HELLUREISSAN IHANAT!
Ja terkkusia täältä Tampereelta 🙂 Eilen tultiin kotiin neljän maissa ja täytyypi vastedes suosia noita aikaisia lähtöjä Lappiin ja Lapista kotiin. Oli ihana tulla kotiin niin, että päivää oli vielä jäljellä. Sai purettua auton, siivottua kotia ja pyörittää pyykkiä. Syödä hyvin, käydä saunassa ja lösähtää sohvalle. En tiedä miksi, mutta perjantain ja lauantain vastaisena yönä tuli nukuttua vain nipin napin yli kolme tuntia. Tieto klo 5.15 herättävästä herätyskellosta piti vissiin hereillä. Univaje korjaantui viime yön yli 11 tunnin yöunilla. Oma sänky paras sänky.
Viime viikolla vähän ennakoin sitä, miten tämä sokeriton ja tipaton tulee sujumaan tai mitä positiivisia vaikutuksia sillä on ja nyt on päästy vyötäröpöhön näkyvän sulamisen (mulla sittenkin on vyötärö!!!) lisäksi siihen energiapiikkivaiheeseen. Hei, enkä laita yhtään vastaan 😀 En tiedä olinko sitten ennen joulua niin väsynyt, mutta hirmuisen moni asia oli jäänyt roikkumaan. Ihan sellaiset pienetkin jutut kuten tyhjien pahvilaatikkojen viikkaus pienemmäksi ja vieminen keräykseen.
Osansa varmasti tähän lisääntyneeseen energiaan on tehnyt tuo loma, mutta väistämättä myös sokerin aiheuttamien energiapiikkien ja matalapainevaiheiden katoaminen on vapauttanut energiaa. Lisääntynyt vihreä lautasella ja lasissa on toki tehnyt myös oman positiivisen osansa. Kuten myös tuo ulkoilu, jota tänäänkin ollaan tehty tovi jos toinenkin. Aika paljon oli muuten tullut lunta parissa viikossa täällä etelässä. Vähän reilun polven korkeudelle oli puhuri puhaltanut lumivallit tuohon parkkipaikallemme. Myös pikkuinen autoni oli aivan hautautunut lumeen.
Jouluiset jutut on nyt siivottu pois (alakerran joulukuusta lukuunottamatta) ja vaikka kaksi viikkoa kastelematta ollut punainen amarylliskin vielä kukoistaa, niin silti oli pakko käydä hakemassa olkkarin pöydälle tulppaaneja. Jotka kertovat lähestyvästä keväästä. Peikonlehti oli jälleen ottanut vähän nokkiinsa yksinäisyydestä, joten leikkasin siitä muutaman oksan myös maljakkoon. Tobylle kannettiin työhuoneesta harmaa tuoli olkkarin ikkunan eteen, että saa olla lempipuuhassaan eli vartioimassa. Olohuoneen musta sivupöytä viedään illemmalla kellariin, niin saadaan vähän ilmavuutta olohuoneeseen lisää. Ihana olla kotona!
Virkein mielin siis kohti työviikkoa 🙂 Kaksi ekaa päivää tulee olemaan niin tiukkoja, että katsotaan ehdinkö ollenkaan blogiin iltaisin. Voi olla, että tässä tämän päivän energiapuuskissani päädyn vielä kirjoittelemaan pari mielen päällä olevaa aihetta teille valmiiksi. Vuodenvaihteen ihanuus töissäkin on siinä, että hommia saa paiskia niin paljon kuin haluaa. Raportteja sinne sun tänne ja tänä vuonna vielä tuon pidennetyn loman aiheuttamat ”jälkeen jäämiset” töissä tekevät sen, että huomenna tulee vissiin katsottua kelloa vasta iltapäivän puolella ensimmäisen kerran. Jos silloinkaan…
Siinä, missä itselläni on energiaa kuin pienessä kylässä on tuo sohvalla uinuva karvakorva aivan päinvastaisessa energiatilassa. Virransäästötilassa, etten sanoisi 😀
SULOISIN JA ENERGISIN SUNNUNTAITERKUIN,
Me näimme toisiamme joka ikinen päivä 57 päivän ajan. Välillä pikaisesti, välillä vietimme toistemme seurassa aikaa tuntikausia. Tai lähinnä minä vietin kanssasi aikaa. Sinä olit se passiivinen osapuoli. Koimme elämän koko kaaren tuossa lyhyessä ajassa. Syntymästä kuolemaan. Liian moniin kuolemiin. Välillä seurasi oli niin jännittävää, että en halunnut katsoa tai kuunnella. Välillä sait minulle roskan silmään ja kyyneleet virtasivat.
