juhlat Archives - Sivu 14 20:stä - Marian Bistro & Lifestyle

torstai 08. syyskuun 2016

Ruokavinkki viikonlopulle

MOIMOI!

Tämä bloggaajan ammatti on siitä ihana, että saa ja joutuu opettelemaan uusia asioita. Sitä huomaa, että ei ole ihan niin kärryillä nykyteknologiasta kuin aiemmin. Tänään olen harjoitellut videon tekoa. Jep, tuo Snapchatin videointi vielä menee, mutta sellainen video, jota editoidaan ja jossa video kootaan monesta eri pätkästä ei ihan heti luonnistunut. No hei, nyt se on opeteltu ja perästä kuuluu alkuviikosta. Mutta voin sanoa, että rehellisesti kierin lattialla ja nauroin, sillä tuntui niin hassulta kuvata itseään videolle. Muikistella ja yrittää näyttää freesiltä. Täysin meikittömänä. Kokeilkaahan! Ainakin oppii nauramaan itselleen, jos ei muuta 😉

Blogin myötä myös pieni ruoanlaittaja minussa on vuosien saatossa herännyt henkiin. Se, joka tykkää suunnitella viikonloppuiltojen ruokia ja kokeilla kaikkea uutta. Tosin useimmiten sen helpoimman kautta. Se pieni ruoanlaittaja minussa on nyt myös sitä mieltä, että viime lauantai-illan herkut olivat niin mainioita, että ne kannattaisi täälläkin jakaa. Näin hyvissä ajoin, jotta ehditte huomenna kurvaamaan kaupan kautta kotiin viikonlopun viettoon. Joskus muinoin törmäsin Pinterestissä reseptiin, joka päätyi samantien tallennukseen. Tacopizzarullat kuulostivat siltä, että ihan pakko kokeilla, että mikä se juju on. Tacot tacoina ja pizza pizzana, ajattelin. Mutta hei, en ajattele enää. Näistä tuli ihan mielettömän hyviä. Ulkokuori on rapsakka ja sisältä mausteisen pehmeä. Päälle lisäsimme vielä creme fraichea ja lisukkeita. Täydellistä myyssiruokaa! Oikaisin hieman, sillä ostin kaupasta valmiin pizzataikinan. Ei pakaste, vaan tuollaisen tuoretta taikinaa sisältävän pizzakitin, jota kiireessä käytämme myös ihan peruspitsoihinkin.

TACOPITSARULLAT

suorakaiteen muotoinen pizzapohja

400 g naudan paistijauhelihaa
1 tacomaustepussi
0,5 dl vettä
2 rkl taco salsaa
1 dl juustoraastetta
1 sipuli

tarjolle
ranskankermaa
jalapenoja
kurkkua
tomaattia

-paista jauheliha pannulla kypsäksi
-lisää tacomaustepussi ja vesi
-anna porista noin 5-10 minuuttia (kunnes neste haihtunut)
-ripottele jauheliha pitsapohjalle
-lisää silputtu sipuli, salsa ja juustoraaste
-ala kierittämään pitsapohjaa rullalle leveimmästä reunasta alkaen
-leikkaa rullasta noin 1 cm paksuisia paloja (meillä tuli 16 palaa)
-asettele ne lappeelleen leivinpaperin päälle
-paista uunin keskitasolla 225 asteessa noin 12-15 minuuttia (kunnes juusto ruskistunut)
-tarjoile ranskankerman, jalapenojen, kurkun ja tomaatin kanssa

Nämä menivät vielä seuraavana päivänä kylmänä jääkaapista suoraan syötyinä 🙂 Huomenna jääkin perjantaimyyssit väliin, sillä lähdemme mökille auringonlaskun aikaan. Tai eiköhän sitä mökillä kuitenkin myysseillä jonkin verran, mutta blogiin asti myyssit eivät näillä näkymin kantaudu. Instassa ja Snapchatissa myyssitunnelmia. Huomenna kyllä nähdään blogin puolella muuten, kera koirakuulumisten (mä olen toivoton, tiedän – tuo karvapallero on vienyt niin mukanaan, että oksat pois!).

TORSTAITERKUIN,

tiistai 09. elokuun 2016

Kirpeän, makean ja kinuskin liitto / Taivaallinen punaherukkapiiras

HEIPPAHEI,

tiedättekö, että tämän päivän aikana olen oppinut, että kiire voi olla myös positiivista kiirettä. No juu, olenhan mä sen aiemminkin tiedostanut, mutta tänään olen oppinut tykkäämään positiivisesta kiireestä. Sellaisesta kiireestä, joka on aikaansaavaa kiirettä. Kyllä kuulkaas tapahtuu. Sellaisella rytinällä, että oksat pois. Kiireinen työpäivä ja kiireinen päivä täällä kotinurkissa. Kuntokartoituksen merkeissä. Mitään yllätyksiä ei onneksi mummulan laajamittaisesta kuntokartoituksesta löytynyt. Se oli tieto, että kellarissa tulee suorittaa ”pienimuotoisia” toimenpiteitä. Varmuuden varalta piikataan betonipinnat auki, lattiasta aina soraan asti. Salaojat tekisin myös samantien, jos osaisin ajaa kaivuria. Ja jos sellaisen kaivurin joku minulle toisi 😉 Oma kotimme meni myös heittämällä läpi kuntokartoituksesta, helpottaa myyntiä sitten, kun sen aika on.

Mutta asiaan, en pysty vastustamaan kirpeän (tai olisiko oikea nimitys hapan?) ja makean liittoa. Siihen lisänä vielä kinuskinen vivahde niin avot. Mikäli ihmettelette, että mitähäh, ei tässä ole kinuskia, niin se kinuskinen vivahde tulee inkkarisokerin, voin ja spelttijauhojen pyhästä kolminaisuudesta. Kaiken maailman sokerittomat kokivat jälleen kolauksen. Jos sellaisella siis viikonloppuna olisin ollut. Lisäksi muistutin taas mieleeni, että mitä niistä punaviinimarjoista oikein kannattikaan tehdä. Marenkinen punaherukkapiiras on täällä blogissa vuonna 2013 esiintynytkin, joten jo on aika esiintyä uudelleen 🙂 Resepti on Olga Temosen keittokirjasta. Tein tämän muuten tällä kertaa irtopohjavuokaan ja täytteen tein tuplana.

PUNAHERUKKA-MARENKIPIIRAKKA

pohja
100 g voita
3/4 dl intiaanisokeria
1 luomumunan keltuainen
1,5 dl puolikarkeita spelttijauhoja
1 tl leivinjauhetta
0,5 dl maitoa

päälle
1 luomukannamunan valkuainen
3/4 dl sokeria
2,5 dl jäisiä punaviinimarjoja
0,5 tl vaniljasokeria

-sekoita pehmeä voi ja sokeri notkeaksi, lisää munankeltuainen huolellisesti vatkaten
-sekoita jauhojen joukkoon leivinjauhe ja lisää seos taikinaan vuorotellen maidon kanssa.
-levitä taikina voideltuun ja jauhotettuun, halkaisijaltaan 22 cm piirakkavuokaan.
-vatkaa valkuainen kovaksi vaahdoksi ja lisää sokeri vähitellen koko ajan vatkaten, kunnes vaahto on kiiltävää. Sekoita vaahdon joukkoon jäiset marjat ja vaniljasokeri.
-levitä täyte pohjan päälle kahdella lusikalla nostellen.
-paista piirakkaa 175 asteessa 30-35 minuuttia.

HUOM! Antakaahan piiraan jäähtyä rauhassa. Meikämandoliinit söivät piirakan uunituoreena…malttamattomat 😀 Mutta nyt kohti muotiesitystä. Kävimme illasta tyttöjen kanssa kouluvaateostoksilla ja lupasin istua catwalkin eturivissä. Taputtaa hienoille käännöksille ja päästää suustani ”aah ja ooh” -ihasteluja. Kullannuput ovat kasvaneet kesän aikana taas niin, että sai päivittää housuja ihan huolella. Paidoissa onneksi oli kasvamisen varaa. Pienemmän osa on valitettavan usein se, että saa vaatteet käytettynä. Nyt oli kyllä niin aidosti onnellinen saadessaan parit uudet housut. ”Äiti nämä ovat ihan uudet!” ♥ Ai niin, piti harjoitella koulurytmiin siirtymistä ja kello on taas jo noin paljon. No, harjoitellaan huomen iltana. Vikana mahdollisena ennen koulun alkua 😉

TUNNELMALLISIN TIISTAI-ILTATERKUIN,

PS. piirakka onnistuu myös ihan tavan sokerista ja vehnäjauhoista, kokeiltu on!

maanantai 01. elokuun 2016

Mmm… mustikkamascarponekakku

HEISSULIVEI!

Toivottavasti siellä vietellään maanantaita hymyssä suin 🙂 Täällä joo…vähän nihkeän aamuherätyksen jälkeen. En voi ymmärtää, miksi en pääse ajoissa nukkumaan. Mutta hei, turha siitä valittaa, sillä sehän on ihan vain minusta itsestäni kiinni. Oma moka, niin sanotusti! Pari kuppia kahvia ja työkavereiden seura aamukahvilla piristivät sen verran pajon, että nyt on suurin osa niistä kuun ekana päivänä tehtävistä jutuista tehtynä. Maanantai-illalle yleensä tulee varattua sellainen rauhallinen koti-ilta, mutta tänään pääsen töiden jälkeen treffaamaan rakasta ystävää. Hyvää ruokaa ja parasta seuraa – ei ole sen voittanutta. Myöhemmin ilta jatkuu edelleen parhaassa seurassa kera maailman parhaimman aviomiehen. Trimmeri surraamaan ja mummun marjapuskien alustat kuriin. Ei sinne kuulkaas tohdi mennä edes viinimarjoja poimimaan, muuta kuin hanskat kädessä. Sen verran on nuo nokkoskaverit villiintyneet. Nokkoslättyihin törmäsin jossain blogissa. Sellaisethan menisivät iltapalasta!

Maailman täydellisin kakku. Se voisi kuvata kuvissa näkyvää mustikkamascarponekakkua. Reseptin bongasin Anun Kääpölinnan köökissä -blogista. Maku oli just eikä melkein. Samettinen, makea olematta liian makea, raikas. Tein ehkä pienen valmistusvirheen (voi olla, että yksi ranskankermapurkki ei ole sama kuin yksi desi ranskankermaa ;), sillä itselläni täyte ei mahtunut 20 cm irtopohjavuokaan. Hätähän ei ollut suuri, sillä lopun täytteen laitoimme bastogne-keksien kanssa kerroksittain laseihin. Lisäksi tuo mustikkatäyte valui irtopohjavuoan läpi leivinpaperille ja ehkä siitä hitusen jääkaapin hyllyillekin, mutta tulipa jääkaappi siivottua siinä samalla. Joten laittakaahan kakku varmuuden varalta vaikka isolle ruokalautaselle tekeytymään jääkaappiin, ettei tule sotkua. Keksireunat ja -pohja hieman kostuivat mustikasta, mutta ei niiden rapsakoita tarvitse ollakaan.

Mutta se maku, tämä kakku kiilasi maullaan Marian kakkulistan kärkeen. Mennen tullen! Menee kuplivan kanssa ja menee kahvin kanssa. Menee kauniisti katetussa kahvipöydässä ja menee lusikalla syötynä seuraavana päivänä suoraan jääkaapista. Itselläni ei ole mitään sen kummempaa viharakkaussuhdetta liivatelehtiin, mutta onhan se fakta, että niiden liotteleminen on vähän työlästä. Tähän kakkuun liivatetta ei käytetty lainkaan. Muutenkin resepti noudattelee sitä rakastamaani linjaa; ei kilometrin pituisia ainesosaluetteloita aineilla, jotka ovat osaltaan ihan hepreaa. Tuttua ja turvallista. Helposti hyvää. Vähän muokkasin taas reseptiä, sillä saaressa oli joitain aineita naftisti. Lisäksi mm. siivilä ja monitoimikone puuttuivat 🙂

MUSTIKKAMASCARPONEKAKKU

Pinnalle
6 dl mustikoita
sitruunan vastapuristettu mehu
1 dl sokeria

Murupohja
200 g digestivekeksejä
100 g voita sulatettuna

Täyte
500 g mascarponejuustoa
5 purkkia (a 150 g) ranskankermaa
4 rkl tomusokeria
sitruunan raastettu kuori

-kiehuta mustikoita, sitruunamehua ja sokeria noin 5-10 minuuttia. Anna jäähtyä.
-murskaa keksit esimerkiksi metallivuoassa lasin pohjalla painellen (jos ei ole monitoimikonetta).
-kaada keksimurskaan voisula ja painele voidellun irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille (huom. muista laittaa leivinpaperi pohjalle!)
-vatkaa täytteen ainekset sekaisin ja lisää tarpeen mukaan tomusokeria
-kaada täyte pohjan päälle ja laita jääkaappiin puoleksi tunniksi
-levitä pinnalle keitetty mustikkakastike
-anna tekeytyä jääkaapissa seuraavaan päivään

**********************************

Oih ja voih, nyt kun tuota saisi palasen!

PIRTSAKKAA ALKANUTTA ELOKUUN EKAA VIIKKOA,

PS. tasan kahden viikon päästä maanantaina haetaan meidän uusi pikkuinen supersuloinen karvainen koirapuppeliperheenjäsenemme kotiin. En malta odottaa! Sen kunniaksi huomenna vähän koirajuttuja 🙂

EDIT: Arja kommenttiboksin puolella ehdotti hyytelösokeria tuohon mustikkapäällyseen – sitä taidan kokeilla ensi kerran!

sunnuntai 17. heinäkuun 2016

Kesän helpoin ja herkullisin kakku

HEPSKUKKUUTA VAAN!

Instagramin puolella seuraavat tietävätkin, että me palattiin tänään kaupunkiin. Saaresta loppuivat Pokemonit kesken ;D Ei vaiskaan, miehellä oli golf ja allekirjoittaneella hirmuinen pyykkivuori. Pyykkivuori odottelee vielä laittajaansa, sillä lähdettiin tyttöjen kanssa kaupungille. Kesäinen Tampere on kyllä niin äärettömän kaunis. Pitkästä aikaa käytiin Pikku Kakkosen puistossa ja voi sitä lasten iloa. Ei nuo 9- ja 11-vuotiaat taida sittenkään liian vanhoja olla leikkipuistoihin. Hyvä niin! 🙂

Eilen aamiaispöydässä luin tuttuun tapaani maitopurkin tekstejä (tekeekö kukaan muu tätä?) ja silmiini osui niin helppo valkosuklaakakun ohje, että pakkohan tuota oli heti samana päivänä kokeilla. Mikään terveellinen versio tämä ei ole, mutta ei tarvitsekaan. Kyllä niitä raakakakkuja taas ehtii loman jälkeen leipoa. Jos en väärin muista, niin kyseessä oli alunperin Valion ohje, jota taas mielestäni sovelsin hieman, sillä enhän mä enää mökillä muistanut miten ohje sanasta sanaan meni. Terkuin, Marian kokeilevan keittiön pääkeittäjä itse.

HELPPO VALKOSUKLAAKAKKU

Pohja
1 pkt Muro-keksejä
75 g voita

Täyte
2 rasiaa vaniljatuorejuustoa
1 levy valkosuklaata (mä käytin Pandan)

marjoja

-murskaa keksit ja sekoita niihin sulatettu voi
-painele irtopohjavuoan pohjalle ja laita jääkaappiin hetkeksi
-sulata valkosuklaalevy mikrossa tai vesihauteessa
-notkista vaniljatuorejuustot sähkövatkaimella ja lisää suklaa
-kaada keksipohjan päälle ja anna tekeytyä jääkaapissa noin puoli tuntia
-koristele marjoilla (ja sulatetulla suklaalla)

Kaikessa yksinkertaisuudessaan ihan mielettömän maukas kakku. Terveellinen, totesi esikoinen, sillä ei tarvinnut lainkaan sokeria 😉 Lomalla ruokavalio ei ole ihan täysin repsahtanut, mutta se sokeriton on kokenut pienen kolauksen. Lomalla on muutenkin menty kovin fiilispohjalla. Tehty juuri niitä juttuja, mitä tekee mieli. Syöty ja urheiltu kohtuudella. Halailtu, pussailtu ja kikateltu. Oltu hiljaa ja kärsitty puheripulista. Menty nukkumaan puolen yön tuolla puolen. Herätty puolen päivän tällä puolen. Vielä viikko jäljellä ihanaa lomaa. Tämä tuleva viikko onkin sangen mukava; saamme mökille pariin otteeseen vieraita, lisäksi huomenna pääsemme katsomaan yhtä karvaturria ♡ Joka muuttaa meille elokuun alkupuolella. Iiks, siitä lisää myöhemmin! Ohjelmassa on myös uurnan lasku sekä 10. hääpäivän juhlintaa. Sen kikattelun, halailun ja pussailun lisäksi. Sopivasti hommat taas balanssissa. #elämä ♡♡♡

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,

maanantai 11. heinäkuun 2016

Aikaa elämälle (& gluteenittomia herkkuja)

HEIPSULIHEI VAAN,

muistatteko, kun kerroin viime postauksessa, että loppuelämäni ensimmäinen päivä oli eilen? No siltä se on tuntunutkin. Tukka putkella on painettu paikasta a paikkaan b 😀 Ei vaiskaan, eilen aamusta ajettiin mökiltä kotiin vaihtamaan juhlavaatteet. Takaisin autoon ja suunta kohti länttä. Vietettiin ensimmäisiä rippijuhlia maaseudun rauhassa. Ihasteltiin keltaisia rypsi/rapsipeltoja, huojuvia viljameriä, pilviä ja luonnon ääniä. Illaksi ajettiin kotiin ja vietettiin toisia rippijuhlia tuossa naapurissa. Tajusin jossain vaiheessa juhlahumua, että kuinka ihana on, kun ei ole kiire minnekään. Kun ei tarvitse katsoa puhelinta 10 minuutin välein. Oikeastaan molemmissa juhlissa olin liikenteessä ilman puhelinta, puhelin oli autossa tai kotona. Viimeiset kuukaudet kun olen ollut naimisissa puhelimen kanssa. Just in case. Sitä puhelinsoittoa odotellen. Olo on ollut vapautunut ja nyt oikeastaan vasta on tajunnut sen, kuinka raskas tuo mennyt talvi, kevät ja alkukesä oli. Hatunnosto ja jaksamisia kaikille samassa tilanteessa oleville.

Ystävyyssuhteet ovat kärsineet. Tottakai, elämässä tulee priorisoitua ja aina elää olemassa olevan tilanteen mukaan. Heti tänään, loppuelämäni tokana päivänä, otimme menetettyä aikaa takaisin. Istuimme iltaa ystävien kanssa. Pitkästä aikaa leivoin, katoin pöydän, sytytin kynttilät ja fiilistelin kuinka kivaa tuo touhu on. Tuntuu, että nyt on aikaa elämälle. Omalle elämälle. Niille omille jutuille, jotka aiemmin ovat näytelleet niin suurta osaa, mutta jotka epäitsekkäistä syistä jäivät hetkeksi taustalle. Hetkeäkään en vaihtaisi pois tuosta ajasta, vaan onnellinen olen, että omistin elämästäni seitsemän kuukautta äidin hyvinvoinnille. Läsnäololle, tuelle ja turvalle.

Tänä iltana kahvipöydästä löytyi gluteenittomia herkkuja. Täytyy myöntää, että koskaan ennen en ole tehnyt mitään gluteenittomista jauhoista. Hienosti tuo britakakku taipui ko. jauhoistakin. Pakastealtaan luona gluteenitonta taikinavalikoimaa ihmettelin tovin. Lehtitaikina tarttui mukaani ja siitä tein tomaattijuustopiiraan. Uusimmassa Glorian Ruoka & Viini lehdessä oli hyvän kuuloinen resepti, jonka pohjan korvasin gluteenittomalla lehtitaikinalla. Tätä täytyy tehdä toistekin. Itse asiassa, tuo gluteeniton lehtitaikina maistui jopa paremmalle kuin tavallinen lehtitaikina. Hetken aikaa luulin sitä voitaikinaksi, sillä oli niin rasvaisen oloista. Alla olevaan kolmen yrtin tomaattipiiraaseen löytyy alkuperäinen ohje siis Glorian Ruoja & Viini -lehdestä…hieman sitä taas sovelsin 🙂

GLUTEENITON TOMAATTIPIIRAS

Pohja
gluteeniton lehtitaikina

Täyte
rasia kirsikkatomaatteja (250 g)
1 tl sormisuolaa
2 valkosipulin kynttä
1 rkl hienonnettua tuoretta oreganoa
2 rkl oliiviöljyä
1 tl mustapippuria
2 dl emmental-juustoraastetta

– siivuta tomaatit, levitä leivinpaperin päälle ja ripottele päälle sormisuolaa
– anna itkettyä noin 10 minuuttia
– levitä lehtitaikina leivinpaperilla vuoratun vuoan pohjalle ja reunoille
– painele tomaateista nestettä talouspaperilla kevyesti painellen
– sekoita oliiviöljy, oregano ja mustapippuri
– levitä juustoraaste lehtitaikinan päälle
– lado päälle tomaatin siivut ja lopuksi sivele tomaatit yrttiöljyllä
– paista 225 asteessa noin 30-40 minuuttia
– jäähdytä ja koristele basilikalla

************

Kaikki meni ja kokki kiittää 🙂 Nyt täytyykin sopia taas lisää kyläilyjä. Lomaa on himpun verran vajaa kaksi viikkoa jäljellä, joten loppuaika pyhitetään sosiaalisten suhteiden ylläpitoon. Plus yhteen ulkomaanreissuun. Jotenkin tässä välissä lomaa alkaa aina tuntumaan siltä, että on ihan valmista kauraa töihin. Huomenna täytyy mennä pariksi tunniksi orientoitumaan töiden pariin, ettei ihan pääse laiskistumaan 😉

IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA,

Ruokavinkki viikonlopulle

Kirpeän, makean ja kinuskin liitto / Taivaallinen punaherukkapiiras

Mmm… mustikkamascarponekakku

Kesän helpoin ja herkullisin kakku

Aikaa elämälle (& gluteenittomia herkkuja)

TERVETULOA MARIAN BISTRO & LIFESTYLEEN

Yhteydenotot:

Arkistot

Marian Bistro IG

Viimeisimmät artikkelit

TERVETULOA MARIAN BISTRO & LIFESTYLEEN

Yhteydenotot:

Arkistot

Marian Bistro IG

Viimeisimmät artikkelit

Tunnisteet