sunnuntai 12. heinäkuun 2020

Herkulliset & astetta terveellisemmät mansikkamuffinssit

HEISSULIVEI!

Musta kuulkaa tuntuu, että olen ollut blogista erossa viikon. Ihan kuin olisin oikeasti ollut viikon lomalla aukaisematta konetta.  Vaikka tilastot kertovat, että ei siitä koneen avaamisesta nyt ihan niin hirmuisen pitkää aikaa ole 🙂 Ai että, tarkoittaa sitä, että loma on alkanut todella rentouttavasti. Tänään tulin ex tempore miehen mukana kaupunkiin, mutta katsotaan, josko lähdetään taas miehen golfin jälkeen takaisin mökille. Viimeistään sitten kuitenkin huomenna. Se on jännä, että kun on pari päivää pois kotoota, niin tuntuu kuin tulisi kotiin pitkästä aikaa. Täällä tuoksuu kyllä se tuttu koti, mutta fiilis on jotenkin asumaton.

Oli kyseessä lyhyempi tai pidempi poissaolo, niin mulla on tietyt rutiinit, joilla saan samantien kotoisan fiiliksen. Laitan kahvin tippumaan ja aika usein myös tiskikoneen pyörimään, jos sinne on pariksi päiväksi jäänyt lautasia tms. Lisäksi laitan uuniin herkkuja tekeytymään. Ei ole kerta tai pari, kun ollaan Helsinki-Vantaan maitokaupasta ostettu kotiin tullessamme pakkasesta dallaspullapussi  ja olen tyrkännyt ne heti uuniin paistumaan kotiin tullessamme. Heti tulee paljon kotoisampi olo! >

Nyt parin päivän lomailu on tehnyt sen, että olen päässyt sen verran sinuiksi taas kroppani kanssa, että maltan kuunnella, mitä se tahtoo. Se ei nyt tahtonut dallaspullia, vaan se himoitsi terveellisempiä herkkuja. Oman kropan kuuntelu on muuten mun mielestä yksi sellainen jalo taito, joka kannattaa opetella. Hirmu usein sitä kiireessä tulee vaan nopeasti napattua jotain. Kenties ravintoköyhää välipalaa, jonka jälkeen on pian kohta nälkä. Ei sillä, mun kroppa pyysi perjantaina Da Capoa, Jimiä ja Pätkistä. Jaetut suklaapatukat miehen kanssa iltamyöhään syötynä sateenropinaa kuunnellen hit the spot.

Tänä aamuna tuli jotenkin stoppi (siinä samalla, kun mussutin eilisen sokerimunkin jämiä…). Vaikka päätin, että vasta elokuun alusta laitetaan taas ruokavalio ruotuun, niin mä taidan tehdä jo pieniä ryhtiliikkeitä. Eikä se tarkoita suorittamista tai sitä, ettenkö nauttisi kesästä ja herkuista. Todellakin nautin, sillä mä nautin ihan suunnattomasti siitä virkeästä olotilasta, jota terveellisemmät herkut saavat mussa aikaan. Kaivoin esille muutaman inspiskirjan ja tekisi mieleni asua seuraava lomaviikko keittiössä 😉

Jos ollaan huomen aamulla kaupungissa, niin pitää käydä torilla ostamassa mansikkalaatikko ja pilkkoa mansikat pakkaseen. Monta vuotta meni, että en mansikoita pakastanut, mutta voi pojat, miten ne ilostuttaa keskellä talvea puuron päällä tai smoothiessa. Tänään tuoreita mansikoita pääsi herrrkullisiin muffinsseihin.

Herkulliset mansikkamuffinssit
12-14 kpl

1 dl kauraryynejä
3,5 dl vehnäjauhoja (tai spelttijauhoja puolet)
1 tl ruokasoodaa
1 tl leivinjauhetta
0,5 dl vaahterasiirappia
0,5 dl kookossokeria
vähän vajaa desi oliiviöljyä
2,5 dl kreikkalaista jugurttia (tai turkkilaista 10%)
2 kananmunaa
300 g mansikoita pienisteltynä

1. Sekoita kuivat aineet keskenään
2. Sekoita vaahterasiirappi, kookossokeri ja kananmunat keskenään
3. Lisää oliiviöljy ja kreikkalainen jugurtti, sekoita kuiviin aineisiin
4. Kääntele joukkoon pilkotut makeat mansikat ja annostele muffinssivuokiin (ripsottele päälle vähän kaurahiutaleita ja kookossokeria)
5. Paista 200 asteessa uunin keskitasolla noin 20-25 minuuttia
6. Jäähdytä ja nauti sellaisenaan tai jugurtin, marjojen ja vaahterasiirapin kanssa.

Tällä hetkellä kroppa janoaa grillikasvisvuokaa iltaruoaksi, joten ei muuta kuin sellaisen tekoon. Mutta sitä ennen hetkeksi potslojoasentoon sohvalle.

SULOISTA SUNNUNTAI-ILTAA IHANAT!


keskiviikko 08. heinäkuun 2020

Kesäillan kattaus eli kesäillan myyssitunnelmia

HEIPPAHEI IHANAT!

Instagramin puolella kerroinkin viime viikolla, että mulla on ollut hurja ikävä perinteisiä fredagsmys-postauksia. Jotenkin ne ovat jääneet ajan saatossa kiireen jalkoihin. Muistan silloin kun moiset postaukset aloitin mooonta vuotta sitten, niistä tulleen hetkessä perjantai-iltojen henkireikiä. Töistä tultuani pääsin hääräilemään keittiöön ja se fiilis oli jotain ihan uskomattoman ihanaa. Mieleen tuli aina viikolla ihania, hieman normi arkiruoista poikkeavia reseptejä enkä malttanut odottaa perjantaita ja kokkailuja.

Viime aikoina on tullut kyllä tehtyä ruokaa ja olen ruoanlaitosta nauttinutkin, mutta en sillä tavalla kuin perjantaimyysseissä…sillä sellaisella ”Jee, viikonloppu on edessä…kutkuttavan ihanaa tehdä ruokaa.” Tänään päivällä mies oli golfaamassa ja mä päätin, että koska vietämme vielä ensi yön kaupungissa, tänään kokkailen jotain ihanaa. Sellaista perjantaimyyssisen ihanaa. Koska sadeilta ja siivottu koti.  Pizzaa ollaan tehty tänä vuonna enemmän kuin laki sallii. Pizzaa ei tosin koskaan voi tehdä liikaa. Aluksi ajattelin tehdä suussa sulavaa ja mehukasta tomaatti-valkosipulipiirakkaa, kunnes mieleni vaelsi sen ja pizzan yhdistelmään.

Pienet vuohenjuustotomaattipizzaset veivät kielen mennessään. Ylipäätään yhdistelmä kuutamokuivatut tomaatit + vuohenjuusto + hunaja on aika lyömätön 🙂 Rakkauteni kuutamokuivattuihin tomaatteihin on kestänyt jo yli 10 vuotta. Aina siitä lähtien kun reseptin jossain keittokirjassa näin.  Alunperin tein kuutamokuivatut tomaatit tällä ohjeella:

Kuutamokuivatut tomaatit

kirsikkatomaatteja
suolaa
kuivattua basilikaa
öljyä

Lämmitä uuni 100 asteeseen. Aseta tomaatit leikkauspuoli ylöspäin öljytylle vuoalle, ripsottele päälle oliiviöljyä, himpun verran suolaa ja kuivattua basilikaa. Nosta vuoka uuniin. Laita uuni pois päältä ja anna muhia yön yli.

Sittemmin himo kuutamokuivattuihin tomaatteihin on tullut yhtäkkiä eikä todellakaan ole ollut aikaa odotella yön yli, niin olen paistanut sadassa asteessa sen aikaa, että tomaatit ovat ”nahistuneet”. Jos on oikein hätähousu, niin olen heittänyt uunin grillivastukselle 200 asteeseen. Ihan niin mehukkaita tomaateista ei tule nopealla valmistustavalla, mutta ajavat asiansa.


Oli aika, että tein kuutamokuivattuja tomaatteja ison läjän. Niitä sitten viikon varrella laitoin pastaan ja salaatteihin. Tällaista meal preppausta (vähän pidemmälle vietynä) luvassa viimeistään elokuulla. Uusi arki kun koittaa, niin mä aloitan ruokien valmistelun etukäteen.

Mutta sitä ennen nautitaan näistä kesäisistä ex-tempore iltaruoista. Niin kuin tänään.

Tomaatti-vuohenjuustopizzaset

Pizzataikina
n. 400 g 00-jauhoja
2 tl suolaa
1 pss kuivahiivaa
2-2,5 dl kädenlämpöistä vettä

oliiviöljyä
pehmeää vuohenjuustoa
kuutamokuivattuja tomaatteja
hunajaa
mustapippuria
tuoretta minttua

-sekoita kuivat aineet sekaisin keskenään
-lisää pikkuhiljaa vettä samalla vaivaten
-anna kohota noin tunti
-leivo kuusi pitkuliaista pikkupitsaa
-voitele oliiviöljyllä
-paista liki kypsäksi (mä paistoin uunin pizzatoiminnolla 230 asteessa 8 minuuttia)
-murustele päälle vuohenjuusto ja lisää kuutamokuivattuja tomaatteja
-paista, kunnes juusto vähän sulaa
-lorota pizzasten päälle hunajaa ja ripsota mustapippuria, tarjoile tuoreen mintun kanssa

Mä tein lisäksi tuon meidän kesän vakkarisalaatin eli tomaattifetasalaatin. Ajattelin alkuun, että mitenkähän vuohenjuusto ja feta keskustelevat keskenään samassa pöydässä, mutta sulassa sovussa olivat 🙂

Mutta hei nyt kuulkaas valmistautumaan videopuheluun sielunsiskojen kanssa ja sitten mies höpisi jostain kaupunkireissusta, terassista ja kuplajuomasta. I’m in! 😀

IHANAA KESKIVIIKKOILTAA,


sunnuntai 31. toukokuun 2020

Kesävieraita & raperperirahkapiirakkaa

HUHHELLETTÄ!

Kyllä nyt eilen kesälomansa alkaneita hellitään! Me muuten saatiinkin viime tinkaan tieto, että pääsemme laulamaan suvivirttä koulun pihalle. Eilen aamulla aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Koululaiset edustivat kauniina ja hymy herkässä. Kyllä siinä muutamien puheiden aikaan meni roska silmään ja joutui nieleskelemään. Herkkä ja kovin kaunis tilaisuus.

Aikas kiva ilma tänään, eikö? Mä kesän lapsena rakastan aurinkoa ja lämpöä. Meillä oli tänään kesävieraita ja ensimmäisen kerran tänä kesänä kestittiin vieraat terassilla. Tuntui niin ihanalle! Tuuli tuiversi kohtalaisesti ja toi mukanaan kaivattua viileyttä. Kahvittelun jälkeen siirryttiin sohvalle istuskelemaan ja reilu tunti tuli istuttua suorassa auringossa. Nyt teki hyvää tulla vähäksi aikaa sisään ja blogin pariin – olikin jo ikävä, vaikkei oltu kuin päivä erossa

Viikolla selasin jompaa kumpaa iltapäivälehteä netissä ja törmäsin niin superhyvältä kuulostavan raparperirahkapiirakan ohjeeseen, että olihan sitä pakko kokeilla. Ja hei, jos ei tämä ihan kesäherkkujen ykköspaikalle kiilaa, niin ainakin jaetulle sellaiselle. Britakakun kanssa. Niin älyttömän hyvää ja mehevää. Meillä on tulossa rippijuhliin kakku ja macaroneseja, mutta ehkä raparperirahkapiirakkaakin voisi leipoa muutaman pellin. Takuuvarmasti käy kauppansa! Alkuperäinen resepti löytyy täältä, mutta kirjoitan sen alas tähän postaukseenkin, sillä muutin vähän sokerien määriä:

Raparperirahkapiirakka

Pohja
1,2 l vehnäjauhoja
4 dl sokeria
3 tl leivinjauhetta
3 tl ruokasoodaa
3 tl vaniljasokeria
375 g voita
2 munaa
3 dl piimää

Täyte
raparperia
2 dl sokeria
750 g maitorahkaa
3 munaa
3 tl vaniljasokeria
0,5 dl sitruunanmehua

-sekoita kuivat aineet keskenään
-lisää sulatettu voi
-ota taikinasta puolet eri kippoon ja sekoita siihen munat ja piimä
-kaada taikina uunipellille
-levitä päälle pilkotut raparperit
-sekoita täytteen aineet keskenään ja kaada raparperien päälle
-lopuksi murusta lopputaikina uunipellille
-paista 175 asteessa noin 35-40 minuuttia

Kannattaa tehdä tämä hyvissä ajoin, että ehtii jäähtymään ennen tarjoiluja. Voisin kuvitella, että on parasta jääkaapikylmänä! Mä tykkään raparperista, olen aina tykännyt. Meillä äitillä oli tuossa takapihalla isot raparperi-istutukset. Ne kuitenkin hävitettiin piharempan myötä. Omat raparperit ovat vielä niiiin pieniä, että ostin kaupasta ekaa kertaa ikinä raparperia. Ehkä seuraavan piirakan teen jo omista raparpereista.

Nyt takaisin pihalle, sisällä hetken aikaa oleminen teki tehtävänsä! Hei huomenna olisi muuten luvassa Hyvinvoinnin vuosikello -postaussarjan postaus, joka käsittelee luonteenvahvuuksia. Ihan jo näin ennalta taas varoitan, että postaus on pitkä kuin mikäkin 😉

SULOISTA SUNNUNTAITA IHANAT!

 


torstai 07. toukokuun 2020

Kesän suosikkikakkuni, vuodesta toiseen

…nimittäin britakakku!

HEISSUN!

Mitä teille tulee mieleen makeista mansikoista, kermavaahdosta ja marengista? Pavlova? Jep, mutta heti sen jälkeen britakakku, eikö? Mä en muista, että meillä kotona äiti olisi kesäisin ikinä leiponut mitään muuta kakkua kuin britakakkua. Poiminut siihen päälle pieniä kauniita orvokin kukkia kotipihan kukkaistutuksistaan ja laittanut kakun tarjolle ruokapöytään omenapuun alle.

En ole päässyt omien britakakkujen mauissa lähellekään äiskän tekemää, vaikka samalla ohjeella olen pääosin tehnytkin. Ehkä se on se äitien ”magic touch”, joka pätee britakakuissakin.britakakku britakakku britakakku

Britakakku on myös yksi miehen suosikkikakuista ja alkuviikosta miehen synttäripäivän kunniaksi nautimme jälkkäriksi tämän kesän (toukokuu on mulle kesäkuukausi) ekaa britakakkua. Tai Britannia-kakkua niin kuin pikkuisempi kakkua nimitti 😀 Yhtä kaikki, oli nimi mikä tahansa, niin britakakku maistuu aina taivaalliselle.

Vadelma-mansikkabritakakku

pohja
125 gr voita
1 dl sokeria
3 keltuaista
1 1/2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl maitoa

marenki
3 valkuaista
1 1/2 dl sokeria
1 tl vanilliinisokeria

täyte
2,5 dl kuohukermaa vaahdotettuna ja sokerilla makeutettuna
mansikoita
vadelmia

1. Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen.
2. Vaahdota voi ja sokeri
3. Lisää keltuaiset voimakkaasti sekoittaen ja viimeiseksi vuorotellen
jauhot, joihin leivinjauhe on sekoitettu, ja maito.
4. Valmista marenki.Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeri ja vanilliinisokeri vähitellen.
5. Levitä taikina lastan avulla uuninpellille leivinpaperin päälle hieman pitkän malliseksi pohjaksi. Levitä marenki raa’an pohjataikinan päälle kokonaiseksi levyksi. Lisää halutessasi mantelilastuja.
6. Paista uunin keskiosassa noin 20-25 minuuttia, kunnes pohja on kypsä ja marenki kauniin ruskea. Pohjataikina jää hieman kostean tuntuiseksi. Jäähdytä hyvin.
7. Vatkaa kerma ja sokeri paksuksi vaahdoksi.
8. Leikkaa kakkupohja kahtia (tai kolmeen osaan) ja irrota veitsellä leivinpaperista.
9. Nosta toinen puolisko kakkuvadille pohjaksi ja levitä kermavaahto, vadelmat ja mansikat päälle.
10. Nosta toinen pohjapuolisko täytteen päälle.
11. Koristele marjoilla ja esimerkiksi yrteilläbritakakkubritakakkubritakakku

Meillä äiti laittoi välillä britakakun väliin myös raparperihilloketta. Hapokas raparperi toimii loistavasti makean marengin ja kermavaahdon kanssa 🙂 Nyt tytsyjen kanssa kohti kukkakauppaa…josko paleltuneiden pelargonioiden tilalle ostaisi orvokkeja!

AURINKOISIN TORSTAITERKUIN,

 


keskiviikko 29. huhtikuun 2020

Kotivapun suunnitelmia🎈

…tai mökkivapun, mutta samoja juttuja tehtäisiin kotonakin 🙂

MOIKKAMOI!

Mun täytyy myöntää, että en ole koskaan ollut oikein vappuihmisiä. Joskus opiskeluaikoina vappua juhlittiin paljonkin, mutta sen jälkeen vappu on ollut päivä siinä missä muutkin päivät. Lasten syntymän myötä olen vasta alkanut koristelemaan kotia vappuun. Maltilla tehnyt senkin. Lasten ollessa pieniä kävimme myös vapputorilla ja olihan se kivaa. Ystäväperheiden kanssa vietetyt vaput ovat myös jääneet mieleen.

En tiedä onko se tämä poikkeusaika, mutta tänä vuonna ajatus vapusta tuntuu jotenkin tosi ihanalle, kuplivalle jopa! Musta on kuulkaa yhtäkkiä tullut vappuihminen 🙂 Tekisi mieli puhaltaa koko pieni mökki täyteen vappupalloja ja koristella serpentiineillä joka mökin kolkka. Glitteriserpenttiinillä kaiken lisäksi. Ostaa perheenjäsenille hauskat hatut, puhallella vappupilleillä ja huiskia vappuhuiskilla.

Tänä vuonna olen jopa ottanut selvää, mitä kotivappuna voi tehdä. Kokosin alle muutamia vaihtoehtoja, lähinnä vappuaattoillalle toteutettavaksi. Harmillista, että tuo JVG ja Martti Servo menee päällekkäin. Molempiin kun ajattelin osallistua 🙂

🎈 Mantan lakitus klo 18.00
🎈 JVG:n keikka klo 19.00
🎈 Martti Servo & Napander keikka klo 19.00
🎈 Vuonna 85 livestream ja Kasarivappu klo 19.00-22.30
🎈 @nakitjamutsit Olkkaripiknik klo 20.30
🎈 vappupäivän brunssi kesähuoneessa (jos mun ylppärilakki ei olisi hukkunut, niin laittaisin päähäni)
🎈 scrabble-turnausta (täytyy keksiä parempia sanoja kuin se fisutaco :D)

Ehkä se on kuulkaa tämä vappu, jota me tarvitaan tässä koronakoomassa. Simat laitoin pöhisemään sunnuntai-iltana, mutta pullotin ne vasta tiistaiaamuna, jotta paremmin ehtisivät tekeytymään. Munkit paistan huomenna kotitoimistopäivän lomassa. Olen parina viime vuotena tehnyt munkit uunissa, mutta tänä vuonna ajattelin tehdä taas perinteiseen tapaan. Jotenkin niistä tulee maukkaampia öljyssä kypsennettäessä, mutta jos sielläkin aristellaan öljyssä paistamista, niin suosittelen kokeilemaan vappumunkkien paistamista uunissa.

Vappumunkit uunissa

5 dl punaista maitoa
1 pkt hiivaa
1 muna
1 dl sokeria
2 tl suolaa
1 rkl kardemummaa
100 g voita
n. 14 dl vehnäjauhoja

voitelemiseen rypsiöljyä
pinnalle sokeria

-liota hiiva kädenlämpöiseen maitoon
-sekoita maito, muna, sokeri, suola ja kardemumma keskenään
-lisää noin 5 dl jauhoja ja sekoita hyvin
-lisää loput jauhot vähitellen ja vaivaa
-lisää vaivaamisen loppupuolella huoneenlämpöinen voi
-anna taikinan kohota tunnin ajan
-leivo taikinasta pullia ja tee niihin reikä keskelle
-kohota munkkeja liinan alla noin puoli tuntia
-voitele munkit rypsiöljyllä
-paista 225 asteessa (kiertoilma) noin 13 minuuttia
-dippaa munkit kuumana sokerikippoon
(jos öljy on ehtinyt imeytyä munkkiin paiston aikana eikä sokeri tartu, niin sivele sudilla hiukkasen lisää öljyä munkin pintaan)

Vaihtoehtoisesti suosittelen tukemaan myös paikallista leipomoa ja ostamaan vappumunkit heiltä. Tästä tulikin mieleen, että pitäisköhän sittenkin kipaista huomenna ennen mökille lähtemistä Pyynikin kautta ja ostaa tämän vuoden vappumunkit. Ei sekään kuulkaa huono idea olisi!

Millaisia kotivappusuunnitelmia teillä on? 🙂

ILOISIN VAPPUTERKUIN,