Hei mites olisi tuo Etelä-Afrikka lomailukohteena? Mä en ole aiemmin ollut kovin kiinnostunut Afrikasta, mutta näiden kuvien myötä Etelä-Afrikka alkoi kiinnostamaan. Ostin hautajaisten jälkeen erään sisustuslehden ja siinä tätä kotia jo ihastelin. Aivan täydellinen. Kyllä mä voisin tuolla uima-altailla köllötellä muutaman viikon 🙂 Etelä-Afrikan lisäksi tällä hetkellä houkuttelee ihan hirmuisesti safarit. Afrikkaa on tullut sivuttua aikoinaan Kap Verdellä, mutta silloin se ei ihan hirmuisesti säväyttänyt. Ehkä All Inclusive -hotellilla ja kylmimmällä helmikuulla ikinä oli vaikutusta asiaan. Antaisin kyllä Afrikalle uuden mahdollisuuden!
Tällä hetkellä blogi elää vähän hiljaiseloa (ainakin kommentteihin vastaamisen myötä – pahoitteluni siitä), sillä me lomaillaan isommalla porukalla. Ei Etelä-Afrikassa vaan aina yhtä ihanassa Köpiksessä. Instagram ja Snapchat (atmarias) päivittyy blogia nopeampaa. Palataan blogiin viimeistään perjantaina/lauantaina…jos oikein inspis iskee ja ylimääräistä aikaa tyrkytetään ovista ja ikkunoista, niin sitten jo aiemmin 🙂
Nyt kohti aamiaishyggeä ja sitten päiväksi pyörimään Tivolin laitteisiin! Aurinkoinen Kööpenhamina odottaa ♥
Aloitetaan postaus tunnustamalla eräs asia. Mä pesen kaikki pyykit sillä yhdellä ja samalla pesuaineella. Tai tähän asti olen pessyt. Mustat, valkoiset, värikkäät, denimit, puuvillat ja villat. No niin, nyt se on sanottu, joten mennään asiaan. Pääsin mukaan Indiedaysin ja Bio Luvilin Tyylini Kolmella Sanalla -kampanjaan, jossa meidät bloggaajat haastettiin kertomaan omasta tyylistämme kolmella eri sanalla. Yhdellä värillä, yhdellä materiaalilla ja yhdellä fiiliksellä. Myöhemmin tässä postauksessa lisää huikeasta asugeneraattorista, jonne meidän bloggaajien tyylit on koottu ja jonka avulla voit löytää pukeutumisinspiraatiota. Ja hei, postauksen lopusta löytyy superkiva lukijakilpailu!
Kampanjan myötä silmäni avautuivat myös vaatehoidon suhteen. Pyykinpesuaineitahan on joka lähtöön ja ihan itseäni saan syyttää muun muassa siitä, että ne kaikki mustat lempparihousuni ovat haalistuneet ajan myötä. Rakastan vaatteita ja vuosien saatossa olen luonut mielestäni tyylin, joka näyttää minulta. Värimaailma noudattelee sitä ehkä jollekin tylsää, mutta minulle tuttua ja turvallista kaavaa. Valkoista, mustaa, harmaata ja denimiä.
Tänään edessä on kodinhoitohuoneen siivousta ja pyykinpesukoulutusta. Näille kampanjan myötä ostamilleni Bio Luvilin pyykinpesuaineille pitää tehdä tilaa. Lisäksi tarvitsee opastaa miestä, mitä ainetta käyttää mihinkin vaatteeseen. Tosin meidän opetus ehkä lähtee siitä, että miten pyykit lajitellaan värien mukaan. Nimimerkillä liian monta harmaaksi muuttunutta valkoista sukkaa ja t-paitaa 😀 Ehkä tuossa on juuri se syy, miksi se on allekirjoittanut, joka meillä pääasiassa pyykinpesun hoitaa. Meillä on lapset niin herkkäihoisia, että heille on vieläkin käytössä tuo hajusteeton Bio Luvil Sensitive -pyykinpesuaine. En tosin ollut aiemmin huomannut, että tuosta Sensitivesta löytyy myös kirjopyykille tarkoitettu Bio Luvil Sensitive Color – pyykinpesuaine. Itse rakastan puhtaan pyykin tuoksua, joten täytyykin kokeilla josko lasten herkät ihot olisivat jo sen verran siedättyneet hajusteille, että voisimme kaikki käyttää hajusteellisia pesuaineita. Tästä lähtien ajattelin pestä mustat vaatteemme sekä denimit tuolla Bio Luvil Black pyykinpesuaineella. Josko pääsisin sen myötä siitä turhautumisen tunteesta, kun mustat vaatteet haalistuvat. Sen lisäksi, että tämä kampanja avasi silmäni vaatteidenhoidon suhteen on se antanut tuon kampanjasivun Asugeneraattorin myötä ihan rutkasti vinkkejä pukeutumiseen. Asugeneraattorin parissa saa kulumaan aikaa vaikka kuinka. Hakuja voi tehdä värin, tekstiilin ja fiiliksen mukaan. Tai sitten galleriaa voi selata näiden avainsanojen mukaan. Ihan mielettömän monia kivoja kesäisiä asuja. Tyylini kolmella sanalla -asuja voi myös selata Instagramissa hashtagilla #TyyliniKolmellaSanalla.
Musta on tullut tänä kesänä mekkotyttö. Suomen suvi on näyttänyt parastaan jo heti näin kesän alussa. Mekkoja on tullut pidettyä niin töissä kuin vapaa-aikanakin. Viileämpinä ilmoina mekkojen kanssa olen pitänyt farkku- tai nahkatakkia. Oversize villatakkikin on näyttäytynyt makkarakuorimekon päällä 🙂 Jalassa oli silloin tennarit. Mekko on monikäyttöinen! Mun mekkoasuja voitte bongata tässä kesän mittaan tuolta Instagramin puolelta (@atmarias).
Nyt siihen huikeaan lukijakilpailuun:
Kampanjaan kuuluu lukijakilpailu, jossa pääpalkintona on huikea 300€ lahjakortti vapaavalintaiseen vaatekauppaan. Aikas kiva, eikö? 🙂 Lisäksi lukijakilpailussa arvotaan kolme pesuainepakettia, johon kuuluu vuoden pesuaineet (ei tämäkään huono). Palkintoja pääsee tavoittelemaan Instagramissa ja homma menee näin:
Jaa omaa tyyliäsi kuvaava asukuva kolmen sanan taktiikalla (väri, tekstiili & fiilis – nämä pitäisi siis löytyä kuvatekstistä) ja täggää se hastagein #BioLuvil sekä #TyyliniKolmellaSanalla. Kilpailun voittajat arvotaan maanantaina 11.7.2016. HUOM! Huomioihan, että Instagram-profiilisi tulee olla julkinen ainakin tuonne arvontaan eli 11.7.2016 asti.
*************
Nyt ei muuta kuin räpsimään asukuvia. Tiedän, että meille ketkä emme ole niihin tottuneet, voi aluksi tuntua vähän hassulta. Mutta believe you in me, siihenkin tottuu. Hitaasti mutta varmasti 🙂
Pakko tuulettaa heti ens alkuun; täällä alkaa elämä voittamaan. Aamulla oli vielä toisin. Te ketkä kärsitte päänsäryistä tiedätte, kuinka tuskallista tuo on. Heräsin aamulla ja heti ylös noustessani se jysähti. Silmissä näkyi salamat ja pää meinasi räjähtää. Siihen päälle vielä ruokamyrkytysolo (ilman sen kummempia detaljeja ;). Viiden vuoden takainen toisti itseään (klik). Saman tien 1000 mg Panadolia kurkusta alas ja sohvalle peiton alle pimeään. Edes valoja ei kärsinyt laittaa päälle ja ilmalämpöpumpun hurinakin oli liikaa. Hetken jo luulin, että päivä kuluu sohvanpohjalla. Kunnes tunnin päästä alkoi helpottaa siinä määrin, että sain lapset ylös ja aamupalat tehtyä. Pääsin töihin asti ja sitten jysähti uudelleen. Ei onneksi niin voimakkaana kuin aamulla. Taas uudelleen lääkettä nassuun, tällä kertaa ibubrofeenia ja hei, puolen päivän maissa alkoi olemaan jo ihan ookoo olo. Helpolla pääsin tällä kertaa. Mutta jälleen päätin, että pitäisi käydä työterveydessä pyytämässä vähän jytkymmät lääkkeet. Vaikkei noita migreenejä niin usein ole, niin on ne vaan inhottavia. Lamaannutta ihan kokonaan ja tämä jälkiolokin on kaikkea muuta kuin normaali.
Sorry sairausvuodatus, ajattelin vaan taas muistuttaa, että kyllä elämä ilman pääkipua ja muita kipuja on ihanaa. Edes tuo lohkeava yskä ei haittaa. Mutta sen verran on vielä hassu olo ja päässä jonkinasteinen jälkituntuma, että ilta tulee kulumaan x-asennossa sohvalla. Silmät kiinni, Vain elämäätä kuunnellen. Fredagsmysruokana toimii ehkä eilisen makkarapadan jämät. Tai sitten noutoruoka. Ei kovin kuvauksellista, joten blogissa saattaa olla iltasella hiljaista. Ensi perjantaina sitten taas herkkuruokia. Mulla onkin pari kivaa reseptiä odottamassa toteutusta 🙂
Pitkästä aikaa inspiraatiokuvia. Näissä kuvissa on paljon ihania yksityiskohtia. Tuo keittiön takkasyvennys on ihan mieletön. Kylpyhuone just kivan hämyinen ja ruokapöytä kutsuu istumaan iltaa. Mulla on vähän aikaa ollut valaisinkuume. Vaikka tykkäänkin siitä meidän TineK:n valaisimesta ruokapöydän päällä, niin olen alkanut haaveilemaan Tom Dixonin valaisimista. Eikös nuo valaisimet ole Tom Dixonin? Niitä kun tarvitsisi tuon kolme rinnakkain, niin ei ihan heti tule toteutumaan tämä haave 😉 Kauniit kuvat ovat Feminan sivuilta lainattu. Jotenkin ehkä hiukkasen Halloween-henkisiä, eikö? Itse en ole mikään hirmuinen Halloween-ihminen eikä lapsetkaan juurikaan ko.juhlasta välitä, joten meiltä kotoa ei koristuksia löydy. Paitsi se kaiverrettu kurpitsa ulkona. Mutta näiden kuvien myötä tajusin, että satsumat ja appelsiinithan sopivat väriensä puolesta tälle viikonlopulle!
Nyt vielä pari tuntia töitä ja sitten viikonlopun viettoon! Ihana viikonloppu onkin tulossa blogijuttujen merkeissä 🙂 Ja hei kuinka hyvä säkä oli, että tuo päänsärkykohtaus oli tänä aamuna eikä huomenna. Taidan kuitenkin lääkitä itseni yötä vasten varmuuden varalta…
OIKEIN IHANAA PERJANTAITA &
ALKAVAA VIIKONLOPPUA ♥
PS. huomenna luvassa koti kuntoon jouluksi -arvontaa!
No nyt, nyt jos koskaan, kaipaan teidän ihanaisten neuvoja. Hirveen paljon kyssäreitä tässä postauksessa, mutta jos edes johonkin saisin apua, niin kovin kiitollinen olisin 😉 Hommahan menee näin; tulevana lauantaina on the grande, one and only, Indiedaysin blogigaala IBA. Pukeutumiskoodina on haunted circus. Mutta. Me yhdistetään miehen kanssa tuohon reissuun romanttinen illallinen (niin ihanaa!). Pöytävaraus kivassa ravintolassa myöhemmin illalla, joten ei viitsisi kasvot maalattuina sinne mennä. Tai muutenkaan naamiaisasussa.
Joten, päälleni pääsee tuo Guessin jumpsuit. Ei kovin haunted circus henkinen, eihän? 😉 Millä ilveellä mä saisin tuohon asuun hieman pukukoodin mukaista vivahdetta? Joku hiuskoru on ainoa, mikä tuli mieleeni, mutta onko muuta? Mielikuvitus lyö tämän kaiken remppakiireen keskellä ihan tyhjää. Mitkään hatut ei ole mun juttuja ja kuitenkin tykkäisin pitää kokonaisuuden tyylikkäänä. Kaiken lisäksi laittautumisaikaa on tuollainen vajaa tunti. Hih, huomattiin että lauantaina ei ole kaupat auki, joten tekemisen puutteessa menemme sitten päivä- ja iltatilaisuuden välissä kuluttaan leffateatterin penkkiä liki kolmeksi tunniksi. James Bondia siis luvassa ennen halloween-meininkejä.
Eli hiuksille ei mitään hirmuisen radikaaleja ehdi tekemään. Ehkä vähän käännän latvoja tai muutama kikkura pidemmälle puolelle. Tai sit se perinteinen eli tötterölle taakse. Tuon jumpsuitin kanssa vielä vähän arvon, että kaventaisko sen lahkeita. Tykkäisin, että se olisi vähän enemmän tyköistuva tuosta alaosastaan…saas nähdä. Yläosa on hieman läpinäkyvää pitsiä, ihan tosi ok ellei salamavaloihin eksy. Takaa on aika avonainen, joten se on siinä ja siinä meneekö olkaimettomat rintsikat. Jos ei, niin mitä muita vaihtoehtoja on? Jotkut tissiläpyskätkö? 😀 Huh, jälleen kerran – ei ole helppoa olla nainen. Mieshän tälläytyy tyköistuvaan slim fit pukuunsa. Aina näin juhlatilanteissa toivoisin hetkellisesti olevani mies. Kunnes muistan jälleen nauttia siitä, että saa laittautua.
Etukäteen jo neuvoista kiittäen ♥
KIVAA KESKIVIIKKOA,
PS. ja juu, mitään meikkijuttuja en ole edes ajatellutkaan. Ehkä mennään niillä samoilla kuin tähänkin asti. Toisaalta joku Halloween-meikki oliskin ollut kiva piristys tähän väliin 😉
ja huhhahhei! Menipäs vähän myöhäselle myyssipostaus. Osaksi sen takia, että se haaveilemani klo 16.45 kaupan kautta kotiin kurvaamiseni jäi kaukaiseksi haaveeksi. Pikkuisemmalle ollaan vähän lupailtu uutta puhelinta, siitä lähtien kun edellinen tippui asfalttiin kohtalokkain seurauksin tammikuulla eikä ihan heti oltu valmiita uutta ostamaan. Särö ruudussa kuitenkin alkoi olla jo turvallisuusriski, joten nyt sitten käytiin uusi puhelin ostamassa töiden jälkeen. Eikä se puhelimenkaan ostaminen nyt niin vaivalloista ollut, mutta härregud että vieraan käyttöjärjestelmän ja näytön opetteleminen on hankalaa. Kaikki muut ollaan omppulaisia, mutta pikkuinen halusi Nokialaisen. Vai onko se enää edes tuolla nimellä tuo firma 😀 Pari tuntia tapeltiin, että saataisiin siihen whatsupp sun muut, mutta ei. Ei anna ladata, kun vaatii jotain asetuksia tehtävän tietokoneen kautta. Harjoitukset jatkuu myöhemmällä:)
Mutta kaikesta säädöstä huolimatta nyt on siis vihdosta viimein sellainen autuaallinen olo, että voi todeta myyssien olevan kohdillaan; huomiset reissuvaatteet on katsottu valmiiksi (hellou Helsinki!), koti ei ole enää kuin räjähdyksen jäljiltä (varsinkin kun suuntaa katseensa oikeisiin paikkoihin ;), työvaatteet on vaihdettu kotivaatteisiin, kynttilän liekki lepattaa ja keittiössä tuoksuu ruoka. Pizza oikeastaan…
Kesän jälkeen ekana fredagsmysruokana toimii pizzadippi! Oletteko koskaan kokeilleet? No en mäkään, mutta taatusti koklaan toisenkin kerran. Mies totesi, että ihan kuin pepperonipizzaa söisi. Mä sanoisin, että himpun verran oli kuitenkin parempaa kuin ihan peruspizza. Jälleen kerran sellaista ruokaa, joka toimii isommallekin porukalle. Uskoisin muuten, että tämän voi tehdä etukäteen jääkaappiin ja vain lämpätä uunissa juuri ennen h-hetkeä!
– voitele uunivuoka
– sekoita tuorejuustot keskenään ja laita vuoan pohjalle
– ripsottele päälle oreganoa ja pienistellyt tomaatit sekä sipulit
– revi toinen mozzarellapallo pieniksi ja laita vuokaan
– raasta päälle parmesania
– kaada vuokaan pizzatomaattimurska ja lehtipersiljaa
– revi toinen mozzarella pieneksi ja laita vuokaan, raasta lisää parmesania
– lado päällimmäiseksi pepperonit
– paista 200 asteessa noin 25 minuuttia, kunnes pinta alkaa ruskistumaan kauniisti
*******************************
Ja sitten vain dipaten kovakuorista leipää, suolakeksejä tai leipätikkuja. Loppujen lopuksi vietiin tuo koko setti kuvauksen jälkeen ruokapöydän keskelle. Tämäniltainen ruoka maistui myös lapsille, mutta ei kuulemma ihan niin hyvin kuin tuo nakkikastike ja keitetyt perunat, joita varsinaisena iltaruokana söivät. Keventävänä asianhaarana perjantai-illassa toimii jälleen kerran tuo sama salaatti kuin aina ennenkin. Tosin tällä kertaa fenkolilla terästettynä! Ai että, samalla kun kirjoitan tätä loppupostausta vatsa täynnä ruokaa, niin tuo reissusta kotiin saapunut mies taisi saada pikkuisemman puhelimen kuntoon. Mitä lie näppäimiä painellut. Pikku-L katsoi iskäänsä ylpeänä ja totesi, että isi sä olet nero. Hmph, mähän sen kaiken työn puhelimen eteen tein…ja ei herunut krediittiä, ei ;D Väliäkö tuolla, pääasia että puhelin toimii.
Nyt keittiön pöytä siivoten ja kohti Uno-turnausta. Veikkaanpa, että suunnittemamme leffailta jää väliin. Aikaisin nukkuun, jotta huomenna jaksaa kouluttautua ja viettää ihana lauantai huipputyyppien kanssa! Katsotaan ehdinkö jossain vaiheessa koneelle. Jos en, niin sunnuntaina sitten viimeistään 🙂
Potkaisehan kengät pois jaloistasi ja istahda tuohon upottavaan tuoliin takkatulen ääreen ja nosta jalat rahille.
Olisiko sinulla muuten hetki aikaa jutella ruoasta ja elämästä? Mutta ennen sitä odotahan – tuon sinulle jotain pientä purtavaa ja lasillisen lempijuomaasi.
Marian Bistro & Lifestyle tarjoaa elämänmakuisia tarinoita, suussa sulavia ruokaelämyksiä, arjen ihanuutta ja pää pilvissä, jalat maassa -unelmia.
Images via Inside Out
Tästä lähtien ajattelin pestä mustat vaatteemme sekä denimit tuolla Bio Luvil Black pyykinpesuaineella. Josko pääsisin sen myötä siitä turhautumisen tunteesta, kun mustat vaatteet haalistuvat. Sen lisäksi, että tämä kampanja avasi silmäni vaatteidenhoidon suhteen on se antanut tuon kampanjasivun 
