perjantai 22. joulukuun 2017

From me, to me ♥

6

MOIMOIMOI!

Ai että, enää pari hassua tuntia ja sitten se alkaa. LOMA. Tänä aamuna töitä tehdään kotitoimistolla. Ruokakaupassa ja pakkauspuuhissa myös. Nyt on viimeisetkin lahjat kääritty pakettiin. Jälleen tänäkin vuonna, kuten monena vuonna aiemminkin tulin siihen tulokseen, että olen ollut erittäin kiltti 😉 Ansainnut muutaman paketin itseltäni itselleni. Vaikka muuten vuoden mittaan olen lukenut kirjoja lukulaitteelta, tekee joulu tähän poikkeuksen. Jouluna tulee tuntea kirjan tuntu. Se perinteinen Danielle Steele tuli ostettua kovakantisena, mutta lisäksi muutama pokkari, joita en ainakaan muistaakseni ole lukenut. Ihanan Vapun ihana Vappu leipoo -kirja sekä (kiitos Vanhan Jäärän vinkin) uusin Carlos Ruiz Zafonin kirja. Jos ette ole vielä lukeneet Ruiz Zafoneja, niin suosittelen kurvaamaan kirjastoon tai kirjakauppaan. Vie mennessään.

Tänään automatkalle nappaan kuitenkin helpompaa luettavaa mukaan eli yhden noista Danielle Steelen pokkareista, joita en viitsinyt edes pakata 🙂 Myös eilen illalla itse itselleni ostamat kashmirjoggerit kulkeutuvat hienosti tuossa kauniissa kangaspussissa. Vaniljaisen kurkumalaten avasin jo ennen h-hetkeä, sillä tiedän sen auttavan tähän orastavaan flunssaan. Mikä siinä onkaan, että aina tulee sairastettua loma-aikaan! Toivotaan, että menee tällä tukkoisella nenällä ohi. Sillä odotan valkoisille hangille pääsyä. Ihan ekana täytyy huollattaa sukset. Vaikka nuo ovat vasta vuoden vanhat, niin tuntuu, että karvat pohjissa keräävät jos jonkilaista mömmöä (jep, selitys on oltava sille, miksei suksi luista :D)!

Joulun parasta antia on ruokailut sekä kirjat. Oletteko samaa mieltä?  Mutta nyt jääkaapin tyhjäykseen. Rosepippurisiika graavautuu matkan aikana ja jääkellarin lohenpalaset köllöttelevät myös suolaliemessä. Aamulla kaupassa käydessäni huomasin rosollin olevan loppu. Kääk, toivottavasti matkan varrella jostain kaupasta löytyy, sillä sen suhteen mennään sieltä, missä aita on matalin! Hei, en toivottele vieläkään teille hyvää joulua, sillä ajattelin tulla sen tekemään tunturin juurelta huomenna 🙂

PERJANTAITERKUIN,

*vaniljakurkumalatte saatu Lifestä

 


torstai 21. joulukuun 2017

Jouluisia ruokamietteitä

0

HEIPPAHEI IHANAT! ♥

Enää kolme yötä jouluun – uskomatonta. Viime vuonna joulunalusaika meni aikalailla relaten. Sohvalla kuusta ihastellen ja kirjaa lukien. Tänä vuonna joulunalusaika on suhailtu paikasta toiseen ja siinä välissä käyty heittään hiihtolenkkejä, jotta saa ajatukset nollattua. Näin kiireen keskellä hikiliikunta on itselleni se elinehto. Taas jaksaa 🙂 Tämä joulukuu tai oikeastaan koko loppuvuosi on ollut töiden puolesta aika haipakkaa ja hyvä niin, mutta silti otan tulevan reilun viikon joululoman avosylin vastaan. Tälle päivälle oli vielä muutama palaveri, mutta nyt nekin on kunnialla kahlattu läpi. Things to do -listassa on vielä muutama pikkuinen juttu. Töiden osalta. Toisessa listassa sitten taas on vielä ”jokunen” ruksitettava. Mutta niistäkin selvitään. Sillain, että huomenna kun koulun jälkeen suuntamme Lappiin, on oikeasti se aika rauhoittua kohti joulua.

Osan ruoista tai ruokatarpeista viemme mukanamme täältä etelästä. Lauantain olen pyhittänyt aamun hiihtolenkin lisäksi jouluruokien valmistamiseen. Sinisen hetken, Ave Marian ja glögimukin voimin. Muun perheen taidan hätistää rinteisiin, jotta saan ihan rauhassa fiilistellä. Ainakin hetken aikaa. Laittaa kinkun ja laatikot uuniin. Valmistaa salaatit rauhassa. Jouluaattoiltana pääsemme valmiiseen ruokapöytään, mutta lauantai-iltana nautimme ensimmäisen jouluaterian mökissä. Listalle pääsi graavisiika ja jääkellarin lohi, jotka valmistan jo huomen aamulla mukaan takapaksiin laitettavaan kylmälaukkuun. Peruna- ja lanttulaatikon teen tänä vuonna valmiista peruna- ja lanttusoseesta kerman, siirapin & mausteiden myötä tuunaten. Rosolli, waldorfin salaatti ja ehkä muutama juhlava salaatti, pieni kinkkurulla, puikulaperunoita ja limppua. Mätiä ja smetanaa unohtamatta.

Jälkkäriksi torttuja ja glögiä, muutama suklaapala ja tilkka jälkkäriviiniä. Villasukat jalassa ja muutenkin pukeutumiskoodilla casual mennään tämä joulu. Tai tämäkin joulu. Sehän joulussa se paras asia onkin. Vaikka muuten joululahjat on jo hankittu, niin taidan mennä ostamaan itselleni nuo viime postauksessa jaloissani olleet kashmirjoggerit. Ne kun olisivat ihan omiaan joulunpyhiin 🙂 Hei, nyt työkavereiden kanssa kinkkuleivälle! Palataan asiaan vielä ennen joulua. Huomenna luvassa terkkuja viimeistään tien päältä eli en toivottele vielä hyviä jouluja 🙂

TORSTAITERKUIN,


tiistai 19. joulukuun 2017

Ylellisen pehmeää kashmiria pukinkonttiin (sis. arvonnan)

298

IHANAN SULOISTA TIISTAIAAMUA! ♥

Joulun aikaan kuuluu pehmeys, niin tunnelmassa kuin kuusen alle laitettavissa paketeissakin. Siinä missä joskus aiemmin pehmeät paketit tuntuivat ei niin toivotuilta, on ne näin aikuisiällä parhainta, mitä tiedän. Kaupallisen yhteistyön myötä Marks & Spencerin kanssa tulin vinkkaamaan teille ideoita pehmeiden pakettien sisään. Lahjaideoita itselle, ystävälle tai sille kaikista rakkaimmalle.

Itselleni joulun ihanimmista paketeista paljastuu yöpuku ja villasukat. Joku lämmin ja pehmeä neule sekä mahdollisesti pipo ja kaulahuivi, jonka syleilyyn kietoutua pakkaspäivinä. Tänä jouluna joulupukin listaan kiilasi näin loppumetreillä myös ihanan pehmeät kashmirjoggerit. Olen aina silloin tällöin piipahtanut Tampereen Sokoksella olevassa Marks & Spencerissä ja aina olen ihastellut heidän monipuolista valikoimaansa. Minkä takia harvemmin olen tyhjin käsin päässyt kotiin sieltä lähtemään.

Marks & Spencer edustaa itselleni jotain tuttua ja turvallista. Vie minut sinne nuoruusvuosiin, kun äiti ja isä olivat hurahtaneet Lontoon matkailuun ja me lapsetkin pääsimme kerran vuodessa Lontooseen. Lontoosta muistan juurikin Marks & Spencerin, Hyde-parkin ja kaksikerroksiset bussit. En muista niinkään Marks & Spencerin vaateosastoa, mutta muistan heidän ruokakauppansa. Ja ne taivaalliset kolmioleivät, joita siihen aikaan ei Suomesta saanut.

Viimeisimmän vierailuni aikana M&S:lle täällä koti-Suomessa sain tutustua pumpulinpehmeisiin ja ylellisiin villavaatteisiin. Sain  tietoa kashmirista materiaalina ja sain myös kuvauslainaan taivaallisen ihania kashmirvaatteita ja -asusteita. Kashmir on Aasian suunnalla elävästä kashmir-nimisestä vuohilajista saatavaa villaa, jota käytetään monenlaisten villatuotteiden valmistukseen. Se on lämmin, eikä kutita, vaan on miellyttävä iholla. Itse liitän kashmiriin sanat ylellinen ja laadukas. Lämmin ja pehmeä. Ihan ohuetkin kashmirvaatteet ovat erittäin lämpimiä, olematta kuitenkaan hiostavia.

Autograph -kashmirneule, -kashmirjoggerit, -kashmirhuivi ja -kashmirpipo olivat niin ihania päällä, että haikein mielin ne riisuin kuvausten jälkeen. Itse olen aiemmin pitänyt kashmiria jotenkin vaikeahoitoisena materiaalina. Ihan turhaan. Kashmir on kuitenkin melko arka materiaali, mutta hoito-ohjeita noudattamalla tuotteet eivät useinkaan tarvitse säännöllisen tuuletuksen lisäksi muuta hoitoa. Kashmirneulevaatteet tulisi jokaisen käyttökerran jälkeen tuulettaa raittiissa ilmassa. Näin kashmir voi hyvin ja hoitaa puhdistautumisen itsekseen. Toki jos neule tarvitsee pesua, tulee käyttää villalle tarkoitettua nestemäistä pesuainetta ja noudattaa pesuohjeita. Marks & Spencerin kashmirneuleet ovat konepestäviä!

Kuvissa näkyviä kashmirtuotteita löytyy ihanissa väreissä kaikista Marks & Spencerin kivijalkamyymälöistä (Helsingin, Porvoon, Jyväskylän ja Tampereen Sokoksista). Marks & Spenceriltä löytyy kashmirtuotteiden lisäksi aivan ilahduttavia joululahjoja kaikenlaisille budjeteille, kaikille rakkaille lähipiirin aikuisille

Millaisen pehmeän lahjan sinä haluaisit antaa perheenjäsenellesi tai ystävällesi?

Kerrohan vastauksesi tämän postauksen kommenttiboksissa ja olet 100 euron Marks & Spencer -lahjakortin arvonnassa mukana 🙂 Arvonta-aika loppuu 25.12.2017. Arvonnan säännöt löydätte täältä.

TIISTAITERKUIN,


sunnuntai 17. joulukuun 2017

Joulukotimme 2017 (kuvatulvavaroitus)

16

ILTAA IHANAT!

Joulukuusen tuikkivat kynttilät, elävä tuli kynttilälyhdyissä ja villasukat jalassa. Sohvannurkasta siis terkkuja sunnuntai-iltaan! Tänä vuonna alitettiin rima joulusiivouksen suhteen matalammalta kuin ikinä, mutta tiedättekös mitä? Ei tunnu pahalta 🙂 Eilen illalla saavuttiin ystäviltä kotiin siinä puoli yhdeksän maissa. Mies oli imuroinut aiemmin, joten pyyhimme vain pölyt ja oioimme sohvatyynyt. Sitten oli koristelun vuoro. Tiedä häntä, minne olemme suurimman osan omista joulukoristeistamme muuton yhteydessä laittaneet, mutta onneksi löysimme osan niistä. Muuten kotimme on koristeltu pääosin mummun joulukoristeilla. Siellä täällä kurkkii nisseja ja nasseja. Isotissinen pääsi paikalleen pianon päälle. Aika maltillisesti mennään tämä joulu. Jos olisimme joulun kotona, niin olisin panostanut myös näyttäviin joulukukkiin.

Vaikka en poissulje mitään vaihtoehtoja joulukuusen suhteen tulevaisuudessa, niin silti jotenkin tuntuu että aito kuusi tuo vielä tässä vaiheessa elämää sen jouluntunteen itselle paremmin kuin tekokuusi. Vaikka niin kauniita tekokuusiakin nykyään löytyy, niin silti niistä puuttuu se itselleni olennainen osa joulua eli kuusen tuoksu. Jonain vuonna allergisoiduin joulukuuselle siinä määrin, että allergialääkettä kului pilleri päivässä. Onneksi tuo oli vain yhden joulun ”ongelma”.

Tänään pöytä notkui herkkuja, kun lähisuvun voimin kahvittelimme. Hienosti tänne meille sopi meidän 20 hengen tiivis porukka. Lapsia oli puolet, joten ääntä ja vilskettä riitti. Sopivassa määrin. Karvainen kaveri nautti huomiosta myös täysin rinnoin 🙂 Hei, huomenna olisi luvassa herkuttelua ja muutama uusi resepti. Pysykäähän kuulolla!

SULOISTA SUNNUNTAI-ILTAA,

PS. kiitsa ihanat jälleen kommenteistanne edellisiin postauksiin; nyt kun saatiin leipomisurakka päätökseen, niin kirin niihin vastaamiset kiinni tänä iltana/ huomenna ♥


torstai 14. joulukuun 2017

Jouluisen kahvipöydän herkut

12

HEIPPAHEI VAAN!

Se olisi sitten jouluviikonloppu edessä. Nimittäin sukulaisjouluviikonloppu. Ja ensimmäinen sellainen tässä kodissa muutamaan vuoteen. Sunnuntaina saamme tämän pienen lähisukumme kylään, sillä karkaamme jouluksi pohjoiseen. Ei mitään ruokakestejä pidetä sen kummemmin, mutta jotain pikkusuolaista leivon kyllä. Enemmänkin olen ajatuksen tasolla keskittynyt makeisiin tarjottaviin ja hyvä niin, sillä huomisen otin leivontapäiväksi. Lauantai menee työn merkeissä osiltaan, joten huomenna kiristetään essu tiukalle ja hihat laitetaan heilumaan anivarhain.

Makeita herkkuja teen sitä silmällä pitäen, että niiden pitää säilyä pari päivää. Jopa parantua parissa päivässä. Makeiksi herkuiksi tänä vuonna valikoitui (klikatkaahan linkkiä päästäksenne reseptiin :)).

lusikkaleivät äidin ohjeella
joulun mehukkain taatelikakku
jouluinen marenkikranssi
piparkakkuvuokaleipä tai jouluinen juustokakku
jouluinen riisisuklaa
piparkakku-rocky road
joulutortut

Eiköhän näillä jo pärjätä? Mies oli vähän sitä mieltä, että lähtee tapansa mukaan tarjoilut lapasesta 😉 Nuo joulutortut ajattelin kyllä paistaa h-hetkellä, että ovat sitten tuoreita tarjoiltaessa. Marenkikranssin ja piparkakkuvuokaleivän täytän myös sunnuntaiaamuna, mutta siihen touhuun ei paljoa aikaa kulu!

Lauantaina työpäivän jälkeen suoritamme suitsaitsukkelaa joulusiivouksen. Aivan kamalaa tehdä se suitsaitsukkelaa, mutta tänä vuonna mennään sieltä mistä aita on matalin 😀 Siivouksen jälkeen kannetaan kuusi sisään ja asetellaan nisset ja nasset esille. Lauantai-iltana on luvassa hieman laatuaikaa ystävien kanssa ♥ Pieni hengähdys ennen viimeistä puristusta. Jouluviikko tulee olemaan niin kaoottinen töineen päivineen, että en ole uskaltanut kalenteriin vilkaista. Tähän vielä se tosiasia, että kortit on askartelematta ja lahjat kaupoissa.

Mainitsinko muuten tuossa viikko takaperin, että meitsi mandoliini ei koe joulusta lainkaan stressiä? Kuinka väärässä sitä olinkaan 😉 Mutta hei, ensi perjantaina kun autonnokka suuntaa kohti Pohjanmaan lakeuksia ja sitä myötä kohti Pyhää, niin voi jo huokaista helpotuksesta. Siellä Lapin taianomaisessa tunnelmassa kun katoaa kiire välittömästi.Huomenna Insta Storyn puolella leivontafiiliksiä ja hei, johonkin väliin, ettei aika käy pitkäksi, niin myös pöydän maalausta. Jep, tultiin sittenkin siihen tulokseen, että maalataan tuo olemassa oleva mustaksi. Harvoin kun on sellainen tilanne, että meillä pöydän ympärillä olisi yli kahdeksan henkeä. Taidetaan olla vähän sellainen soutaja-huopaaja-pariskunta! 😀

Ne suolaiset tarjottavat ovat vielä mietinnässä, mutta mielelläni otan teiltä vinkkejä vastaan, jos teillä on sellaisia antaa. Jotain helppoa ja hyvää. Sellaista laadultaan, jonka ehtii valmistamaan sunnuntaina aamupäivällä. Kiitos jo etukäteen ♥

TORSTAITERKKUSIN,


« Vanhemmat
Uudemmat »