sunnuntai 10. joulukuun 2017

Mehevä porkkanakakku (sis. arvonnan)

111

HEI SULOISTA SUNNUNTAIHUOMENTA!

Kuten aika monena sunnuntaina viime aikoina, niin myös tänä sunnuntaina blogissa herkutellaan. Leipominen, kuten ruoanlaittokin on rentoutuskeinoista minulle se ehkä kultaisin. Varsinkin näin joulua ennen. Rakastan uppoutua reseptien pariin, kaivaa tarvittavat ainekset esiin kaapeista, sytyttää kynttilän keittiön työtasolle, laittaa taustamusiikkia soimaan ja antaa leivontaflow:n viedä. Kietoa essun tiukalle ja hiukset pois silmiltä. Näin myös eräänä pakkaspäivänä viime viikolla. Keittiön ikkunoista alkoi pikkuhiljaa kajastamaan päivän valo ja lumiset hanget. Mikään ei voita pakkaspäivän leivontatalkoita! Kaupallisen yhteistyön myötä Sunnuntain kanssa pääsin testaamaan uutta Sunnuntai leivontaöljyä.

Sunnuntai leivontaöljy on öljyseos, jossa yhdistyvät pehmeä, sydänystävällinen rasva sekä erinomaiset leivontaominaisuudet. Lisäksi tuote sopii monenlaiseen leivontaan aina suolaisista makeisiin herkkuihin. Itse koen välillä voin tai margariinin sulattamisen työlääksi. Leivontaöljy on valmis sellaisenaan ja löytyy kauppojen öljyhyllystä. Leivontaöljy on nimenomaan öljyseos, ei juokseva margariini, vaikka se pullomuotonsa takia helposti saatetaan siihen sekoittaa. Se mikä itseäni on voissa kiehtonut on voin maku. Sunnuntai leivontaöljyyn on lisätty voiaromia, joten maku ei leivonnaisissa muutu. Tuote sisältää 95% rypsiöljyä, joten sen rasvahappokoostumus on erinomainen, sydänystävällinen. Leivonnaisiin luvataan myös hyvän maun lisäksi kuohkeutta.

Ilomielin lähdin leipomaan leivontaöljyllä erästä meidän perheen suosikkia, nimittäin mehevää porkkanakakkua, jossa tuo kuohkeus on valttikortti niin pohjassa kuin kuorrutteessakin. Kun alla olevan reseptin tuplaa, niin saa pellillisen porkkanakakkua. Kuorrutetta teen aina mieluummin liikaa kuin liian vähän. Tästä kuorrutemäärästä olisi riittänyt täytteeksi myös kakkuun, mikäli kakun olisi puolittanut ja tehnyt siitä täytekakkumaisen porkkanakakun.

MEHEVÄ PORKKANAKAKKU

2 munaa
2 dl fariinisokeria
1 dl Sunnuntai leivontaöljyä
3 dl raastettua porkkanaa
2 dl vehnäjauhoja
0,5 d maitoa
ripaus suolaa
2 tl kanelia
2 tl ruokasoodaa
pieni kourallinen saksanpähkinöitä

Kuorrute
1 dl Sunnuntai leivontaöljyä
200 g tuorejuustoa
4 dl tomusokeria
1 tl vaniljasokeria
1-2 rkl maitoa

-vatkaa munat ja fariinisokeri sekaisin
-lisää leivotaöljy ja raastetut porkkanat
-sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan
-lisää lopuksi maito ja ruohitut saksanpähkinät
-kaada voideltuun uuni vuokaan (itselläni oli käytössä suorakaiteen muotoinen leipävuoka)
-paista 175 asteessa noin 45-50 minuuttia
-anna kakun jäähtyä ja valmista sillä aikaa kuorrute:
-vatkaa leivontaöljy ja tuorejuusto sekaisin
-lisää tomusokeri ja vaniljasokeri
-lisää tarvittaessa maitoa saadaksesi oikeanlaisen koostumuksen
-levitä kuorrute porkkanakakun päälle
-koristele saksanpähkinärouheella

Miten tuo Sunnuntai leivontaöljy suoriutui leivontatestistäni? Erittäin hyvin, porkkanakakun maku ja kosteus olivat huippuluokkaa maistajaraadin mielestä 🙂 Kuorrutekin onnistui loistavasti, vaikka leivontaöljy on koostumukseltaan aivan erilaista kuin pehmeä voi. Tällä kertaa halusin kuorruteesta hieman valuvan, mutta jos siitä ei halua näin valuvaa, vaan kiinteämmän, niin kannattaa vähentää hieman leivontaöljyn määrää. Mikäli porkkanakakusta haluaa tehdä jouluisemman version, niin siihen voi lisätä teelusikalliset neilikkaa ja kardemummaa tai valmista piparkakkumausteseosta. Jo tällaisenaankin se tuo kotiin joulun tuoksun. Kiitos tuon kanelin.

Kuinka usein sinä leivot?

Vastaamalla tähän kysymykseen tämän postauksen kommenttiosiossa olet mukana Sunnuntai-tuotepaketin arvonnassa. Sain arvottavakseni kaksi pakettia! Arvonta-aika alkaa nyt ja loppuu viikon päästä eli 17.12.  klo 10.00. Arvonnan säännöt löytyvät täältä.

Nyt kohti suloisen sunnuntain askareita. Mitäs muutakaan kuin jouluisten herkkujen leipomista tiedossa 🙂

SULOISTA SUNNUNTAITA,


lauantai 09. joulukuun 2017

Rakkaudesta mustiin huonekaluihin & musta senkki

20

…tai vaihtoehtoisesti Paint it black part 17!

HEIPSUNKEIPSUN IHANAT

ja superihanaa lauantai-iltaa! Tanssin joulunäytöstä ja ruokailua veljen perheen kesken. Niistä on tämä lauantai tehty tähän mennessä. Luvassa vielä sohvaröhnötystä miehen kanssa ja erään kirjan loppuun  lukemista. Illan vaativin tehtävä on pitää tulta takassa ja saada pitsapohja kohoamaan just täydellisesti. Ei huono lauantaiksi, eihän ?

Eilen vähän olin sitä mieltä, että mitenköhän mun ja öljyvahan käy tuon ruokahuoneen senkin kanssa. Kuten kerroin, niin suutarin lapsella ei ole kenkiä; puupuhtaalle puulle (käsittelemättömälle siis) tarkoitettu tuote ja yli-innokas maalari, kun eivät ole ihan paras yhdistelmä silloin, kun tietää, että käsiteltävä kohde on jollain käsitelty. Mutta kun edes olisi tiennyt millä 🙂 Lakkaa siinä ei ollut, mutta ehkä joku kylläste tai vaha. Senpä takia ihan varovasti sutaisin vaahtomuovisudilla ensiksi senkin toiseen kylkeen. Öljyvaha ei paennut, joten mitään silikonimömmöä senkin pinnassa ei ollut. Hyvä juttu. Sitten vähän isompi sutaisu sudilla ja helpotuksen huokaus siinä vaiheessa, kun huomasin, että senkin pinta imee öljyvahan sisäänsä.

Ekan kerran imi tuotteen sisäänsä täysin. Väristä tuli tummanruskea. Suutarin lapseen vedoten en malttanut odottaa toisen käsittelykerran kanssa vaan aloitin samantien sieltä senkin kuivasta (lue: siitä kauiten kuivuneesta) päädystä. Kahden kerran jälkeen senkki oli jo ihana. Musta, mutta joistain paikoin rusehtava kuulsi omaan silmääni. Vedin samantien kolmannen kerran ohuelti. Ja hei, älkäähän kokeilko tätä kotona vaan lukekaa käsittelyohjeet purkin kyljestä 😉 Antakaa minkä vaan maalituotteen kuivaa rauhassa ennen uusintakäsittelyä. Suutarin lapsella hommaan meni aikaa reilu tunti. Koska oli malttamaton. Illalla senkki oli jo täysin kuiva ja sai päällensä lamput sun muut koriste-esineet. Käsittelyn myötä senkin kaikki ”kauneusvirheet” tai rosoisuudet tulivat ihanasti esille. 

En tiedä mistä tämä rakkauteni mustiin huonekaluihin juontaa juurensa. Eikä mihin tahansa mustiin huonekaluihin vaan tällaisiin hieman rouheisiin. Ruokapöydän tartuntapohjamaali ja valkoinen kalustemaali odottavat vielä inspiraatiota. Jotenkin ehkä tekisi mieleni sutaista pöytäkin mustaksi. Mutta sitten kun se on kertaalleen vedetty tartuntapohjalla ja kalustemaalilla valkoiseksi saa sen kyllä mustaksi helposti. Eli ehkä huomenna sitten sellaista proggista! Jännä juttu muuten, miten kuva vääristä tuon senkin ja ruokapöydän välisen mitan…näyttäisi, että siinä on tosi vähän tilaa vaikka todellisuudessa siinä taitaa olla liki metri.

Nyt kädet taikinaan! Mitään peruspitsaa meillä ei taideta tänään tehdä, vaan haaveissa olisi tehdä päärynä-aurajuusto-pinjansiemenpitsaa sekä ehkä vuohenjuusto-punajuuri-rucolapitsaa. Ehkä yhden kulman voisi täyttää kinkulla ja ananaksella. Jotta lapsetkin saavat syötävää 😉

LEPPOISAA LAUANTAI-ILTAA TOIVOTELLEN,


perjantai 08. joulukuun 2017

Pikkujoulukuusi & perjantaiset

6

HEIPPULIHEI IHANAISET!

Kerrankin on perjantai, jota ei ole odottanut kuin kuuta nousevaa. Syystä, että sisäinen kello on jokseenkin tiistaissa 😀 Ei sillä, erittäin mielelläni toivotan viikonlopun tervetulleeksi. Luvassa on tanssiesitystä sekä maalausproggista. Tänään otin töistä mukaan mustaa öljyvahaa, tartuntapohjamaalia sekä valkoista kalustemaalia. Vaikka tuo meidän ruokahuone kovin tunnelmallinen onkin puunsävyisine kalusteineen, niin silti omaan silmään se on ehkä hivenen tunkkainen. Lattia kun on olosuhteiden pakosta lämmintä puuta, niin kalusteet voivat olla sitten sitä mustaa ja valkoista. Tänään ajattelin illalla ahkeroida tuon senkin öljyvahalla mustaksi ja kertaalleen pöydän tartuntapohjamaalilla valkoiseksi. Huomenna aamupäivällä sitten pöytään eka pintamaalikertuus ja tarpeen mukaan myöhemmin toinen. Tai sitten vetäisen senkin mustaksi ja tuumailen, että tarvitseeko pöytä käsittelyä. Ettei tulisi sitä ”Eiku…” -tilannetta, sillä maalikalvon poishiominen ei ole vahvimpia lajejani…

Tosin koska haaveilemme isommasta ruokapöydästä, niin toisaalta voisi antaa mennäkin maalauksen suhteen. En tiedä, mistä tämä yhtäkkinen energia tuli, mutta tuossa oli vuoden päivät, että en jaksanut ryhtyä minkään sortin maalauspuuhiin. Nyt sitä vois sutia tai telaa heilutella sinne tänne. Ehkä se on tuo remppakaaoksen aiheuttaman väsymyksen selättäminen, vihdosta viimein. Kalusteet eivät ole ainoa, joita olen maalaussilmällä katsellut; vaikka rakastankin noita vaaleanharmaita seiniä keskikerroksessa, niin silti silmä kaipaa valkoista seinäpinta-alaa. Tiedän, ihan hassua ja typerää 😉 Mutta kerrankin ajattelin nyt tuumailla rauhassa, ennen kuin seiniä alan valkaisemaan.

Aika monella taitaa olla jo joulukuusi sisällä? Meillä tatsi lipsuu vuosi vuodelta. Aiemmin oli ehdottomasti sitä mieltä, että ennen 23.12. iltaa kuusta ei sisään tuoda. Mutta mutta…mieli muuttuu. Mulla on yhdet jouluiset kuvaukset tulossa ja olen miettinyt, että pieni joulukuusi olisi kiva. Tänään ihan sattumalta hyasinttiostoksilla ollessani bongasin tuollaisen terhakan pikkujoulukuusen, eikös ole ihana? Pakkohan se nimittäin oli ostaa. Pääsee miesluolaan, kun olen kuvaukset suorittanut. Ensi viikonloppuna olisi tarkoitus käydä ostamassa olohuoneeseen iso joulukuusi, sillä sunnuntaina vietetään joulua lähisuvun kesken. Jotkut kun karkaavat taas pakoon jouluhössötystä pohjoiseen 😉 Täytyy pitää sitten peukut pystyssä, että se joulukuusi täällä selviää meidän ollessa Lapissa. Ei se ole kuulkaas enää kuin hujaus ja joulu on täällä. Joululahjat ovat vielä kaupoissa ja kortit askartelematta. Mutta ihaninta tässä on se, että tekemättömät askareet eivät stressaa lainkaan. Aikas leppoisaa ♥

Nyt tietokone kiinni ja valmistelemaan senkin käsittelyä. Sekin on vielä iso kysymysmerkki, että passaako tuohon minkään sortin öljyvaha päälle. Noista kaukomaiden kalusteista kun ei oikein tiedä, millä mömmöllä ne on käsitelty. Mutta se selviää kohta 🙂  Ihanaa alkavaa viikonloppua!

PERJANTAITERKUIN,


torstai 07. joulukuun 2017

Rauha ♥

10

ILTAA IHANAT YSTÄVÄT!

Tiedättekö, että sitä tuli reilun parin vuoden aikana reissattua Balilta Los Angelesiin, New Yorkista Singaporeen. Reilun parin vuoden aikana sitä tuli myös saateltua viimeiselle matkalle isä, mummu ja äiti. Kolmet hautajaiset, kolme surun kuivaksi pusertamaa jäähyväistä. Kolme Käyn kohti Sinua -virttä. Lempivirteni, jota lauloin kurkkua kuristaen, rinnasta pakahtuen. Tänään Samuli Edelmannin karismaattisen äänen laulamana tuo lempivirteni soi kauniisti Tampereen Tuomiokirkossa. Ensimmäistä kertaa tänään se kuulosti toiveikkaalta. Kurkkua ei kuristanut ja sydämeen laskeutui rauha ♥
Just sellainen rauha, joka saa ihmisen hymyilemään ilman, että ilmekään värähtää. Olemaan levollisin mielin. Tuossa hetkessä sitä tajuaa, että just nyt on niin kovin hyvä olla. Ei tarvitse olla lentolippuja takataskussa. Ei tarvitse paeta ikävää tai surua. Sitä tajuaa, että se mihin on uskonut, ei ole jättänyt. Helposti sitä surun hetkellä voisi alkaa vihaamaan. Kyseenalaistamaan uskonsa. Mihin ikinä sitä kukin uskookaan. Pääasia, että uskoo.

Kerroinkin eilen, että itsenäisyyspäivästä alkaa itselläni rauhoittuminen jouluun. Jo eilinen päivä meni hyvin, hyvin tunteellisissa merkeissä. Joulunalusaika herkistää, vuosi toisensa jälkeen. Tuntuu, että mitä syvemmissä vesissä sitä käy, niin sitä herkemmäksi sitä tulee. Toisaalta sitä ajattelee myös niin, että kun sitä elämää horjutetaan tarpeeksi, niin ehkä sen takia myös ne katvealueet tuntuvat juhlalta. Tänään tuntuu juhlalta se, että ensimmäistä kertaa hautajaisten jälkeen pystyin tuntemaan iloa kirkossa. Pystyin hymyilemään eikä nessujakaan tarvittu. Ensimmäistä kertaa näin kauniit maalaukset ja ikonit. Ensimmäistä kertaa kirkon puupenkistä ei ollut kiire minnekään.

Tästä on hyvä jatkaa kohti joulua ♥  Mutta täytyy vielä sanoa, että on tuo Samuli ihana. Ekan kerran kohdattiin joskus 90-luvun alussa Tampereen Kauppaoppilaitoksessa olleessa tilaisuudessa. Pääsin yhteiskuvaan permanentattuine hiuksineni ja sain nimmarin. Peggya kulutettiin kasetilta siinä määrin, että nauha taisi loppujen lopuksi katketa. Iso kolaus teini-ikäisen Marian elämässä. Mutta siitäkin selvittiin.

KAUNIITA UNIA ♥

 


keskiviikko 06. joulukuun 2017

Jouluperinteitämme sekä kaksi jouluista salaattia

9

HEIPPAHEI IHANAT

ja onnea rakas 100-vuotias Suomi! Itsenäisyyspäivä on kautta aikain tarkoittanut minulle sitä, että on aika rauhoittua kohti joulua. Itsenäisyyspäivänä sitä tulee mietittyä vuosi toisensa jälkeen, että kuinka kovin onnekas sitä on. Siitä, että on syntynyt Suomeen. Kuinka onnekas sitä on, että on saanut viettää monen monta ihanaa joulua perinteitä muodostaen. Osaltaan vanhoja lapsuuden joulujen perinteitä vaalien, mutta toisaalta myös oman näköisen vivahteen niihin tuoden. Suomen 100-vuotisteeman inspiroimana pääsin pohtimaan omia jouluperinteitäni Atrian kaupallisen yhteistyön myötä.

Kerroinkin tuossa viime viikolla, että lapsuudessani meillä kotona joulusiivoukset aloitettiin vasta 23. päivä joulukuuta äidin tultua kotiin töistä. Sen lisäksi, että äiti teki taikojaan ja sai kodin hetkessä joulusiivottua ja koristeltua, teki taikojaan myös ruoanlaiton suhteen. Musta on alkanut näin jälkikäteen tuntua, että meidän äiti ei nukkunut lainkaan jouluaaton vastaisena yönä. Ihan vain sen takia, että sai tehtyä joka joulu täydellisen joulun perheelleen. Ruokineen päivineen. Meillä jouluihin kuului vahvasti vanhat perinteiset jouluruoat laatikkoineen ja täydellisesti paistettune kinkkuineen. Lisäksi palapaistikastike, joka oli niin mureaa, että se suli suussa. Lapsuuden joulupöydissäni tarjottiin Pohjanmaan ja Pirkanmaan herkkuja. Kaupunkilaiskodin jouluherkkuja yhdistettynä isän puolelta maatalon runsaaseen joulupöytään.

Perinteisten laatikoiden ja täydellisesti paistetun kinkun lisäksi meillä tarjoiltiin joulupöydässä kaloja, erilailla valmistettuna. Äiti tykkäsi laittaa tarjolle vastapainoksi myös muutamia salaatteja. Itse olen ollut aiemmin vahvasti näiden vanhojen perinteiden vaalija, mutta viimeisten vuosien aikana, olen vähän lipsunut raiteilta. Hyvällä tavalla. Olemme muodostaneet omanlaisemme joulun. Toivottavasti sellaisen, josta meidän tytöt nappaavat vaikutteita ja perinteitä mukanaan tulevaisuudessa.

Siinä, missä meillä kotona aikoinaan ei käytetty puolivalmisteita, vaan kaikki jouluruoat piti itse valmistaa alusta asti, olen sen suhteen vähän eri maata. Välillä tuunaan kaupan valmislaatikoista kerman ja mausteiden avulla peruna- ja lanttulaatikot. Myös ruokarepertuaari ei ole meidän joulupöydässämme niin laaja kuin kotonani aikoinaan. Joka vuosi päätämme, että keskitymme vain kaloihin ja salaatteihin. Ja silti löydämme itsemme syömässä niitä laatikoita ja kinkkuja 🙂

Tänä vuonna pääsemme jouluaattona valmiiseen joulupöytään, mutta silti teemme myös jotain jouluisia ruokia itse. Lipeäkalakeiton lisäksi muutama ruokaisa salaatti, esimerkiksi tuo kuvissa vilahteleva juhlava kinkkusalaatti tai jouluinen makkarasalaatti. Meillä on taidettu joka vuosi paistaa kinkku. Vaikkei sitä loppujen lopuksi syö muu kuin tuo mies. Itse syön sen verran, että saan joulun maun kinkun juuri tultua ulos uunista. Sen takia olin positiivisesti yllättynyt, että joulukinkkua saa siivutettunakin kaupasta. Atrian Perinteisesti kypsytetty ja siivutettu joulukinkku painaa noin 1,2 kiloa eli siitä riittäisi meidän perheelle ihan loistavasti. Ellemme sitten halua joulun tuoksua kotiin paistettavan kinkun muodossa 🙂 Tuosta perinteisestä kinkusta valmistin juhlavan kinkkusalaatin.

JUHLAVA KINKKUSALAATTI
4-6 henkilölle

Salaatti:
100 g pinaattia
50 g rucolaa
300 g Atrian Perinteisesti kypsytettyä ja siivutettua joulukinkkua
3 punaista omenaa
1 rkl voita
2 tl kanelia
loraus hunajaa

Kastike:
0,5 dl oliiviöljyä
1 rkl makeaa sinappia
1 rkl hunajaa
pari kierrosta mustapippurimyllystä

Koristeluun:
granaattiomenan siemeniä
saksapähkinää rouhittuna

Ohje valmistukseen:
Pese omenat huolellisesti ja kuutioi ne. Sulata kattilassa voi ja lisää kaneli, hunaja sekä omenan palat. Anna omenien maustua noin viisi minuuttia. Ota pois kattilasta. Sekoita pinaatti ja rucola kulhossa keskenään. Sekoita kastikkeen ainekset keskenään ja kaada pinaattirucolasalaattiin. Kuutioi joulukinkku ja sekoita pinaattirucolasalaattiin. Lisää kastike ja sekoita. Annostele tarjoiluvadille. Koristele granaattiomenan siemenillä sekä saksanpähkinärouheella.

Toisen juhlavan ja jouluisen salaatin valmistin Atria Gastro Punajuurimakkarasta, joka veikin liki kielen mennessään. Rakastan punajuurta ja rakastan makkaraa. Pannulla paistettaessa punajuurimakkaroista tuli ihan täydellisiä. Ja mikä ihaninta, suutuntuma oli oikein miellyttävä. Tässäkin salaatissa yhdistin suolaista ja makeaa. Se jotenkin on minulle se joulun täydellinen makuliitto.

JOULUINEN MAKKARASALAATTI
4-6 henkilölle

1 pkt Atria Gastro Punajuurimakkaroita
3 isoa porkkanaa
10 ruusukaalia
150 g sokeriherneitä
6 pientä keitettyä kiinteää perunaa
rucolaa
100 g vuohenjuustoa
hunajaa
tuoretta timjamia
1 rkl kanelia
öljyä
merisuolaa

Kastike:
0,5 dl oliiviöljyä
2 rkl vaaleaa balsamicokastiketta
pari pyöräytystä mustapippurimyllystä

Ohje valmistukseen:
Pese ja kuori porkkanat sekä ruusukaalit. Halkaise porkkana keskeltä ja leikkaa siitä ohuita lohkoja. Puolita ruusukaalit. Kaada noin 1 rkl oliiviöljyä isoon paistinpannuun. Lisää porkkanat ja ruusukaalit. Pilko sekaan tuoretta timjamia ja lisää noin 1 rkl hunajaa ja kanelia sekä maun mukaan merisuolaa. Ruskista porkkanoita ja ruusukaaleja hieman. Laske lämpöä ja anna kypsyä kannen alla noin puoli tuntia tai kunnes porkkanat on sopivan pehmeitä, mutta kuitenkin napakoita. Lisää sokeriherneet ja jatka kypsentämistä noin 10 minuuttia. Kuori keitetyt perunat ja lohko ne. Lisää paistinpannulle ja anna muhia kannen alla miedolla lämmöllä sillä aikaa, kun paistat makkarat.

Viipaloi makkarat ja paista paistinpannulla noin 10 minuuttia, kunnes ovat saaneet hieman väriä. Sekoita kastikkeen ainekset ja lisää ne paistinpannuun. Kaada paistinpannun antimet tarjoiluvadille rucolapedille. Lisää päälle paistetut makkarasiivut. Murustele koko komeuden päälle hieman vuohenjuustoa ja pienistele tuoretta timjamia. Nauti lämpimänä!

Joulussa ehdottomasti parasta on syöminen. Istuminen alas pitkän kaavan mukaan ja nauttiminen. Mutta parasta se on näin Itsenäisyyspäivänäkin. Onnea vielä Suomi ♥ Ja teille ihanille siellä ruudun toisella puolella…

OIKEIN IHANAA ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ,

PS. Atrian joulu-sivulta löytyy hurjan paljon inspiraatiota joulun ajan kokkailuihin, käykäähän katsomassa!


« Vanhemmat
Uudemmat »