tiistai 06. marraskuun 2018

Kasvisruoka tekee hyvää 🌿

10

HEI HUOMENTA!

Rise and shine ♥ Tiedättekö, mitä olen tässä kuin varkain todennut? No sen, että kasvisruoka tekee minulle hyvää. Joskus olen vitsaillutkin olleeni edellisessä elämässä pupu. Ihan sen takia, että voisin elää pelkillä salaateilla. Tänä syksynä olen kuin varkain hivuttanut perheen ruokavalioon kasvisruokia. Siis niiden salaattien lisäksi. Meillä ei esikoinen syö punaista lihaa ja pienempi on omien sanojensa mukaan kalavegaani. Kröhöm, sushi tälle kalavegaanille kuitenkin maistuu, joten saattaa olla ruokasuuntauksen nimenä vain kranttuus 😉

Joskus aiemmin kasvisruokaa ruokavalioomme hivuttaessani törmäsin siihen, että mies valitti nälkäänsä muutaman tunnin kuluttua kasvisruokailusta. En osannut siis tehdä ruoasta tarpeeksi täyttävää, kenties. Tai sitten kyse on periaatteesta. Mutta oli mikä oli, niin tänä syksynä kasvisruoka on uponnut yllättävän hyvin eikä ”Mitä sitten syötäisiin?” -kysymyksiä ole tullut ruokailun jälkeen. Taannoinen Jauhiskeitto oli succee ja jauhiksesta on tullut tehtyä useamman kerran sen jälkeen ruokaa. Tortilloja, jauhiskastiketta, tacosalaattia…

Meillä tuo kalavegaani usein pyytää kasvisruokaa. Liekö osaltaan joku trendijuttukin, mutta en laita lainkaan pahakseni. Kasvisruoka on tullut isoksi osaksi meidän perheen ruokavaliota, mutta se ei silti poissulje lihansyöntiä. Ihan vain siitä syystä, että rakastan lihaa. Mikään ei voita kunnon pihviä ja lasillista punaviiniä. Mutta taas toisaalta mikään ei voita sitä olotilaa, joka on täyttävän ja herkullisen kasvisruoakin jälkeen. Pienillä teoilla kohti terveellisempää ruokavaliota.

Onneksi kauppoihin on ilmestynyt näitä kasvisruokakokeiluja helpottavia ”puolivalmisteita”. Eilen lounaaksi tein meille lämpimät tofu-kvinoakulhot ja ai pojat, että se oli hyvää. Eikä voinut väittää etteikö olisi täyttänyt! Kvinoasta on tullut hiljaksiin yksi tämän hetken suosikeistani. Eikä vähiten sen takia, että löysin kaupasta valmiiksi keitettyä kvinoaa, jonka lämmittäminen mikrolla tai pannulla onnistuu käden käänteessä. Muukin perhe on onneksi tykästynyt kvinoaan. Sillä korvataan usein couscous, jota taitaa tulla meillä kaikilla jo korvista ulos. Niin paljon olemme lohicouscoussalaattia syöneet 🙂

LÄMPIMÄT TOFU-KVINOAKULHOT
2:lle

1 pkt Thaimaustettuja tofukuutioita
2 x 125 g Heti valmis -kvinoaa
puolikas kesäkurpitsa
kaksi tomaattia
yksi avokado
ruohosipulia
chili-korianterikuivamaustetta
chili-limekuivamaustetta

Kastike
1 sitruunanmehu
loraus öljyä
loraus omenaviinietikkaa
suolaa

-ruskista tofukuutioita pannulla oliiviöljyssä noin viisi minuuttia
-lisää pilkottu kesäkurpitsa ja kvinoat
-lämmitä viisi minuuttia ja sen jälkeen lisää kuutioitu tomaatti
-pyöritä molempia kuivamausteita muutama kierros pannulle
-sekoita kastikkeen ainekset keskenään ja kaada pannulle
-lusikoi kvinoa-tofuseos annosastioihin ja leikkaa sekaan ruohosipulia
-tarjoile avokadon kanssa (ja salaattilehtipedillä niin kuin minä)

Iltaruoaksi meillä syötiin sunnuntaiselta jäänyttä täysjyväriisiä ja currykanakastiketta. Ilman kanaa tosin 😀 Eli korvattiin kana Mifu curry-hunajasuikaleella. Tämä onnistuu myös loistavasti Hälsans Kök fileesuikaleista. Joista muuten valmistin taannoin suussasulavaa kasvispestospagettiakin! 

Oletteko te huomanneet, että kasvisruoka tekee hyvää? ♥ Ylipäätään terveellisesti syöminen tekee hyvää. Ja tässäkin on tärkeää sen balanssin löytäminen. Kohtuudella kaikkea. Mutta hei, tänään(kin) on ihana päivä; saan nimittäin fiilistellä luvan kanssa joulua. Nyt virittelemään jouluvaloja, joululauluja ja kuusen oksia. Sitten kaupan kautta kotiin tekemään jouluisia ruokia erästä kampanjaa varten. Ah, autuus! 

KIVAA PÄIVÄÄ SINNEKIN TOIVOTELLEN,


maanantai 08. lokakuun 2018

Lempeän mausteinen ja lämmittävä MiFu Jauhiskeitto & arvonta

60

Kaupallinen yhteistyö: Valio

HEIPPAHEI IHANAT

ja mitä ihaninta alkanutta viikkoa! Täällä meillä Tampereella viikko alkoi varsin kirpsakoissa merkeissä ja maa oli aamulla ihanan kuuran peitossa 🙂 Itse huomaan näin syksyllä siirtyväni ruokaisista salaateista pikkuhiljaa kohti keittoja. Sellaisiin lämmittäviin, kirpsakoihin syyspäiviin ja -iltoihin sopiviin keittoihin. Kuitenkaan en suostu arjessa tinkimään ruoan laadusta kiireen keskellä. Meidän perheellä on monia vakkarikeittoja, joita tulee arjessa pyöriteltyä. Nopeita, helppoja ja mikä tärkeintä, maukkaita. Sellaisia keittoja, joita teen yleensä ison kattilallisen. Niin, että niistä riittää parille päivälle. Välillä tekee mieli saada vaihtelua arkiruokiin, myös noihin hyväksi arjessa koettuihin keittoihin. Kaupallisen yhteistyön myötä Valion kanssa päätin testata miten tuo suloisen mausteinen ja lämmittävä jauhelihakeittomme onnistuu Valion MiFu Jauhiksesta.

MiFu-tuotteita meillä on käytetty aina silloin tällöin, mutta nyt syksyllä lanseerattua MiFu Jauhista emme olleet aiemmin käyttäneet. Sehän sopii käytettäväksi kuten jauheliha, mutta on lihaton versio. Sopii näin lihattomaan lokakuuhun erinomaisesti! Jauhis on jo valmiiksi miedosti maustettua ja koska itse tykkään ruskistaa jauhelihankin pannulla kunnolla, niin olin positiivisesti yllättynyt, että myös Jauhis sai herkullisen ruskean paistopinnan pinnoitetulla pannulla ihan muutamassa minuutissa.

LEMPEÄN MAUSTEINEN JAUHISKEITTO

1 pkt Valio MiFu Jauhista
6 isoa perunaa kuorittuna ja paloiteltuna
1 tlk säilykepapuja (esim kidneypapuja chililiemessä)
1 dl säilykemaissia
1 l vettä
2 valkosipulin kynttä
2 rkl tomaattipyrettä
2 tl paprikajauhetta
maun mukaan kuivattuja chililastuja tai tuoretta chiliä
loraus hunajaa
1 tl suolaa
1 lihaliemikuutio
10 maustepippuria
öljyä paistamiseen
tarjoiluun tuoretta persiljaa ja ranskankermaa

Kuullota Valio Mifu Jauhista ja pienisteltyjä valkosipuleita öljytyllä paistinpannulla (tai kattilassa) muutamia minuutteja. Lisää muut ainekset kattilaan. Anna kiehua miedolla lämmöllä noin vartin verran, kunnes perunat ovat kypsiä. Mausta tarvittaessa lisää suolalla ja chililastuilla. Tarjoile tuoreen persiljan ja ranskankerman kanssa. Nauti rapean leivän kanssa.

Vaikka tuo helppo keitto onkin meillä pääosin arkiruokaa, niin mifunoin sen sopivaksi kirpsakkaan syyspäivään mökillä. Sellaiseen lauantaipäivään, kun vietetään koko päivä ulkona ja pikkuhiljaa valmistellan mökkiä kohti talvea. Lämmittävän Jauhiskeiton tarjoileminen emalimukeista sopi loistavasti meidän ulkoruokailulle. Siinä sai samalla lämmittää myös käsiään 🙂 Yllätyin muun perheen reaktiosta. Eivät nimittäin huomanneet lainkaan eroa jauhelihasta valmistettuun keittoon. Itsekin huomasin heti ensi lusikallisella, että Jauhiksen koostumus ja maku oli varsin miellyttävät. Ulkoruokinta toi lounashetkeen oman viehätyksensä.

Onko MiFu Jauhis teille entuudesta tuttu? Se valmistetaan Vantaalla kotimaisesta maidosta ja maitoproteiinista. Se on laktoositon ja sisältää 24 g proteiinia per 100 g! Koen, että pystyn korvaamaan sillä jauhelihan ihan jokaisessa ruoassa, mitä valmistan. Se taipuu helposti niin makaronilaatikkoon kuin lasagneen. Tacotiistaihin ja perjantai bologneseen! 250 gramman Jauhispaketti vastaa noin 400 grammaa jauhelihaa resepteissä. ID

Sitä aina miettii, että pitäisi vähentää lihansyöntiä. Pari viikkoa muistaa skarpata asian kanssa, mutta sitten se taas unohtuu. Omalla kohdallani täytyy sanoa, että MiFu jauhis tulee helpottamaan lihansyönnin vähentämistä takuuvarmasti. Niin helppoa ja nopeaa sen käyttö on! Vaikka sen paistoinkin tähän hurmaavaan keittoon, niin se ei edes kaipaa paistamista. Miettikää kuinka helpoksi niiden perusarkiruokien valmistaminen on tehty. Itselleni kun aika usein työläin prosessi on juurikin jauhelihan paistaminen. Nyt saavat ne perinteiset ”uuniin ja ulos” -ruoatkin tehtyä astetta nopeammin! Ja tämän keitonkin tekeminen nopeutuu huomattavasti, jos käyttää pakastealtaan perunasipuisuikalepussia.

KILPAILU

Missä sinä käyttäisit Valio MiFu Jauhista?

Vastaamalla yllä olevaan kysymykseen tämän postauksen kommenttiosiossa voit voittaa 50 euron lahjakortin K-kauppaan.
Sillä saa ostettua kuukauden MiFut eli noin 12 pakkausta Valio MiFu Jauhista! Arvonta-aika päättyy viikon päästä maanantaina eli 15.10.2018 klo 16.00. Onnea kilpailuun, innolla odotan ideoita, joita teiltä saan 🙂 Säännöt arvontaan löytyvät täältä.

MAANANTAITERKUIN,


keskiviikko 03. lokakuun 2018

Rakkaudella tehty

6

ILTAA IHANAT!

Tiedättekö, että huomaan itse käyttäväni usein sanaa ”rakastan”. Rakastan tehdä sitä tai tätä ja rakastan erinäisiä asioita. Ihmisiäkin. Olen tullut tulokseen, että silloin kun johonkin asiaan tai tekemiseen on intohimo, rakkaus niin työn jälki on usein priimaa. Otetaan nyt vaikka tämän päivän lounas. Kiireesti parista Mutti tomaattimurskasta kehitetty tomaattisosekeitto. Vaikka oli kiire, niin rakkaus ruoanlaittoon sai aikaan aika himskatin hyvän lopputuloksen. Taustalla kuitenkin vaikutti eniten se rakkaus tekemiseen sen isoimman rakkaan kiireisen aikataulun takia. Halu kertoa sille toiselle kuinka paljon välitän ja arvostan. Kuten olen kertonut, niin meillä elämä on tällä hetkellä vähän sellaista kiireistä eikä nähdä toisiamme niin usein kuin aiemmin. Sen takia on otettava kaikki ilo irti jopa niistä kiireen keskellä nautituista parinkymmenen minuutin lounaista.

Aamupäivällä sain jo päähäni laittaa tuon helppoakin helpomman sämpylätaikinan kohoamaan. Nostelin taikinanokareet pellille ja sillä aikaa kun sämpylät olivat uunissa valmistui tomaattikeitto. Pikkuisen tulinen ja vähän hunajainenkin tomaattisosekeitto, lämpimät rapeakuoriset sämpylät ja hetki aikaa kahdestaan. Rakkaudella tehty on täydellisesti tehty.

RAKKAUDELLA TEHTY TOMAATTISOSEKEITTO
4:lle

2 Mutti tomaattimurskapurkkia
tuoretta korianteria
loraus hunajaa
ripaus suolaa
kuivattuja chililastuja

tarjoiluun: ranskankermaa, ituja ja kuivattua korianteri-chiliseosta

-kiehuta aineksia miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia, soseuta ja laita tarjolle

Rakkaudella tehty ei voi olla muuta kuin priimaa, pätee moneen muuhunkin asiaan. Kun tekee sen mitä tekee täydestä sydämestä ja usein myös epäitsekkäin periaattein, ei ole edes varaa kyseenalaistaa lopputulosta. Sillä silloin kun sen tekee täydestä sydämestä ja rakkaudesta, on antanut kaikkensa. Tämä pätee myös omalla kohdallani esimerkiksi työelämässä. En voisi kirjoittaa blogia työkseni, jos en tekisi tätä rakkaudesta. Vaikka joillekin bloggaajan päivät voivat helposti näyttää siltä, että me juomme kahvia joka päivä ja luemme viimeisimpiä sisustuslehtiä, on totuus kuitenkin erilainen. Jopa silloin puolen yön tuolla puolen deadlineja kiinni kuroessani olen miettinyt, että hei – rakkaudesta mä tätä hommaa teen. En väkipakolla vaan siksi, kun mulla on mahdollisuus tätä tehdä. Tykkään rakastan tehdä tätä! ID

Sama pätee tuohon päivätyöhöni. Tuntuu, että sekin on sellainen jota tulee tehtyä rakkaudella. Me ollaan kasvettu yhdessä nyt reilut viisitoista vuotta ja selätetty pahimmat kipukohdat. Uskon, että pieni rakkaus tai edes lämmin tunne rinnassa ei pahenna ketään tai mitään. Kun sitä rakastaa, siitä nauttii  ♥ Nyt tekemään rakkaudella iltaruokaa. Vähän venähti aikataulut, mutta pesin rakkaudella tuon yhden karvapallon tässä välissä. Muistakaa rakastaa!

KESKIVIIKKOILTATERKUIN,


perjantai 21. syyskuun 2018

Sadonkorjuujuhlien syksyiset tarjoilut

1

Kaupallinen yhteistyö: Maldon

PERJANTAI-ILTAPÄIVÄÄ IHANAT!

Perinteiset perjantaimyyssit nostetaan tänään vähän eri asteelle. Aihetta juhlaan on toki tänäkin perjantaina, mutta palataan kuvien ja reseptien myötä meidän eilisiin sadonkorjuujuhliin. Juhliin, joissa tavallinen torstai-ilta nostettiin aivan uusiin ulottuvuuksiin. Oletteko koskaan viettäneet sadonkorjuujuhlia? Me ei oltu tätä ennen, mutta ihan takuuvarmasti jatkossa vietetään. Aina on aihetta juhlaan ja varsinkin syksyn pimeiden iltojen saapuessa. Sadonkorjuujuhlien aikataulutus sopii myös hyvin tähän syyskuulle; elokuun lopussa kun juhlittiin rapujuhlia ja lokakuussa Halloweenia, niin sadonkorjuujuhlien myötä saadaan katkeamaton juhlaputki syksylle. Marraskuu jatkaa juhlaputkea pikkujouluilla ja joulukuussa juhlakausi huipentuu itse pääjuhlaan. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Maldonin kanssa. 

Ennen menun esittelyä muutama sana suolasta. Meillä on jo vuosikaudet käytetty Maldonin suolaa ruoanlaitossa. Se on se, mikä kruunaa perjantai-iltojen foccacciat tai suloisen sunnuntain lihapadat. Joskus myös makeat herkut, kuten suolaisen kinuskisuklaapiirakan. Koska rakastan kaikkea kaunista, niin myös nuo suolakristallit ovat ilo silmälle. Ja oikein käytettynä niillä saa ruokaan maun lisäksi myös ulkonäköä. Maldon-suolaa alettiin valmistamaan Englannin Maldonissa vuonna 1882 ja yhä edelleen tänä päivänä sitä valmistetaan samoin perinteisin käsityömenetelmin kuin tuolloinkin. Maldon-suola on peräisin Blackwater-joesta, joka virtaa Maldonin kaupungin läpi. Maldonin keveys piilee suolakiteiden muodossa; jokainen suolakristalli on pyramidin mallinen. Saatavilla on perinteisen Maldon-suolan lisäksi Maldon-savusuolaa, jolla minä maustoin sadonkorjuujuhlien kuninkaan eli lampaankareen.

Kuten Maldon-suolalla niin myös sadonkorjuujuhlilla on pitkä perinne. Sieluni silmin näen Oriveden mummulan pitkän pirttipöydän notkumassa oman maan antimista valmistettuja herkkuja. Pöydän äärelle koottiin talon väen lisäksi kaikki ne palkolliset, jotka olivat osallistuneet sadonkorjuuseen. Muistan, että ihan vielä minunkin lapsuusvuosinani meillä oli tapana juhlia pienimuotoisesti hyvin onnistunutta satoa. Sitä, mistä mummu ja pappa sai elantonsa ja minkä voimin pärjättiin koko pitkä talvi. Vaikkeivat ihan omavaraisia olleetkaan, niin oman maan perunat ja juurekset, viljat ja navetasta lypsetty maito sekä kanalan kanojen munat muodostivat suuren osan ympärivuotisesta ravinnosta.

Toiveissa on, että joku päivä saamme myös tuolta omalta takapihaltamme aineksia sadonkorjuujuhlaan. Sitä ennen turvauduimme toki kaupan antimiin 🙂 Sadonkorjuujuhlamenu näytti seuraavalta:

SADONKORJUUJUHLAMENU

Raitajuuri-myskikurpitsakeitto
*
Yrttinen lampaankare, uunijuurekset & kanttarellikastike
*
Suloisen suolainen kinuskiomenapuolukkapiirakka

 

Pehmeän samettiset keitot ovat syksyn kruunu. Tämän keiton myötä halusin haastaa itseni, sillä en ollut ikinä valmistanut mitään raitajuuresta. Kun kaupassa siihen törmäsin, oli valinta selvä. Se pääsisi myskikurpitsan kanssa samaan kattilaan muhimaan. Muodostaen makumaailman, joka houkutteli uutuudenviehätyksellään.

RAITAJUURI-MYSKIKURPITSAKEITTO
4:lle

2 kpl raitajuuria
1 kpl myskikurpitsaa
1 valkosipulin kynsi
öljyä paistamiseen
2 tl kurkumaa
1 tl Maldon-suolaa
tuoretta timjamia
8 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
loraus kermaa

tarjoiluun
ranskankermaa
paahdettuja cashewpähkinöitä

-kuori ja pienistele raitajuuret sekä myskikurpitsa
-kuullota niitä ja kuorittua valkosipulia öljyssä noin viisi minuuttia
-lisää vesi ja kasvisliemikuutio, timjami, kurkuma sekä sormisuola
-anna kiehua noin 35-40 minuuttia tai kunnes raitajuuret sekä myskikurpitsa ovat pehmenneet
-soseuta sauvasekoittimella ja lisää loraus kermaa
-tarjoile ranskankerman ja pannulla paahdettujen cashewpähkinöiden kanssa

Vaikka lammas mielletään usein pääsiäisruoaksi, niin meillä sitä valmistetaan ympäri vuoden. Se oli myös oiva valinta syksyisten uunijuuresten kanssa. Perinteisesti lampaan marinadiin olen käyttänyt minttua, mutta sadonkorjuujuhlissa lammas sai hieman itämaisia vaikutteita korianterista ja chilistä. Lampaankareet saivat myös vienosti savun makua Maldon-savusuola myötä.

Uunijuurekset ovat maailman helpoin lisuke sen lisäksi että ne hivelevät kauneudellaan silmää ja maullaan makunystyröitä. Kovin syksyinen kanttarellikastike valmistuu käden käänteessä ja sopii minkä tahansa lihan tai kasvisruoan kaveriksi. Kokin yllätyksenä nähtiin puolitettuja, hunajalla ja suolalla hunnutettuja, uunin kautta kypsennettyjä valkosipuleita.

YRTTINEN LAMPAANKARE, UUNIJUUREKSET & KANTTARELLIKASTIKE
4:lle

2 lampaankaretta

Yrttimarinadi lampaalle
1 dl oliiviöljyä
2 kpl valkosipulin kynttä
2 rkl korianteria
2 rkl rosmariinia
2 tl kuivattuja chililastuja
puolikkaan sitruunan mehu
Maldon-savusuolaa

-sekoita marinadin aineet keskenään ja valele siistityt lampaankareet marinadilla edellisenä päivänä tai viimeistään paria tuntia ennen lampaankareiden valmistamista
-anna tekeytyä paistamiseen asti jääkaapissa
-ruskista kareet paistinpannulla ja kypsennä uunissa 180 asteessa noin 12 minuuttia
-kiedo vähäksi aikaa folioon tekeytymään ennen leikkaamista ja tarjoilua

UUNIJUUREKSET

1 kpl bataatti
2 kpl punajuurta
2 kpl porkkanaa
2 kpl palsternakkaa
0,5 dl oliiviöljyä
ripaus Maldon-suolaa
muutama kierre mustapippuria myllystä
loraus hunajaa

-kuori juurekset ja lohko ne
-lisää lohkotut/pienistellyt juurekset sekä oliiviöljy ja mausteet kulhoon ja sekoita
-kaada uunipellille ja paista 200 asteessa noin puolisen tuntia

KANTTARELLIKASTIKE

500 g kanttarelleja
1 rkl voita
1 rkl vehnäjauhoja
4 dl kuohukermaa
1 tl Maldon-suolaa
0,5 tl valkopippuria

-siisti kanttarellit ja pienistele niitä hieman
-kuumenna pannulla, kunnes neste on kokolailla haihtunut
-lisää voi ja vehnäjauho ja anna ruskistua hetki
-lisää kerma ja mausteet
-anna porista miedolla lämmöllä kymmenisen minuuttia

Vaikka tuhdin pääruoan jälkeen tuntui, että vatsassa ei ole lainkaan tilaa jälkkärille, niin kyllä sieltä aina pieni rako löytyy suloisen kinuskin, kirpeän puolukan ja hapokkaan omenan yhdistelmälle. Yksinkertaisimmillan nuo kolme ainetta voisi tarjota jälkiruokakipossa sekaisin, mutta päädyin laittamaan ne syksyiseen piirakkaan. Piirakan päälle ripsotin vielä hieman Maldon-suolaa, sillä suolan ja kinuskin yhdistelmä on voittamaton!

SULOISEN SUOLAINEN KINUSKIOMENAPIIRAKKA

1 murotaikinapohja

Täyte
2 omenaa
1 dl puolukoita
2 dl kinuskikastiketta
Maldon-suolaa

-painele sulanut murotaikina voidellun vuoan pohjalle ja reunoille
-lisää lohkotut omenat ja desi puolukoita
-kaada päälle kinuskikastike
-paista 175 asteessa uunin alatasolla noin 40 minuuttia
-ota piirakka pois uunista ja ripsottele päälle Maldon-suolaa

Jotenkin musta tuntuu, että sadonkorjuujuhlista tuli meidän perheelle perinne. Pitäisi muutenkin kutsua viikolla ystäviä ja sukulaisia syömään. Torstai-ilta kun tuntui jotenkin jo viikonlopulta, kun oli arjesta poikkeavaa tekemistä ja pöydän ääressä muitakin kuin vain oma perhe ♥

IHANAA PERJANTAITA TOIVOTELLEN,

 


maanantai 17. syyskuun 2018

Onnistuneen maanantain resepti & munakoisovuoka

8

HEIPPAHEI!

Onhan siellä vietetty ihana maanantai tähän mennessä? Onnistuneen maanantain resepti ei paljoa vaadi: Hetki venyttelyä sängyssä ennen ylös nousemista. Yksi oikealla jalalla sängystä alas astumista. Ei väärällä jalalla. Muutama ropina sadetta ikkunaan. Yksi keltainen sadetakki ja yhdet yli-isot klonksuvat saappaat koiran ulkoilutuslenkille. Iso tujaus oman asenteen buustaamista tulevaan viikkoon. Pitkästä aikaa muutama kappale Laura Pausinia Spotifysta. Kaksi munakoisoa. Yksi parmesanköntti. Kaksi Muttipurkkia. Puoli punttia tuoretta timjamia. Loraus hunajaa. Roiskaus chililastuja. Kaksi mozzarellapalloa. Kaksi sivuaskelta oikealle, toiset kaksi vasemmalle. Pepun pyöritystä myötäpäivään kolme kertaa ja vastapäivään toiset mokomat. Hurjan paljon itsekseen hihittelyä ja yksi iso oivallus: jälleen aloitettiin puhtaalta pöydältä tämä viikko.

Joten hei, omasta asenteestahan se on tämä maanantaikin kiinni, eikös? Jotkut klaaraavat maanantain kuin Karvinen, toiset taas omalla tavallaan uudesta alusta nauttien. Itse kuulun tähän jälkimmäiseen. Ei minua haittaa, vaikka some täyttyy maanantain vihausmeemeistä. Mä uskon positiivisen ajattelun voimaan ja sen sijaan, että keskittäisin energiani tähän väsymykseen, joka johtuu täysin kello neljä soineesta herätyskellosta, keskityn siihen ajatukseen, että tänä iltana pääsee ajoissa nukkumaan. Sen sijaan, että harmittelisin tuota lonkeron harmaata ilmaa ja sen mukanaan tuomia aikataulumuutoksia, olen onnellinen yllättävästä mahdollisuudesta kokeilla tänään lounaaksi jotain uutta. Sen sijaan, että olisin häärännyt erään projektin parissa keittiössä koko päivän ja yrittänyt vähäisessä valossa tuon projektin tuotokset kuvata. Onneksi kalenterissa oli muutama tunti tyhjää toisena päivänä tällä viikolla. Sellaisena aurinkoisena päivänä, kun valoa riittää kuvauksiin paremmin.

Munakoiso on kasviksista ehkä yksi kauneimmista. Hävettävän harvoin siitä on tullut laitettua. Mutta kiitos jälleen tuon Ellan Toscana -kirjan, innostuin sitä kokeilemaan. Munakoisovuoan alkuperäinen resepti löytyy Ellan kirjasta. Itse sovelsin reseptiä tuttuun tapaani hieman. Makunystyräni kun ovat sitä mieltä, että munakoiso tykkää hieman  tulisemmastakin kaverista, tuon täyteläisen kaverinsa nimeltä Parmigianon lisäksi.

MUNAKOISOVUOKA

2 munakoisoa
2 prk Mutti tomaattimurskaa
puoli punttia tuoretta timjamia
suolaa
hunajaa
kuivattuja chililastuja
muutama pyöritys mustapippuria myllystä
raastettua parmesania
pari palloa mozzarellaa revittynä

-laita uuni lämpiämään 175 asteeseen (kiertoilma)
-leikkaa munakoisot pituussuunnassa ohuiksi siivuiksi ja paahda niitä hetki molemmin puolin pannulla
-laita munakoisot sivuun odottelemaan
-lisää paistinpannuun tomaattimurskat, timjamia, ripaus suolaa, loraus hunajaa, kuivattuja chililastuja ja mustapippuria
-anna porista viitisen minuuttia
-lado uunivuoan pohjalle ensin munakoisoviipaleita, sitten tomaattikastiketta ja parmesanraastetta
-toista niin kauan kuin aineita riittää (johonkin väliin voit lisätä myös vähän mozzarellaa)
-päällimmäisiksi levittele revittyä mozzarellaa
-paista uunin keskitasolla noin 35 minuuttia tai kunnes juusto on kauniisti ruskistunut
-anna vetäytyä hetki ennen tarjoilua…tai anna ainakin hieman jäähtyä ennen syömistä! Nimim. yksi kielensä polttanut 😛

Semmotteisia sitten tähän maanantaihin. Ja hei, ilmakin alkoi juuri kirkastumaan! Hain kipuisen esikoisen kesken koulupäivän pois koulusta. Tässä nyt tutkaillaan, että millainen tauti on laatuaan. Ei oikein varsinaista flunssaa eikä vatsatautiakaan, mutta ehkä jotain siltä väliltä. Taidan mennä tähän väliin ottamaan yhdet tujaukset inkiväärishottia, just in case 🙂

IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA,

 


« Vanhemmat
Uudemmat »