamme ja rupattelimme niitä näitä. Vihdosta viimein saimme puhelun, että loppuporukkakin oli vastarannalla odottelemassa kyytiä.
Ihana oli nähdä pitkästä aikaa tuota sielunsiskoani Uusi Kuu -blogin Emiliaa sekä hersyvän hauskaa Kulinaari -blogin pitäjää Kimmoa. Tiskivuoren emäntä -blogia kirjoittavaa Heidiä en ollut tavannut aiemmin, mutta niin vain juttu luisti hänen kanssaankin ihan kuin olisi tunnettu kauemmin. Lopulta oltiin saman katon alla koko illallisjengi ja saaren täytti nauru, herkulliset tuoksut ja puheen pälpätys. Aika riensi hirmuista vauhtia ja näin jälkikäteen tuntuu, että meidän illallista varten olisi voinut varata ainakin pari päivää. Oltaisiin saatu juteltua kaikki kuulumiset ja mielen päällä olevat asiat 🙂
Bloggaaminen on aika yksinäistä, ellei sitten jaa toimistoa muiden bloggaajien kanssa. Itselleni ainakin tuntui tuo meidän yhteinen päivä antavan niin paljon. Tuntui hyvältä huomata, että jaamme samat ilot ja haasteet työssämme. Sparrausta, sitä tuo päivä sisälsi rutkasti myös. Kuvausvinkkejä ja näin ei ruokabloggaajalle, huikean määrän inspiraatiota ruoanlaittoon. Jossain vaiheessa alkoi nälkäkin kurnimaan vatsanpohjassa sen verran, että oli pakko keskittyä seurustelun sijaan ruoanlaittoon ja kattauspuuhiin. Otimme kuplajuoman kylmästä ja kilistelimme viiden tähden illallisseurueemme kunniaksi. Pöytä notkui mitä ihanampia herkkuja. Yhdistävänä tekijänä niille kaikille toimi Hellmann’s majoneesit. Hellmann’s majoneeseissä käytetään 100% vapaan kanan munia ja ne sisältävät paljon hyviä, tyydyttymättömiä rasvoja.
Illallisen menu näytti seuraavalta (tarjottavaa klikkaamalla pääsette reseptiin):
Emilia oli valmistanut ehkä parasta suolaista piirakkaa, mitä olen ikinä maistanut! Helppo ja herkullinen feta-oliivipiirakka oli maukas ja mehevä, kiitos tuon täytteeseen tulleen samettisen ja täyteläisen Hellmann’s Real -majoneesin. Se cheddar-juustoraasteen kanssa on sellainen yhdistelmä, jota on pakko kokeilla itsekin suolaisten piirakoiden täytteissä. Heidin kokonaisena grillatut nieriät (ohje blogissa ahvenelle, mutta toimii täysin myös nieriälle) veivät myös kielen mennessään. Hävettää myöntää, mutta en ole koskaan valmistanut kalaa kokonaisena. Tästä innostuneena otin kesän ruokalistalle kokonaisen kalan valmistuksen. Kalan kanssa oli tarjolla täyteläistä tillimajoneesia, johon kaprikset toivat mukavasti suolaisuutta.
Hannele oli valmistanut yrittistä kaalisalaattia, jota voi nauttia lisukkeena tai esimerkiksi patonkiveneiden päällä. Kaalisalaatin maukas majoneesikastike kannattaa sekoittaa salaatin joukkoon juuri vasta ennen tarjoilua, jotta kaali säilyy rapsakkaana. Itse valmistin valikoiman pikkusuolaisia, sorminaposteltavia sekä kaksi kesäistä salaattia. Kesäinen perunasalaatti toimii esimerkiksi grillatun kalan kanssa loistavasti, kun taas kesäinen ja raikas parsakaalisalaatti olisi loistava kumppani grillatulle lihalle.
Syötyämme suolaiset ruoat oli aika jälkiruoalle. Tai kahdelle jälkiruoalle. Vaikka itse kukin valitti täysinäistä olotilaa, niin aina sitä löytyy jälkkärille pieni tila vatsasta 🙂 Itse en ole ikinä hoksannut kokeilla majoneesia makeiden herkkujen valmistuksessa, mutta tästä lähtien ihan varmasti tulee kokeiltua. Hannelen loihtimat suklaa-mansikkakuppikakut olivat taivaallisia. Ne kätkivät sisäänsä mansikan, mikä oli ihana ja iloinen yllätys! Majoneesi toi kuppikakkujen taikinaan aivan uudenlaista mehevyyttä. Sitä tuo Hellmann’s Real -majoneesi toi myös Kimmon valmistamaan passion-suklaakakkuunkin. Täyteläisen mehevä suklaakakku ja täytteenä raikas passionmousse, mascarponekermavaahtoa ja passionhedelmää. Tässä taitaa olla kesän mehevin täytekakku. Niin juhlaan kuin arkeenkin. Mikä ettei sitä arkeakin voisi tämän komean kakun kanssa juhlistaa.
Sen lisäksi, että opin hurjan monta ruoanlaiton niksiä, niin opin myös sen, että Hellmann’s Real -majoneesilla on erittäin monia käyttötarkoituksia. Ihan yksinkertaisimmillaan se on meillä käytössä ranskalaisten tai parsatikkujen dippinä. Hampurilaisten kanssa se on ihan ehdoton, niin kuin ovat nuo Hellmann’s Chilli -chilimajoneesi ja Garlic -valkosipulimajoneesikin. En ole tainnut koskaan ennen laittaa majoneesia ruokiin, jotka paistetaan. Tiedän, että jatkossa sekin on mahdollista. Tuntuu, että ruoanlaittotaitoni ja rakkaus ruoanlaittoon otti jälleen ison harppauksen eteenpäin. Kiitos näiden ihanien inspiroivien vieraideni ♥
Lopulta oli aika vieraiden lähteä. Vaikka lähdön hetkeä yritettiin jopa sylinkipeän koirammekin toimesta viivästyttää 🙂 Vieraiden lähtemisen jälkeen saari oli omituisen hiljainen. Hissuksiin siivosimme miehen kanssa pöydän ja huomasin kelaavani mielessäni päivän tapahtumia hymyssäsuin. Jälleen kerran tunsin suuren suurta kiitollisuutta siitä, että mulla oli kunnia tutustua niin huipputyyppeihin. Nämä tällaiset päivät ovat niitä, joita muistellaan vielä pitkään!
ja huikean kivaa juhannuspäivän iltaa Onpas ollut varsin vaihteleva, mutta silti niin ihana juhannus. Säiden puolesta vaihteleva, tarkoitan. Eilen nautittiin myrskystä kesähuoneessa ja lopulta, kun olimme kaivaneet toppatakit ja villasukat esiin ja siltikin oli kylmä, niin oli pakko antaa periksi ja siirtyä sisätiloihin. Ihana juhannus ollut tähän asti ja eiköhän se tästä eteenpäinkin suju mukavissa merkeissä. Loppujuhannus vietetään oman perheen kesken ja huomenna aamupalan jälkeen suuntaamme kaupunkiin.
Kuten torstaina kerroin, niin ekaksi yöksi saimme mummun ja taatan kylään ja eilen iltapäivällä saimme saareen ystäväperheen. Rentoa yhdessäoloa, saunomista ja paljuttelua. Maailman parhaimpia ribsejä, kiitos vain A:lle, joka niitä oli jaksanut kokiksessa (!) keitellä ja laittaa kuivamaustumaan ennen mökille tuloa. Ja kiitos miehille, jotka niihin otti avotulella rapsakan pinnan aikamoisen myterin keskellä. Muutama unoturnaus ja cluedon arvoituksia. Pitkät yöunet ja rauhassa nautittu aamupala. Tänään vieraiden lähdettyä sauna ja päikkärit.
Kunnes nälkä herätti jälleen. Grillipitsa toimii aina. Sitä se on tehnyt nyt jo kolmantena kesänä peräkkäin. Niin rapeaa ja hyvänmakuista pohjaa en ole uunissa onnistunut tekemään. Oletteko te kokeilleet grillipitsaa? Sen voi tehdä ihan parilan päällä tai pitsakivellä. Meillä on tuollainen rosterinen levy, jonka päällä tehdään. Juju on siinä, että juusto laitetaan heti tomaattikastikkeen päälle eikä koko komeuden päälle. Grillipitsan teen samalla ohjeella kuin pitsan muutenkin.
GRILLIPITSAPOHJA (4 pientä tai kolme normaalikokoista)
2 dl kädenlämpöistä vettä 5-6 dl 00-vehnäjauhoja
(suosittelen, niin paljon parempi pohja tulee kuin tavan vehnäjauhoilla) 1 pss kuivahiivaa
(tai puolikas tuorehiiva) ripaus suolaa loraus oliiviöljyä
-sekoita vehnäjauho ja kuivahiiva keskenään, lisää veteen
-lisää suola ja vaivaa taikinaa
-lisää öljy ja tarvittaessa vielä vähän jauhoja
-anna kohota (mulla kohoaa jopa pari tuntiakin välillä) kunnolla
-jaa neljään osaan ja kaulitse ohuiksi
-laita täytteet
-grillaa yksitellen (tai riippuen grillistä, meidän mökkigrilliin mahtuu yksi pitsa kerrallaan) kuumassa grillissä
Täytteeksi meillä tuli tomaattikastikkeen lisäksi mozzarellaa, prosciuttoa, bbq-kastiketta, punasipulia ja tabascoa. Sitten vielä ennen tarjoilua lisäsimme pitsojen päälle rucolaa. Nyt on hyvä käydä tuohon nojatuoliin lepäämään, laittaa viltti jaloille ja alkaa katsomaan jalkapalloa. Aikaisin unille ja aikaisin ylös. Tai sitten, kun uniaika on mennyt ohi 🙂 Huomen illalla juttua viiden tähden illallisesta – viikko sitten lauantaista, kun sain neljä bloggaajakollegaa tänne saareen. Stay tuned ♥
Saari on valmis ottamaan juhannuksen vieraineen vastaan. Liki tunti meni, että sain kaikki juhannusta varten varaamani ruoat purettua jääkaappiin ja kaappeihin. Ei ainakaan nälkää tulla näkemään, se on ihan varma 🙂 Kuten IG:n puolella kerroinkin, niin mukaan pakattiin lautapelejä ja paljon reipasta juhannusmieltä. Villasukkia ja -takkeja. Olen siitä vähän erilainen (nuori ;)), että rakastan kesää myös silloin, kun sataa. Toki aurinkoisella kelillä on enemmän tekemistä, mutta mielelläni pitelen sadetta sisällä ja kuuntelen ropinaa huopakattoon. Kynttilöitä paljon palamaan kesähuoneeseen ja lämppärit päälle. Eiköhän niillä pärjätä tämä juhannus.
Tosin, vielä ei edes sada, vaikka sääennusteen mukaan pitäisi sataa. Joten, you never know. Mies teki töitä vimppaan hamaan asti täällä saaren toimistollaan ja sillä aikaa itse valmistelin meille pienet juhannusherkut. Lasilliset sangriaa (punaviiniä, spriteä, appelsiinin viipaleita, mansikoita ja sitruunamelissaa) sekä tuollaisia pikkusuolaisia. Tällä kertaa käytin pikkusuolaisten pohjana saaristolaislimppua, mutta nämä toimivat myös ruisleivällä. Päälle levitettävää vuohenjuustoa ja mansikkaa. Joskus kruunaan koko komeuden vielä balsamicolla, mutta saaristolaislimpun kanssa kokonaisuudesta tulisi liian makea, joten jätin balsamicon pois.
Toisena naposteluvinkkinä; halkaise luumutomaatti pituussuunnassa ja sivele sen pinnalle (valkosipuli)tuorejuustoa. Paina kansi kiinni ja napostele suoraan suuhun. Niin hyvää. Tänään kotona söin lounaaksi varmastikin rasiallisen täytettyjä tomaatteja. Tuorejuustorasian pohjalle kyllä jäi vähän jäljelle 😉
Tänään illan suussa saadaan maailman parhain anoppi ja appiukko viettämään yhdeksi yöksi juhannusta kanssamme. Tarjolle laitamme kokonaisena grillattua siikaa sekä savustettua lohta. Uusia perunoita ja silliä. Eli perinteisiä juhannusherkkuja. Huomenna mummu ja taata lähtevät muihin juhannustouhuihinsa ja saamme saareen ystäväperheen. Sen ihanan siitä orapihlaja-aitamme toiselta puolen. Joiden kanssa on tullut vietettyä jo monen monta juhannusta yhdessä. Mieleenpainuvimpana niistä toissa juhannus. Se, kun oli suuresti surua. Mutta kuitenkin suuresti iloakin. Se oli tuo ystäväperheen äiti, joka sai juhannusiltana miehen ylipuhuttua koiran hankintaan. Ja tässä sitä ollaan, onnellisia koiran omistajia 🙂
Huomenna luvassa ribsejä ja muutamaa erilaista salaattia. Mansikkakakkua en ole vielä leiponut, mutta sellainen pappilan hätävaraleipomus on suunnitelmissa jälkkäriksi huomiselle. Siihen laitan mansikoita eli ajakoon se nyt mansikkakakun viran 🙂 Lauantaina, kun jäämme saareen omalla porukalla on vuorossa grillipizzaa! First things first eli ruoka-asiat – ne on ainakin kunnossa!
Nyt lohi suolaukseen ja siikojen massuihin sitruunaa sekä yrttejä. Pikkuhiljaa näyttää siltä, että ne sadepilvetkin saavuttavat meidät, joten ehkä sitä voisi sytytellä muutaman kynttilän. Palataan asiaan viimeistään sunnuntaina, siihen asti toivotan teille oikein Ihanaa ja Turvallista Juhannusta ♥
Potkaisehan kengät pois jaloistasi ja istahda tuohon upottavaan tuoliin takkatulen ääreen ja nosta jalat rahille.
Olisiko sinulla muuten hetki aikaa jutella ruoasta ja elämästä? Mutta ennen sitä odotahan – tuon sinulle jotain pientä purtavaa ja lasillisen lempijuomaasi.
Marian Bistro & Lifestyle tarjoaa elämänmakuisia tarinoita, suussa sulavia ruokaelämyksiä, arjen ihanuutta ja pää pilvissä, jalat maassa -unelmia.
Täytteeksi meillä tuli tomaattikastikkeen lisäksi mozzarellaa, prosciuttoa, bbq-kastiketta, punasipulia ja tabascoa. Sitten vielä ennen tarjoilua lisäsimme pitsojen päälle rucolaa. Nyt on hyvä käydä tuohon nojatuoliin lepäämään, laittaa viltti jaloille ja alkaa katsomaan jalkapalloa. Aikaisin unille ja aikaisin ylös. Tai sitten, kun uniaika on mennyt ohi 🙂 Huomen illalla juttua viiden tähden illallisesta – viikko sitten lauantaista, kun sain neljä bloggaajakollegaa tänne saareen. Stay tuned 
