Ihanaakin ihanamman juhannusviikonlopun jälkeen ei irtoa kunnon postausta (onneksi huomenna on uusi päivä :). Taidan vielä elää siellä kuplassa, jonka jälleen onnistuneesti rakensimme pyhien aikana. Mutta näissä jälkimainingeissa haluan suositella teille aivan mielettömän helpon ja herkullisen vierasvaran: 

Ohje on täältä (klikklik). Nyt takaisin sohvannurkaan nauttimaan takkatulen lämmöstä. Meinaakohan se kesä tulla tänä vuonna ollenkaan?

PS. Sydämellisesti tervetuloa uusille lukijoille, toivottavasti viihdytte!♥

viikoin kivin päivä on jo edennyt aamupäivään. Tällä hetkellä minä luultavammin kierrän vaimokollegoiden kanssa kirkkoja. Tai museoita. Ei niissäkään mitään vikaa ole, mutta olen edelleen sitä mieltä, että Tanskassa kuuluu kuluttaa aikaa enemmän shoppailuun kuin nähtävyyksiin 🙂 

Teimme viime viikonloppuna aivan fantastista pizzaa. Mulla on se hirmuinen himo itsekeittämääni bbq-kastikkeeseen (ohje täällä klikklik), joten pakkohan sitä oli pizzaankin laittaa. Mun mielestä Kotipizzalla on vastaavanlainen yhdistelmä yhdessä pizzassaan. Ja se toimi. Toimi niin hyvin, että vielä pari viikkoa sitten himoitsemani mozzarella-pesto-tomaatti-basilika pizza on jäänyt armotta toiseksi. Toki lisäksi tätäkin pizzaa teimme, sillä oli vaara, että tämä mun bbq-pizza olisi ollut liian hieman liikaa makunystyröillemme 🙂 BBQ-pizzaamme tuli tomaattipyrettä, bbq-kastiketta, ruskeaksi käristettyä pekonia, punasipulia, ananasta ja juustoraastetta.

Tein viime viikolla vähän turhan ison kattilallisen raparperikiisseliä. Parin päivän jälkeen kukaan meistä ei enää tuota kiisseliä halunnut syödä, joten vessanpöntön sijaan keksin kiisselille jatkokäytön. Keitin kiisseliä hieman kasaan ja paksunsin sitä maizenalla. Vatkasin kerman kuohkeaksi ja lisäsin siihen vaniljarahkaa. Kääntelin paksunnetun raparperikiisselin kermavaahtorahkaseokseen. 

Tein pavlovan marenkipohja”taikinan” (ohje löytyy täältä klikklik), mutta ison levyn sijaan nostelin siitä lusikalla marenkinokareita pellille. Paistoin noita ”nokareita” 120 asteessa noin tunnin verran. Koversin alaosaan tulevasta marenkipohjasta lusikalla hieman marenkia pois. Lisäsin täytteen ja sitten hattu päälle. Nämä olivat itse asiassa parempia sen jälkeen, kun olivat olleet yön yli jääkaapissa.

Nyt takaisin töiden pariin; huomenna alkavaa viikon lomaa varten piti tulla vielä tekemään pari työjuttua. Pian on pöytä puhdas ja loma voi alkaa. Sitäpaitsi kotikoneen Photoscape on yllättäen tehnyt tenän eikä suostu muokkaamaan uudempia kuvia. Picasa toimii kyllä, mutta siinä en saa samanlaista kirkkautta kuviin kuin Photoscapessa.

Illalla ohjelmassa vielä reissuvaatteiden pakkaaminen. Edelleen arvon sen yhden illan puvun kanssa. Päädyin jo kertaalleen korallimekosta pikkumustaan, mutta nyt olenkin taas tuon korallimekon kannalla. Kyllä miehellä on helppoa, kun ottaa vain kolme pukua + puvun paitaa mukaan. (Hänellä siis yksi illallinen enemmän kuin mulla). 

PS. Kiitos kommenteistanne ed. postaukseen…palailen niihin illemmalla 🙂

Oli vielä pakko ennen nukkumaanmenoa tulla jakamaan teillekin taivaallinen bbq-kastikkeen ohje, jota tänään kokeilimme. Ylipäätään en ole onnistunut pilaamaan mitään ruokaa, jonka olen tehnyt Sara La Fountainin Passion for Food kirjan ohjeella. Ekaa kertaa tänä kesänä paistoimme jauhelihapihvit grillissä ja teimme hamppareita. Kokeilun kautta olen tullut siihen tulokseen, että mikäli haluaa pihvien pysyvän kasassa, niin niihin ei tule lisätä mitään kanamunia, kermaviilejä sun muita. Pippuri, suola ja ripaus chipotle tabascoa mausteeksi ja kunnon prässi sellaisella pihvimuotilla, niin johan tulee kiinteitä pihvejä. Harmi, että tänään unohdimme laittaa cheddarin pihvin päälle jo grillissä. 

Näiden kyytipojaksi siis se taivaallinen barbeque-kastike, joka liki vaati hampurilaisen täytteeksi vielä rapeaksi paistettua pekonia. Kastikkeeseen tuli

Aineet lämmitetään kattilassa ja annetaan keittyä hieman kasaan. Mä olisin voinut syödä ihan tuota kastiketta pelkältäänkin, niin hyvää se oli 🙂

Ihana ja aurinkoinen päivä kului liki kokonaan takapihalla. Täytyy huomenna muistaa suojakerroin muuallekin kuin kasvoille…sen verran rintaa ja olkapäitä punoittaa. Onnistuin jopa nukahtamaan liki puoleksi tunniksi noille meidän ruokaryhmän tuoleille. Mahdoin olla aika näky niillä retkottaessani 😉 

Ostimme suodatinkangasta ja tänään aloimme projektin ”kivialtaat kuntoon”. Silloin viitisen vuotta sitten emme laittaneet kaikkiin kivialtaisiin kangasta pohjalle, joten nyt sieltä on alkanut kasvamaan vähän heinää, pikkutammia ja -vaahteroita. Nice. Yhdestä altaasta otimme tänään kivet pois, lisäsimme kankaan ja ladoimme kivet takaisin. Projekti jatkuu huomenna, sillä enempää emme tänään jaksaneet uurastaa. Välillä oli ihan vain kiva istua ja lukea lukemattomia sisustuslehtiä kahvikupin kera.

Näiden harmonisten kuvien jälkeen seuraavasta kuvasta voisi esittää kysymyksen; mikä ei kuulu joukkoon (vihje: siinä on sinistä :)). Mä niin vihaan trampoliineja…vaikka toisaalta helpottaahan se, kun lapset viihtyvät pomppiessaan aikas kivasti ja itse saa keskittyä muihin juttuihin.

Raparpereja piirakkaan keittäessäni tuli mieleeni lapsuuteni kesät maalla mummulassa, kun mummu keitti raparperimansikkakiisseliä. Raparperin tuoksu kuuluu kesään. Viime vuosina raparperistä on muodostunut mun ehdoton kesäherkku; raparperipiirakka, raparperikaurapaistos, raparperikiisseli tai raparperi ihan pelkältään maistuu taivaalliselta. Muutenkin tykkään kirpeän ja makean yhdistelmästä.

Saimme tänään kylään kahvivieraita ja ajattelin kokeilla raparperimarenkipiirakkaa. Ilman sen kummoisempaa ohjetta siihen en löytänyt, joten käytin apuna hieman taannoin leipomani sitruunamarenkitortun ohjetta (klikklik). 

Kesäisen raparperimarenkipiirakan seuraksi kaivoin pitkästä aika GG:n kupit esiin. En ole vieläkään päättänyt onko ne liian romanttiset makuuni vai ei. Ihan hyvältä niistä silti kahvi maistui. Tosin ulkosalla maistuu kaikki paremmalta kuin sisällä. Mutta kyllä mun täytyy myöntää, että toppaliivini ei ollut lainkaan likaa; siellä oli kylmä!

Nyt keitän iltapäiväkahvit, otan palan piirakkaa ja alan jännittämään saako Suomi pronssi-mitalin. Harmistus oli suuri eilisen pelin jälkeen, mutta kyllä parempi voitti. Jossittelulle ei ole varaa, mutta olisiko Suomi voittanut MM-kultaa, jos vastassa olisi tänään Slovakia…siis jos olisi eilen voittanut….