HEISSULIVEI,
kiirettä on pitänyt ja blogi ollut täysin hunningolla. Pahoitteluni 🙂 Välillä tulee vaan niitä päiviä, että pitää priorisoida. Vaikka tämä päätyöni tällä hetkellä onkin, niin silti eilen illalla vei laatuaika tyttöjen kanssa ohi blogin. Treenattiin vähän golfetikettiä ja pelattiin lautapeliä. Chillailtiin, niin kuin nuo kullannuppuset totesivat.
Siinä missä mummulan sisätilat alkavat valmistumaan, on aika siirtää katseet jo ulkopuolelle. Puutarhaan. Ikinä aiemmin en olisi kuvitellut tekeväni postausta puutarhaunelmistani. Näin se maailma muuttuu. Vanha puutalo kaipaa ympärilleen vehreyttä. Varsinkin nyt kun omenapuut ovat vähentyneet puoleen, luumupuu olkkarin ikkunan alta pois ja angervot kulkuväylän vierestä kadonneet. En tiennytkään, että salaojien kaivaminen ja maalämmön poraaminen saa koko pihan hyrskynmyrskyn. Siitäkin huolimatta raparperit jaksavat puskea multa- ja kivikasojen läpi. Ne täytyy sijoittaa vain uuteen paikkaan.
Alunperin suunnittelimme palkkaavamme jonkun tekemään pihasuunnitelman ja toteuttamaan sen. Nyt kun budjetti on vähän venynyt ja paukkunut, niin tämä ei tällä hetkellä ole mahdollista. Sen takia mietin, että josko sitä itse suunnittelisi pihan. Aikoinaan tähän taloonhan suunnittelimme etu- ja takapihan yhdessä. Mies teki takapihan ison terassin ja yhdessä laitoimme etupihan kiveyksen altaineen. Josko sitä tämän rempparutistuksen jälkeen jaksaisi vielä ryhtyä pihahommiin.
Haaveissa on sellainen piha kuin tuolla ihanalla Emilialla. Sellainen, joka antaa maljakkoon kaunistusta keväästä syksyyn. Dollarinkuvat kiiltelevät silmissäni, kun jo ajattelenkin rahansäästöä, jonka saan kun en osta joka viikko leikkokukkia 😀 Eli tulossa on ainakin syreeniä ja lisäksi ajattelin lumipalloheisiä. Mutta jonkinlainen kukkapenkki vissiin tarvitsee perustaa myös ja siihen lajikkeita, jotka ovat monivuotisia ja pysyvät hengissä tällaisen Mrs Multasormi wannaben käsittelyssä. Vanhan luumupuun tilalle olkkarin ikkunan eteen suojaa tuomaan haaveilen uudesta luumupuusta. Vaikka itse olenkin allerginen luumuille, niin se on niin kovin kaunis kukkiessaan. Syreenien ja lumipalloheisien lisäksi kukkivaa tulee pionipuskien muodossa. Siihen sitten minun ammattitaitoni (joka siis ei ole kovin rautainen ;)) loppuukin. Onko suositella jotain muuta vanhaan pihapiiriin sopivaa kukkivaa pensasta/puuta?
Meille tulee kivetys ajoväylälle (tai miksikäs sitä nyt kutsutaan) aina autokatokseen saakka. Lisäksi kiveys jatkaa kulkuaan polkuna ulko-ovelle. Ulko-oven edestä lähtee iiiiiso terassi. Terassille pitäisi mahtua tuo meidän kahdeksan hengen ruokapöytä, sohvaryhmä ja auringonottotuolit. Hieman viime aikoina olen tosin alkanut miettimään, että tehdäkö perinteinen terassi vai sellainen liuskekivistä tai muusta kivestä oleva terassi. Jotenkin talon ilmeeseen voisi sopia myös kivipatio 🙂
Terassin taakse jää iso takapiha, jonne perustamme yhteen kulmaan perunamaan. Toivottavasti löydämme jostain kivi- ja multakasojen alta iskän aikoinaan Irgutskista tuomat valkosipulit. Myös muutama viinimarjapensas olisi tarkoitus laittaa pensasmustikkapensaan lisäksi. Onko muuten tietoa saako syreeneitä sun muita pensaita ja puskia jo valmiiksi isokokoisena jostain? Tuntuu, että ei jaksa odottaa montaa vuotta, että saa pihan vehreäksi 😀
Mutta nyt hösseliksi ja katsomaan, josko putkimies olisi saanut asennettua kellarikerroksen wc:n wc-istuimen ja lavuaarin hanoineen. Sitten pikaista siivousta, stailausta ja kuvausta. Ilta kuluu kuvankäsittelyn merkeissä ja hei huomenna aamusta esittelyssä uuden kodin kylppärit 🙂
AURINKOISTA KESKIVIIKKOILTAA,
PS. Photos from my Pinterest album ”Garden” – from here.