keskiviikko 06. joulukuun 2017

Jouluperinteitämme sekä kaksi jouluista salaattia

HEIPPAHEI IHANAT

ja onnea rakas 100-vuotias Suomi! Itsenäisyyspäivä on kautta aikain tarkoittanut minulle sitä, että on aika rauhoittua kohti joulua. Itsenäisyyspäivänä sitä tulee mietittyä vuosi toisensa jälkeen, että kuinka kovin onnekas sitä on. Siitä, että on syntynyt Suomeen. Kuinka onnekas sitä on, että on saanut viettää monen monta ihanaa joulua perinteitä muodostaen. Osaltaan vanhoja lapsuuden joulujen perinteitä vaalien, mutta toisaalta myös oman näköisen vivahteen niihin tuoden. Suomen 100-vuotisteeman inspiroimana pääsin pohtimaan omia jouluperinteitäni Atrian kaupallisen yhteistyön myötä.

Kerroinkin tuossa viime viikolla, että lapsuudessani meillä kotona joulusiivoukset aloitettiin vasta 23. päivä joulukuuta äidin tultua kotiin töistä. Sen lisäksi, että äiti teki taikojaan ja sai kodin hetkessä joulusiivottua ja koristeltua, teki taikojaan myös ruoanlaiton suhteen. Musta on alkanut näin jälkikäteen tuntua, että meidän äiti ei nukkunut lainkaan jouluaaton vastaisena yönä. Ihan vain sen takia, että sai tehtyä joka joulu täydellisen joulun perheelleen. Ruokineen päivineen. Meillä jouluihin kuului vahvasti vanhat perinteiset jouluruoat laatikkoineen ja täydellisesti paistettune kinkkuineen. Lisäksi palapaistikastike, joka oli niin mureaa, että se suli suussa. Lapsuuden joulupöydissäni tarjottiin Pohjanmaan ja Pirkanmaan herkkuja. Kaupunkilaiskodin jouluherkkuja yhdistettynä isän puolelta maatalon runsaaseen joulupöytään.

Perinteisten laatikoiden ja täydellisesti paistetun kinkun lisäksi meillä tarjoiltiin joulupöydässä kaloja, erilailla valmistettuna. Äiti tykkäsi laittaa tarjolle vastapainoksi myös muutamia salaatteja. Itse olen ollut aiemmin vahvasti näiden vanhojen perinteiden vaalija, mutta viimeisten vuosien aikana, olen vähän lipsunut raiteilta. Hyvällä tavalla. Olemme muodostaneet omanlaisemme joulun. Toivottavasti sellaisen, josta meidän tytöt nappaavat vaikutteita ja perinteitä mukanaan tulevaisuudessa.

Siinä, missä meillä kotona aikoinaan ei käytetty puolivalmisteita, vaan kaikki jouluruoat piti itse valmistaa alusta asti, olen sen suhteen vähän eri maata. Välillä tuunaan kaupan valmislaatikoista kerman ja mausteiden avulla peruna- ja lanttulaatikot. Myös ruokarepertuaari ei ole meidän joulupöydässämme niin laaja kuin kotonani aikoinaan. Joka vuosi päätämme, että keskitymme vain kaloihin ja salaatteihin. Ja silti löydämme itsemme syömässä niitä laatikoita ja kinkkuja 🙂

Tänä vuonna pääsemme jouluaattona valmiiseen joulupöytään, mutta silti teemme myös jotain jouluisia ruokia itse. Lipeäkalakeiton lisäksi muutama ruokaisa salaatti, esimerkiksi tuo kuvissa vilahteleva juhlava kinkkusalaatti tai jouluinen makkarasalaatti. Meillä on taidettu joka vuosi paistaa kinkku. Vaikkei sitä loppujen lopuksi syö muu kuin tuo mies. Itse syön sen verran, että saan joulun maun kinkun juuri tultua ulos uunista. Sen takia olin positiivisesti yllättynyt, että joulukinkkua saa siivutettunakin kaupasta. Atrian Perinteisesti kypsytetty ja siivutettu joulukinkku painaa noin 1,2 kiloa eli siitä riittäisi meidän perheelle ihan loistavasti. Ellemme sitten halua joulun tuoksua kotiin paistettavan kinkun muodossa 🙂 Tuosta perinteisestä kinkusta valmistin juhlavan kinkkusalaatin.

JUHLAVA KINKKUSALAATTI
4-6 henkilölle

Salaatti:
100 g pinaattia
50 g rucolaa
300 g Atrian Perinteisesti kypsytettyä ja siivutettua joulukinkkua
3 punaista omenaa
1 rkl voita
2 tl kanelia
loraus hunajaa

Kastike:
0,5 dl oliiviöljyä
1 rkl makeaa sinappia
1 rkl hunajaa
pari kierrosta mustapippurimyllystä

Koristeluun:
granaattiomenan siemeniä
saksapähkinää rouhittuna

Ohje valmistukseen:
Pese omenat huolellisesti ja kuutioi ne. Sulata kattilassa voi ja lisää kaneli, hunaja sekä omenan palat. Anna omenien maustua noin viisi minuuttia. Ota pois kattilasta. Sekoita pinaatti ja rucola kulhossa keskenään. Sekoita kastikkeen ainekset keskenään ja kaada pinaattirucolasalaattiin. Kuutioi joulukinkku ja sekoita pinaattirucolasalaattiin. Lisää kastike ja sekoita. Annostele tarjoiluvadille. Koristele granaattiomenan siemenillä sekä saksanpähkinärouheella.

Toisen juhlavan ja jouluisen salaatin valmistin Atria Gastro Punajuurimakkarasta, joka veikin liki kielen mennessään. Rakastan punajuurta ja rakastan makkaraa. Pannulla paistettaessa punajuurimakkaroista tuli ihan täydellisiä. Ja mikä ihaninta, suutuntuma oli oikein miellyttävä. Tässäkin salaatissa yhdistin suolaista ja makeaa. Se jotenkin on minulle se joulun täydellinen makuliitto.

JOULUINEN MAKKARASALAATTI
4-6 henkilölle

1 pkt Atria Gastro Punajuurimakkaroita
3 isoa porkkanaa
10 ruusukaalia
150 g sokeriherneitä
6 pientä keitettyä kiinteää perunaa
rucolaa
100 g vuohenjuustoa
hunajaa
tuoretta timjamia
1 rkl kanelia
öljyä
merisuolaa

Kastike:
0,5 dl oliiviöljyä
2 rkl vaaleaa balsamicokastiketta
pari pyöräytystä mustapippurimyllystä

Ohje valmistukseen:
Pese ja kuori porkkanat sekä ruusukaalit. Halkaise porkkana keskeltä ja leikkaa siitä ohuita lohkoja. Puolita ruusukaalit. Kaada noin 1 rkl oliiviöljyä isoon paistinpannuun. Lisää porkkanat ja ruusukaalit. Pilko sekaan tuoretta timjamia ja lisää noin 1 rkl hunajaa ja kanelia sekä maun mukaan merisuolaa. Ruskista porkkanoita ja ruusukaaleja hieman. Laske lämpöä ja anna kypsyä kannen alla noin puoli tuntia tai kunnes porkkanat on sopivan pehmeitä, mutta kuitenkin napakoita. Lisää sokeriherneet ja jatka kypsentämistä noin 10 minuuttia. Kuori keitetyt perunat ja lohko ne. Lisää paistinpannulle ja anna muhia kannen alla miedolla lämmöllä sillä aikaa, kun paistat makkarat.

Viipaloi makkarat ja paista paistinpannulla noin 10 minuuttia, kunnes ovat saaneet hieman väriä. Sekoita kastikkeen ainekset ja lisää ne paistinpannuun. Kaada paistinpannun antimet tarjoiluvadille rucolapedille. Lisää päälle paistetut makkarasiivut. Murustele koko komeuden päälle hieman vuohenjuustoa ja pienistele tuoretta timjamia. Nauti lämpimänä!

Joulussa ehdottomasti parasta on syöminen. Istuminen alas pitkän kaavan mukaan ja nauttiminen. Mutta parasta se on näin Itsenäisyyspäivänäkin. Onnea vielä Suomi ♥ Ja teille ihanille siellä ruudun toisella puolella…

OIKEIN IHANAA ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ,

PS. Atrian joulu-sivulta löytyy hurjan paljon inspiraatiota joulun ajan kokkailuihin, käykäähän katsomassa!


tiistai 05. joulukuun 2017

Minun Suomeni & blinipannukakku

ILTAA IHANAT!

Se on jännä juttu, miten sitä herkistyy joka vuonna näin itsenäisyyspäivän alla. Ei siihen tarvita kuin ajatuskin siitä, kuinka hyvin meillä on asiat. On juu epäkohtia, tiedän sen, mutta noin pääpiirteissäin meillä on asiat ihan himskutin hyvin. Sanonta ”Välillä täytyy lähteä kauas nähdäkseen lähelle” pitää täysin paikkansa. Muistan kun vuoden Suomesta pois oltuani ajettiin Helsinki-Vantaalta aamuyöllä kotiin kohti Tamperetta enkä voinut olla kyselemättä äidiltä, että onko täällä aina ollut näin vehreää? Onko kesäyöt aina olleet näin valoisia? Eikö täällä oikeasti ole liikenneruuhkaa moottoritiellä (no daah, kello oli ehkä 04.27 :D)? Tuona hetkenä harmitti eniten se, että huomasin kadottaneeni osan tästä kauniista kielestämme. Äidinkielestäni. Kielestä, joka vielä lentokoneessa kuultuna oli kuulostanut maailman juntimmalta. Josta olen jälkeenpäin ollut ihan mielettömän ylpeä ja onnellinen.

Minun Suomessani parasta ovat neljä vuodenaikaa. Kesä ja talvi. Parasta on kesäinen Helsinki ja Lapin jylhät tunturit. Sekä kaikki siltä väliltä. Turvallisuus ja tieto siitä, että tytöt voivat kävellä kouluun rauhassa. Että vauvat saavat turvassa nukkua päikkäreitään autokatoksessa. Ihmiset. Kaikessa pessimistisyydessään ja melankolisuudessaan. Eteenpäin suuntautuvine katseineen ja periksiantamattomuudessaan. Rehellisyys ja jollain kiehtovalla tavalla karu realistisuus. Siinä, missä jossain vaiheessa pidin meitä epäsosiaalisena ihmiskuntana on viime vuosina auennut minulle. Se ei välttämättä ole meidän pahe, vaan kertoo siitä, että ei kattokaa turhaa höpistä. Sanotaan, kun on asiaa. Suomalainen sisu, joka vie meidät vaikka läpi harmaan kiven. Puhdas luonto ja raikas ilma, jota hengittää. Ilmainen peruskoulutus ja kouluruokailu.

Ihan vain muutamia mainitakseni. Suurimpana kiitollisuuden aiheena näin 100-vuotisjuhlan aikaan on se, että olemme itsenäisiä. Ei sitä pieni ihminen saata kuin arvailla, mitä kaikkea tuon eteen on tehty. Suuri kunnioitus heille, jotka taistelivat. Huomenna illalla sytytämme ikkunaan kaksi kynttilää; toisen niille, jotka palasivat rakkaittensa luo ja toisen niille, jotka eivät koskaan palanneet ♥
Mutta itsenäisyyshumusta tarjoiluvinkkiin huomiselle. Vielä ehditte kauppaan, eikö? Meillä ainakin oli koko tuo läheinen kauppakeskittymä niin tukossa, että huhhuh. Onneksi aineita saa pienemmästäkin kaupoista. Eli blinipannukakkuun, jonka tein Soppa365 -ohjeella. Puolikkaan pohjan, koska syöjiä oli vain kaksi. Smetanan jätin sellaisenaan ilman sitruunaa. Pohjan alkuvaiheen olisi voinut tehdä reilusti etukäteen jääkaappiin tekeytymään ja sitten juuri ennen h-hetkeä lisätä kananmunat ja voin. Muta hyvää oli näinkin! Taidanpa tietää, mitä meillä syödään isolla porukalla uudenvuodenaattona 🙂

Nyt siivoushommiin, että miehen on kivempi tulla kotiin reissusta ja sitten kuvailemaan pikkuisia joulukorttikuviin. Haaveilen myös pitkästä kävelylenkistä tuon yhden karvaturrin kanssa. Ulkona on oikein talven satumaa; lunta tulee taivaan täydeltä!

IHANAA ITSENÄISYYSPÄIVÄN AATTOA,


tiistai 05. joulukuun 2017

Bloggaajan vuosikello

HEI HUOMENTA IHANAT!

Aamuvarhainen kuppi kahvia ja kynttilässä lepattava liekki ovat muistoja vain. Täällä on täysi rumba päällä ennen kouluun lähtemistä 🙂 Taas on  se aika vuodesta, kun yrityksissä paahdetaan / on paahdettu täysillä ensi vuoden strategiaa. Viilattu myynti- ja kulubudjetteja ja lohkottu vuotta kvartaaleihin. Väännelty vuosikelloja, jotta kokonaisuus hahmottuisi paremmin.

Ajattelin, että vaikken muuten blogia hirmuisen suunnitelmallisesti viikkotasolla teekään (big mistake, ainakin ammattilaisten mielestä :D), niin on tietty runko, joka noudattaa samaa kaavaa vuodesta toiseen. Näiden vuosien aikana sitä on piirtynyt selkärankaan tietty kaava muun muassa siitä, miten kaupalliset yhteistyöt painottuvat niin suunnittelun kuin toteutuksenkin osalta. Sitä tuntee jo oman postausaihekavalkadinsakin vuodenaikojen suhteen. Kuvissakin mennään kokolailla saman käsikirjoituksen mukaan.

TAMMIKUU
Postausten aiheet: uusi vuosi, uusi elämä. Vuosi toisensa jälkeen 🙂 Tipaton tammikuu ja herkkulakko.
Kuvat: vihdosta viimein alkaa pikkuhiljaa valo näyttäytymään kuvissa. Jos oikein hyvä säkä käy, niin sitä saa just täydellisen kuvan kuurankukista.
Kaupalliset yhteistyöt: aika hiljaista on, tämä bloggaaja vetää happea kaupallisten yhteistöiden suhteen, joita tuli tehtyä runsaasti loppuvuonna

HELMIKUU
Postausten aiheet: minne katosi uusi elämä? Vai katosiko se? Runebergin tortut ja lähestyvä hiihtoloma.
Kuvat: pakkaspäivien aurinkoteema jatkuu, loppukuusta usein myös palmun huojuntaa ja aurinkoa kuvissa havaittavissa.
Kaupalliset yhteistyöt: suunnitteluvaihe piristyy. Sitä poimii alustavaan harkintaan ne kaikki kivoimmat ja ne, joista tietää lukijoiden tykkäävän ja hyötyvän jotain.

MAALISKUU
Postausten aiheet: tulppaanit, tulppaanit ja tulppaanit. Orastava mökki-ikävä näkyy blogissa. Pitkä talvi on tehnyt tehtävänsä.
Kuvat:  Tulppaanit, tulppaanit ja tulppaanit 🙂
Kaupalliset yhteistyöt:  yhteistyökalenteri on nyt buukattu huhti- ja toukokuulle. Mikäli mielii ottaa enemmän yhteistöitä vastaan, niin ne sovitetaan maaliskuun loppuun.

HUHTIKUU
Postausten aiheet:  neiti kevät on saapunut kaupunkiin. Ei hitsi, ei saapunutkaan vielä. Mökkikausi korkataan…eikun ei korkatakkaan. Narsissit, pääsiäismunat ja helmililjat.
Kuvat: Tippuvat rännit, narsissit, pääsiäismunat ja helmililjat
Kaupalliset yhteistyöt: 
maksimissaan kahdeksan kappaletta.Se on jo itselläni se tahti, milloin on maksimikapasiteetti täynnä. Haluan tehdä kaupalliset yhteistyöt kunnialla, mutta en sen kustannuksella, että muut blogitekstit ja se tekemisen ilo kärsii.

TOUKOKUU
Postausten aiheet: vappu, mökkikauden alku, äitienpäivä, grillikauden korkkaus, takapiha kuntoon, antihortonomin kesäkukkavalinnat
Kuvat: kuohuviini & serpentiini, valoisat illat, hiirenkorvat koivuissa, mökkiä edestä ja takaa – oikealta ja vasemmalta
Kaupalliset yhteistyöt: 
ks. huhtikuu. Huhti-toukokuu ja marras-joulukuu on sesonkia ja se näkyy.

KESÄKUU
Postausten aiheet:  mihin meni taas yksi kouluvuosi? Suomen suvi ja kauneimmat luonnonkukat, juhannus, mansikkakakku x 5 :D, raparperi sitä ja raparperi tätä
Kuvat: lapsista ja todistuksista, yöttömästä yöstä, auringonlaskuista, lupiineista ja mansikkakakuista
Kaupalliset yhteistyöt: 
muutama hassu, nyt vedetään pari kuukautta happea

HEINÄKUU
Postausten aiheet:  hellekesä (…or not, siitäkin riittää juttua), mökkimökkimökki, syksyn kaipuuta ilmassa
Kuvat: päivettyneistä ja iloisista ihmisistä, saunasiideristä, mökkilookista, 
Kaupalliset yhteistyöt:
nada, nothing, nolla

ELOKUU
Postausten aiheet:  syysvaatetus, elokuun lempeät illat, tervetuloa arki, omenat
Kuvat: ihmiset mekoissa ja pitkähihaisissaan, uusista Kånkeneista ja penaalin sisällöstä, omenia siellä ja omenia täällä
Kaupalliset yhteistyöt: 
suunnitelmat käyvät kuumina loppukuusta ja kalenteriin alkaa ruksautumaan yhteistyöpostauspäiviä sinne tänne

SYYSKUU
Postausten aiheet:  syysvaatetus (edelleen), talven odotus, joko saa joulututtaa?, Tallinnan reissua ja perjantaimyysseilyä, wake me up, when September ends (vaikka rakastaakin syyskuuta, niin on pakko olla tätä mieltä ;))
Kuvat: sadetihkuisia, mutta kauniin värisiä, punaviinilasillisista
Kaupalliset yhteistyöt: 
muutamia, sillä sesonki on vasta tulossa.

LOKAKUU
Postausten aiheet:  ensi kuun jälkeen on joulukuu, suloisen sunnuntain lihapata, heippa mökki
Kuvat: kellertäväsävytteisiä ja jos hyvä mäihä käy, niin kuulaita
Kaupalliset yhteistyöt: 
naah, ehkä pari…vedetään vielä happea tulevaa varten

MARRASKUU
Postausten aiheet: tsemppaa tsemppaa – marraskuu on ihana, joulu tulee; oletko valmis
Kuvat: pimeitä
Kaupalliset yhteistyöt: 
pimeästi. Sesonki on täällä. Siinä samalla kun panostan kaupallisiin yhteistöihin en suostu antamaan piirunkaan verran periksi muista postauksista. Jaksaa jaksaa.

JOULUKUU
Postausten aiheet:  joulu sitä ja joulu tätä, fiilistelyä, glögiä ja pipareita. ”Ehkä” myös muutama kynttilä 😀
Kuvat: jouluisia, havunneulaisia, tuoksuvia
Kaupalliset yhteistyöt: 
kyllä, kyllä ja kyllä ennen kuin tulee täysstoppi joulun alla. 

Näin hieman karroidusti 🙂 Ja sitten taas jatketaan tammikuusta vuosikelloa vanhaan tuttuun malliin. Täytyy sanoa, että vaikka aika ex tempore -ihminen olenkin, niin rakastan turvallisuuden tunnetta ja rutiineja. Tässä bloggaamisessa tykkään just siitä, että voin yhdistää tuon rutiininkaipuisen minäni heittäytyjäminään. Rutiineista ei ole tänä aamuna tietoakaan, sillä sain vasta eilen illalla aihion tähän postaukseen sohvannurkassa istuessani. Illalla palaan vielä blogin pariin, sillä mulla on jakaa teille suussa sulava resepti esimerkiksi huomisiin Itsenäisyyspäivän juhlintoihin. Tai sitten tulevan perjantain sulostuttajaksi. Uudenvuodenaaton isolle porukalle tuo taipuu hienosti myös.

Nyt koulukyyditykset ja sitten yksi palaveri. Tänään on kotitoimistopäivä ja iltapäivästä kampaaja. Tyvi raidotetaan ja pituudesta sentti. Tutun ja turvallisen mukaan mennään tämäkin kerta 😉

IHANAA TIISTAITA,

 


sunnuntai 03. joulukuun 2017

Suussa sulava mokkapalakakku (sis. arvonnan)

Postaus toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Lejos Van Houtenin kanssa.

SULOISTA SUNNUNTAIHUOMENTA

ja ihanaa ensimmäistä adventtisunnuntaita! ♥ Muistan ne talviset pakkaspäivät, kun äiti keitti meille kuumaa kaakaota ulkoleikkejen jälkeen. Kaakaojauheeseen, jota ei ollut makeutettu. Joukkoon lisättiin ripaus sokeria. Äiti sekoitti punaisessa emalikattilassa kaakaon vispilällä, joten kun kaakaon kaatoi oranssiin kirahvimukiin se vaahtosi ihanasti. Muistan suloiset sunnuntai-illat, kun äiti keitti meille suklaamannapuuroa. Mannapuuron sekaan annosteli kaakaojauhetta saaden mannapuurosta täydellisen herkun.

Muistan myös ne keskiviikkopäivät, kun juoksin kiireen vilkkaa koulusta kotiin. Keskiviikkoisin mummu oli meitä hoitamassa ja tiesin, että kotona odottaa suklaapelti (myös nykyään mokkapalana tunnettu herkku), lasi kylmää maitoa sekä uunituore Aku Ankka. Yhteistä näille kaikille herkuille on Van Houtenin laadukas ja perinteinen kaakaojauhe. Pääsin fiilistelemään lapsuusmuistoja ja herkuttelemaan kaupallisen yhteistyön myötä Lejos Van Houtenin kanssa. Suklaapelti tai usemmille teille tutummin mokkapalat, on minulle se mieluisin suklaaherkku. Klassikko, kuten Van Houten -kaakaojauhokin. Vaikken fanaattinen suklaan suhteen olekaan, niin suklaapelti katoaa parempiin suihin alta aikayksikön. Täyteläinen, suklainen eikä liian makea. Kampanjan tiimoilta kehittelin mokkapalamakumaisen suklaakakun. Herkun joka taipuu jälkiruokapöydästä aina juhlapöytään asti.

Alkuperäinen resepti on mummultani kulkeutunut äidilleni. Ruutupaperilla, joka on jo kellastunut ja jota koristaa pienet suklaatahrat. Hieman muokkasin alkuperäistä reseptiä muun muassa modernisoiden, sillä siinä mittoina käytettiin kahvikupillisia.

SUUSSA SULAVA MOKKAPALAKAKKU

Pohja
2 munaa
3 dl sokeria
4 dl vehnäjauhoja
2 rkl Van Houten -kaakaojauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
150 g sulatettua margariinia
1,5 dl maitoa

-vaahdota munat ja sokeri
-lisää joukkoon nostellen varovasti yhteen sekoitetut kuivat aineet, maito ja sulatettu voi
-kaada irtopohjavuokaan ja paista 180 asteisessa uunissa noin 35-40 minuuttia. Tarkista tikulla kypsyys vielä ennen uunista pois ottamista.
-annan pohjan jäähtyä hyvin ennen sen puoliksi leikkaamista ja täyttämistä
-leikkaa kakkupohja puoliksi ja levitä alapohjalle reilu kerros kuorrutetta
-laita kansiosa kuorrutteen päälle ja levitä kuorrutetta kakun päälle reilusti
-koristele halutessasi suklaarouheella ja kaakaojauheella

Kuorrute
300 g tomusokeria
6 rkl voita
4 rkl Van Houten -kaakaojauhoja
7 rkl vahvaa & kylmää kahvia

-sulata voi kattilassa, lisää muut aineet
-sekoita niin kauan miedolla lämmöllä, että tomusokeri liukenee
-anna kuorrutteen jähmettyä hieman, jotta se pysyy nätisti kakun välissä ja päällä

Kakusta tuli ihanan täyteläinen, olematta kuitenkaan sellainen äkkimakea. Ja vaikka tähän mokkapalakakkuun tujua kahvia lorautettiinkin, niin silti ei ollut liian kahvimainen eli maistui lapsillekin. Jos joillekin spaghetti tai lasagne on lohturuokaa, niin minulle sitä on suklaapelti sekä tämä siitä jalostettu mehukkaan täyteläinen kakku ♥

Vaikka tämä kakku onnistuikin loistavasti, niin ei ne leipomukset Marian keittiössäkään aina onnistu 🙂 Olisi kiva kuulla sinun leivontamokasi tuolla kommenttiboksin puolella, sillä kaikkien vastanneiden kesken sain arvottavaksi Van Houten -tuotepaketin, jonka mukana toimitetaan Prisca Leclercin signeerattu Mokkapalat-kirja. Lisäksi kommentin jättäessäsi olet mukana KitchenAid sähkövatkaimen arvonnassa! Aivan huikea arvonta siis 🙂 Arvonta-aika alkaa nyt ja päättyy 10.12. klo 10.00. Arvonnan säännöt löytyvät täältä.

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,


lauantai 02. joulukuun 2017

Pikkujoulutunnelmissa

HEIPSUN!

Juuri syötiin vasta aamupala ja nyt pitäisi olla jo pian suihkussa ja fiksailemassa; meidän työpaikan tämän vuoden pikkujoulut eli pikkarit alkaa tänä vuonna jo verrattain aikaisin. Kiitos ensimmäisen ohjelmanumeron, joka liittyy vahvasti tamperelaiseen kansallisurheiluun eli jääkiakkoon, nääs 🙂

Pukeutuminen on vielä suuren suuri kysymysmerkki. Ehkä laitan tuon kuvissa näkyvän haalarin, jonka taannoin sain Bubbleroomilta IG-kampanjaan. Mutta ehkä noin prameita koruja en laita kuin kuvissa. Jääkiekkopelin jälkeen olisi tarkoitus käydä tänään avatulla joulutorilla ja sitten ruokailla. Meillä on kabinetti varattuna eräästä ravintolasta. Hyvää ruokaa ja seuraa siis tarjolla. Kun aikaisin aloittaa niin haaveissa on päästä myös aikaisin kotiin. Huomenna kun juhlitaan taas, erään pienen söpöliinin synttäreitä.

Mirva kirjoitti tuossa pari päivää sitten postauksen, joka oli kuin omasta kynästäni kirjoitettu. Oman blogini luonnoksissa on roikkunut postaus otsikolla ”Pikkujoulujen viettelykset”. Mikä ihme siinä on, että firman pikkujoulut tuhoaa niin monta perhettä? Tai vaikkei tuhoaisi, niin nakertaa ainakin sitä luottamusta ja kunnioitusta, jotka parisuhteessa on avaintekijöitä. Lööpit tiesivät kertoa, että joka 3. pettää pikkujouluissa. Joka 3… Miettikää! Miksi juuri pikkujouluissa?

Jos on taipumusta pettää, niin onhan vuodessa 364 muutakin päivää aikaa tehdä se. Toisaalta, kuten Mirvakin kirjoitti, niin sillä, että kahlitsisi sen toisen kotiin ei ole suotuisia vaikutuksia. Tiedän olevani (tämänkin) asian suhteen aivan kukkahattutäti. Moraalitantta, joka pyörittelee silmiään. Miettii, että miksi ihmeessä. Tietäen kuitenkin, että se mitä muut tekee ei minulle kuuluu. Tuntuu vain niiden petettyjen puolesta hurjan pahalta. Meidän parisuhteessa ei toimisi se, ettei antaisi toisen mennä omille menoilleen. Molemmat käydään sen verran erikseen harvoin missään, että silloin kun käydään niin onneksi saa lähteä hyvillä mielin ♥

Siinä missä joissain perheissä firman pikkujoulut ovat kuin kirosana, on se itselleni ja työkavereilleni mukava illanviettotapahtuma. Tietäen, että kukaan ei meidän firmassa sekoile ja kenenkään ei tarvitse maanantaina aamukahvipöydässä punastella ja vältellä katsekontaktia.

Nyt sinne suihkuun ja sitten miettimään, että mitä tuon haalarin kanssa pukisi päälle. Punaista ja pitsiä, kerrottiin jonkin lehden sivuilla pikkujoulupukeutumisvinkkinä, mutta ehkä sitten niihin pikkujouluihin, mihin tuo raksu tulee mukaan. Nyt mennään jonkun mielestä tylsänä eli täysmustana. Se, yrittääkö tänään väkertää smoky eyet on vielä vähän hakusessa. Ehkä mennään tutulla ja turvallisella eli ripsivärillä 😀 Kengistä jalkaan valikoituu tänään mukavimmat. Sellaiset, joilla ei liukastele tuolla ulkona. Ainakin meillä oli aamulenkin aikaan tiet jäässä. Te, ketkä suuntaatte tänään vuoden vilkkaimpana pikkujoulupäivänä juhlimaan, niin erittäin ihania ja hauskoja juhlia ♥ Järki päässä ja housut jalassa, eiks niin? 😉

LAUANTAITERKUIN,

*kuvissa näkyvä asu ja korut saatu Bubbleroomilta