lauantai 25. toukokuun 2019

Pienten vihreiden valintojen puolesta


Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Evergreenin kanssa. 


 

HEIPPULI IHANAT

ja mitä mukavinta lauantai-iltapäivää! Te, ketkä seuraatte minua Instagramin puolella tiedättekin, että meillä on vietetty vihreää viikkoa. Tarkoittaen sitä, että viikon ajan olen tehnyt pieniä vihreitä valintoja arkisissa jutuissa. Ja tiedättekö, että sitä mukaan kun olen huomannut, kuinka helppoa on muuttaa kulutustottumuksiaan tai arkisia askareitaan edes himpun verran kohti vihreämpiä arvoja, olen tuntenut sellaista mielihyvää, että tekee mieli jatkaa tällä tiellä.

Eli vaikka suurin motiivini vihreämpiin pikkutekoihin arjessa on tämä rakas maapallo ja sen hyvinvointi, niin kieltämättä porkkanana on toiminut myös se sisäinen hyvä olo. Tiedän, että suurin hiilijalanjälkeni tulee matkustelusta. Mutta pyrin kaikin muun tavoin kompensoimaan hiilijalanjälkeäni nimenomaan arkisilla jutuilla. Paljon ollaan viime vuosien aikana tehty muutoksia kohti vihreämpiä arvoja. Jopa niin paljon, että vaikka lentomatkustammekin jonkin verran, niin Sitran Elämäntapatestin tulos on keskiverto suomalaista pienempi.

Ennen kuin vihreä viikko alkoi, kirjasin ylös 10 kohtaa tulevan viikon ajalle. Sellaisia juttuja, joista osa meillä onkin jo ollut käytössä pidemmän aikaa, mutta osa otettiin käyttöön vasta menneellä viikolla.

🌱 Pyöräilen töihin ainakin kerran viikossa

Työmatkaa mulla on noin 11 kilometriä, autolla yhdeksän. Ja tuo 11 kilometriä koostuu liki 90% ylämäestä. Kotiinpäin toki vastaavasti alamäestä (mikä siinä muuten on, että kotimatkalla on aina ihan jäätävä vastatuuli?). Nyt tein periaatepäätöksen, että kerran viikkoon kuljen pyörällä työmatkan. Tuo rontti puoli tuntia ei tee hyvää pelkästään maapallolle, vaan myös minulle. Työmatkat, kun kulkee pyörällä, on päivän liikuntakiintiö täynnä.

🌱 Kuivatan pyykit mahdollisuuden mukana ulkona

Muistan aikoinani, että meidän äiti kuivatti pyykin aina sään salliessa ulkona. Ihan tuossa meidän nykyisellä takapihalla. Siellä oli monta metriä pyykkinarua, jossa poikkeuksetta aina roikkui kuivamassa pyykkiä. Piharemontin myötä tuo pyykkiteline purettiin ja olen harmitellut, että en saa enää kuivattua pyykkiä pihalla. Kunnes tajusin, että miksen veisi sitä kokoontaitettavaa telinettä, jossa kuivaamme kuivariin sopimattomat vaatteet, pihalle. Tadaa. Pyykit kuivuivat alta aikayksikön lempeässä kesätuulessa. Ainut miinus oli siitepölyn määrä pyykeissä. Mutta se fiilis, että oli käyttänyt kuivausrummun sijaan kesätuulivoimaa, ah!

🌱 Yrttien ostamisen sijaan, käytän hyväksi takapihan anteja

Voi kyllä, pieni gardenista minussa nauttii tuosta pienestä kasvimaasta takapihalla. Aiemmin olen saanut pelkät raparperit kasvamaan ja nyt tuolta pukkaa raparperin lisäksi rosmariinia, minttua, tilliä, retiisiä ja vaikka sun mitä! Tässä päästään jälleen siihen, kuinka mieli myhäilee, kun saa tarjota perheelle itse istuttamiaan yrttejä ja juureksia.

🌱 Nautin valoisista kesäilloista, ilman sähköllä tuotettua valoa

Kuinka ihanaa sitä onkaan napsaista sähkölamppu päälle pimenevässä kesäillassa. Minä olen aiemmin ollut se, joka pitää kaikki valot päällä (noh, poislukien kattolamppuja) ja mies on mennyt perässäni ja sammutellut noita. Menneellä viikolla meillä ollaan eletty ihan pimeässä. Ainakin niissä huoneissa, joissa ei oleilla. Jotenkin olen aiemmin pitänyt sitä kodikkuuden mittarina; ihanaa, kun joka huoneesta kajastaa valoa. Nyt olen nauttinut siitä hämärän hyssystä, jonka kesäillat saavat aikaan.

🌱 Syön kasvispohjaista ruokaa ainakin viitenä päivänä seitsemästä

Aika hyvin meidän perheessä on omaksuttu lihattomat ruokapäivät, mutta vihreän viikon aikana olen panostanut myös kasvisruokapäiviin. Ei lihaa, ei kalaa. Maitotuotteita olen mahdollisuuksien mukaan korvannut kasvispohjaisilla. Kroppa kiittää ja luonto kiittää. Nykyaikana, kun on saatavilla kattavasti vaihtoehtoja liha- ja maitovalmisteille, niin en näe ainuttakaan syytä, miksei meillä jatkossakin pitäydytä viidessä kasvisruokapäivässä / viikko.

🌱 Asetan huonekohtaiset lämmöt minimiin ja nautin auringon tuomasta lämmöstä

Maalämmön asetukset on nyt laitettu minimiin. Niin lämmityksessä kuin veden lämmityksenkin suhteen. Ja hei, meillä oli parhaimmillaan tuolla yläkerrassa 27 astetta huoneilman lämpö alkuviikon helteillä, joten eipä siinä juuri lämmitellä tarvitse 🙂 Syksyisin ja talvisinkin viihdyn paremmin viileässä sisäilmassa kuin lämpimässä.

🌱 Otan puhelimen laturin pois pistokkeesta aina käytön jälkeen

Tämä pienen pieni juttu, joka on myös paloturvallisuuden kannalta ehdoton. Meillä on kuusi laturia ja tuntuu, että niistä kaikista roikkuu aina tyhjä johto. Eli silloin kun ei ole laitetta latauksessa, niin töpselit pois seinästä.

🌱 Yritän kerätä kukkien kasteluveden sadevedestä

Mökillä meillä on kertynyt tänä keväänä sellainen iso sininen (jep, ruma kuin mikä :D) saavillinen sadevettä. Siitä otamme löylyveden ja kasvien kasteluveden. Kotona meillä ei ole oikeein ränniä, jonka alle laittaisin saavin (en sinistä tosin), mutta jo tuo pieni määrä sadevettä talteen kerättynä tekisi luonnolle hyvää. Sen sijaan, että lorottaisi vesijohtovettä menemään.

🌱 Tilaan viikon maitokaupparuoat kotiinkuljetuksella ja säästän eurojen lisäksi autolla ajokilometrejä

Meillä on ollut kauppakassisysteemi käytössä jo monta vuotta. Siitä lähtien, kun se lanseerattiin. Sen sijaan, että noutaisin viikon ruokatarvikkeemme muovikasseissa kotiin, olen viime aikoina tilannut ruoat pahvilaatikoissa kotiin tuotuna. Maksaa muutaman euron enemmän, mutta laskin, että plussalle jäädään. Luontokin tykkää, kun ei tarvitse suhata joka päivä kauppareissuja. Lisäksi hävikki on pienentynyt huomattavasti viikkomaitokauppakäytännön käyttöön oton jälkeen.

🌱 Viivyn suihkussa maksimissaan pari minuuttia päivässä

Myönnän, että olen ollut joskus suihkussa lutraaja. Nykyään suihkussa tulee kyllä käytyä päivittäin, mutta sen sijaan, että nauttisin pitkän kaavan mukaan lämpimän veden alla, hoitelen pesutoimenpiteet nopeasti ja viileällä vedellä. Hiukset ja kroppakin nauttivat viileästä vedestä enemmän kuin tuosta liki kuumasta vedestä, jota aiemmin käytin.

Yllä olevien lisäksi tulee monen monta asiaa mieleen, joissa petrata luonnon hyväksi. Insta Storiesissa tekemän gallupin pohjalta sain teiltäkin huiman paljon kivoja vinkkejä. Pyykkietikan käyttö, kierrätys (kirpparit ovat ♥), kuukuppi, sähköauton käyttö, kestopussit hedelmille ja vihanneksille, hybridiautoon vaihtaminen, täysien koneellisten peseminen niin astioiden kuin pyykkienkin suhteen ja kimppakyytien käyttö. 

Näiden lisäksi ajattelin kertoa vielä yhden vinkin, näin nautiskelijan näkökulmasta:

🍷 Evergreen -luomuviinit ovat luonnollisesti viininystävän helppo vihreämpi valinta.
Silloin kun nautiskelen lasillisella viiniä ja juustolautasella, on viini luomua ja juustot mahdollisuuksien mukaan vegaanisia. Tai ainakin lähituottajilta ostettuja luomujuustoja. 

Evergreen -luomuviinit ovat laadukkaita ja maukkaita viinejä, joiden koko tuotanto on luomusertifioitu. Punaviinit helposti mielletään talviviineiksi, mutta Evergreen Touch of Nature Monastrell Organic 2018 luomupunaviini menee loistavasti myös kesän grilliruoan kaverina, piknikillä tai laiturin nokassa auringonlaskua katsellessa. Se on keskitäyteläinen, keskitanniininen, puolukkahilloinen, kirsikkainen, hennon mustikkainen ja männynhavuinen.  

Punaviinistä on saatavilla myös kätevä hanapakkaus Evergreen Organic Merlot 2018 ja tämän vihreän viikon aikana on maukkaaksi todettu myös Evergreen Sauvignon Blanc 2016, joka sekin on pakattu litran PET-pulloon. Itselleni tuli uutena tietona, että PET-pullot ovat ekologisempia kuin lasipullot; PET-muovipullot ovat 100 % kierrätettäviä ja niiden valmistusprosessissa kuluu paljon vähemmän hiilidioksidia kuin lasipullojen. PET-muovipullot ovat myös lasipulloihin verrattuna huomattavasti kevyempiä ja siksi niiden kuljettamisesta aiheutuva hiilijalanjälki on puolet pienempi.

Käykäähän tutustumassa Evergreenin  sivuihin. Sieltä löytyy myös muiden vaikuttajien pieniä vihreitä vinkkejä!

IHANAA LAUANTAITA TOIVOTELLEN,

Huom! Suomen alkoholilainsäädännön vuoksi en voi julkaista alkoholia koskevia kommentteja!

 


torstai 09. toukokuun 2019

Yllätä äiti ihanilla aamiaisherkuilla!

 


Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Maldonin kanssa.


 

HEIPPAHEI IHANAT! 🌸

Äitienpäivä on nurkan takana tuota pikaa ja täytyy myöntää, että mitä vanhemmaksi tulen, niin sitä enemmän äitienpäivä minulle merkitsee. Mitä enemmän takana on vuosia äitinä, niin sitä vahvemmin tunnen olevani äiti. Äitienpäivä on yksi suosikkijuhlapäivistäni. Silloin kun lapset olivat pieniä heräsin äitienpäivän aamuun yleensä aikaisin. Aivan liian aikaisin ottaen huomioon sen, että en saanut nousta muuta perhettä ennen ylös.

Sängyssä pyörin ja hyörin kuunnellen kilistelyä ja kolistelua keittiössä. Kunnes kahvin tuoksu kiiri makkariin ja tiesin, että pian täytyy esittää nukkuvaa. Ottaa vastaan herätykset ja uniset halit. Söpöimpiä äitienpäivämuistoja on ehdottomasti lasten päiväkodissa askartelemat kortit ja pienin kätösin tekemät muistamiset.

Yksi äitienpäivien kohokohdista on aamupala koko perheen kesken. Se, kun saa istua valmiiseen pöytään. Kaupallisen yhteistyön myötä Maldonin kanssa tulin jakamaan teille muutaman herkun, joita ainakin itse mielelläni söisin äitienpäivänä aamiais- tai brunssipöydässä. Äitiyttäni minulla on ollut kunnia juhlia jo monena äitienpäivänä, mutta Maldon-suola on ollut juhlissa mukana jo hurjan monta vuotta aiemmin. Voitteko nimittäin kuvitella, että Maldon-suolaa on valmistettu jo vuodesta 1882 asti! Sitä valmistetaan yhä Englannin Maldonissa samoin perinteisin käsityömenetelmin, jota on vaalittu jo sukupolvien ajan. Maldon-suola on peräisin Blackwater-joesta, joka virtaa Maldonin kaupungin läpi.

Suolalla on todellakin väliä. Vaikkei suolaa saakaan liikaa ruoanlaitossa tai leivonnassa käyttää, niin olen sitä mieltä, että pieni ripaus suolaa kuuluu myös makeisiin leivonnaisiin. Tasapainottamaan makeutta ja tuomaan makua. Maldonin keveys piilee suolakiteiden muodossa; jokainen suolakristalli on pyramidin mallinen. Meillä on Maldon-suola päivittäisessä käytössä. Niin arjessa kuin juhlassakin. Sitä löytyy pienestä messinkisestä morttelista lieden viereltä. Siitä otan hyppysellisen ja maustan ruoat. Maldon on niin hyvä suola, että sitä ei tarvitse käyttää yhtä paljon kuin edullisempaa suolaa. Pienempi määrä riittää. Muistan vielä ajan, kun Maldon -suolaa ostettiin harvoin ja käytettiin vain erityislaatuisissa tilanteissa. Kunnes huomasin, että tuon suolan avulla ruoanlaittoni nousi uusiin ulottuvuuksiin.

Lähdin suunnittelemaan herkkuja äitienpäivän aamuun sillä kulmalla, että mitä itse haluaisin nauttia tuona juhlahetkenä.  Kuin varkain terveellisemmät herkut ovat tulleet olennaiseksi osaksi ruokavaliotani viimeisten parin vuoden aikana. Herkulliset chia-siemenpatukat ja omenapaistokselle maistuva tuorepuuro veisivät ainakin tämän äidin kielen mennessään. Kyytipojaksi hieman vaniljalta maistuvaa kahvia. Kenties myös yksi croissant ihanan pirteän lime curdin kera. Tuoreita marjoja ja nauravia lapsukaisia pöydän äärellä. Suuren suuri kiitollisuuden tunne ja onnellisuus harteilla. Hymy huulilla.

Yleensä olen tehnyt chian siemenistä välipalapatukoita, mutta voi jösses, että tämä kehittelemäni resepti sopi loistavasti myös aamupalapöytään. Olemaan se pieni makeampi herkku, johon päättää aamupala. Sellainen herkku, joka saa ottamaan vielä yhden santsikupillisen kahvia ja nauttimaan suloisen äitienpäiväaamun tunnelmasta.

HERKULLISET CHIA-SIEMENPATUKAT
10 kpl

3 dl (gluteenittomia) kaurahiutaleita
0,5 dl kookoshiutaleita
0,5 dl raakakaakaota
0,5 dl chian siemeniä
0,5 dl sokeroimatonta maapähkinävoita
0,5 dl sulatettua kookosöljyä
0,5 dl hunajaa
1-2 tl Maldon Merisuolaa

-sulata maapähkinävoi, kookosöljy ja hunaja kattilassa miedolla lämmöllä
-sekoita sekaan kaurahiutaleet, kookoshiualeet, raakakaakao ja chian siemenet
-vuoraa vuoka leivinpaperilla ja painele taikina sen pohjalle
-lisää 1-2 tl Maldon Merisuolaa
-laita pakkaseen tekeytymään noin tunniksi
-leikkaa patukoiksi (10-12 kpl)
-säilytä patukoita jääkaapissa tai pakkasessa

Oli aika, että söin tuorepuuroa enemmän kuin laki sallii. Niin paljon, että tuorepuuron nauttimiseen tuli tauko. Nyt se on jälleen ollut arkiaamujeni pelastaja. Nopeudessaan yliveto, herkullisuudessaan myös. Äitienpäiväksi kehittelin samettisen tuorepuuron, jossa maistuu lapsuuden kauraomenapaistos. Tässä on jotain lohdullista, sellaista että se sopii juurikin äitienpäivän ihanaan aamuhetkeen.

OMENAPAISTOKSEN MAKUINEN TUOREPUURO
2:lle

3 dl (gluteenittomia) kaurahiutaleita
1 makea omena
3 dl mantelimaitoa
1 dl turkkilaista jugurttia
2 tl kanelia
1 tl kardemummaa
2 taatelia
ripaus Maldon Merisuolaa

-sekoita kaurahiutaleet, pesty ja kuutioitu omena, mantelimaito, jugurtti, pienistellyt taatelit (joista kivi poistettu),
kaneli, kardemumma ja ripaus suolaa keskenään
-anna tekeytyä seuraavaan aamuun ja nauti esimerkiksi pähkinöiden kanssa.

Maldonin kanssa olen aiemminkin tehnyt yhteistyötä;  herkulliset sadonkorjuujuhlien syksyiset tarjoilut ja suussa sulava piparimokkapalakakku ovat todiste siitä, että Maldon suola taipuu moneen. Päivittäisessä käytössä meillä on tavallinen Maldon Merisuola, mutta varsinkin kesäisin tykkään käyttää Maldon Savustettua Merisuolaa.

Se tunne, kun ottaa sormien väliin hyppysellisen suolakiteitä, ripottelee ne hiljaksiin pannulla porisevan ruoan pinnalle. Tässä vaiheessa tulee aina tunne, että en haluaisi sekoittaa ruokaa. Katson, kun kiteet hiljalleen sulavat. Meditaatiota tuokin, tavallaan.

Rakastan tuota vanhaa äidiltäni perittyä messinkistä morttelia ja sitä, kun se on täynnä luonnollisia, lisäaineettomia suolakiteitä. Se on kovin kaunis. Mutta kovin kauniita on myös kaupoista löytyvät Maldonin suola- ja pippurimyllytkin. Niitäkin kehtaa pitää työtasolla käden ulottuvilla!

HERKULLISIN ÄITIENPÄIVÄODOTUSTERKUIN,


torstai 25. huhtikuun 2019

Kerro minulle kesästä!


Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Arabian kanssa.


 

Kerro minulle kesästä! Siitä lapsuuden kesästä, jolloin suu maistui mansikalle. Kun avoimesta ikkunasta kuului linnunlaulu. Kun kesätuuli leyhytti verhon tanssimaan hiljalleen. Kerro minulle kesästä, siitä lapsuuden kesästä, kun vasta illalla pestiin tahmeat jäätelötahrat suupielistä. Kun peiton alta pilkisti kymmenen multaista mukulaa. Kun nenänpielet täyttyivät pisamoista ja kun iholla oli auringon jättämä lämpö. Kerro minulle kesästä, kehoitti pikkuisempi eräänä huhtikuun aurinkoisena päivänä. Kerroin mökkikesistä Teiskossa järven rannalla. Terttu-mummun ja Jussi-papan kanssa vietetyistä kesäpäivistä.

Heinäkuun helteisistä päivistä mökin verannalla, josta oli huikeat näkymät Näsijärvelle. Jonka pirttipöydän ääreen katettiin joka aamu, iltapäivä ja ilta keltavalkoinen Arabian astiasto. Tassista, jolle pappa kaatoi kahvia. Sokeripalasta, jonka asetti hampaiden väliin ja jonka läpi ryysti tassille kaatamaansa kahvia. Kerroin myös siitä, kun mummu opetti minut viisivuotiaana juomaan kahvia. Välillä ryystin papan oppien mukaan kahvin tassilta. Samalla kulmieni alta ylös katsoen. Saaden tuimakatseisen pohjanmaalaissyntyisen partasuun hieman virneeseen. Silmiin lämmön, jota harvoin näkyi.

Kuinka paljon muistoja, niin kesästä kuin vuoden varrellakin, tehdään ruokapöydän äärellä? Meidän perheessä niitä tehdään paljon. Katamme kauniisti, myös arkena ja istumme nauttimaan. Edes pieneksi hetkeksi. Arjen kultareunoja – niitä ovat nuo hetket. Suurta osaa arjen herkullisimmissa hetkissä näyttelevät kauniit astiat. Kun minulta kysyttiin halukkuutta yhteistyökampanjaan Arabian kanssa ja nimen omaan Arabian Huvila -sarjan kanssa, en epäröinyt hetkeäkään. Tämä postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Arabian kanssa.

Kauniit, suunnittelija Heini Riitahuhdan suunnittelemat astiat vievät minut samantien ajatuksissani niihin lapsuuteni mökkikesiin. Arabian taideosastolla työskentelevä Heini Riitahuhta on tunnettu keramiikkataiteilija ja muotoilija. Arabialle Heini on suunnitellut tuotteita vuodesta 1998 alkaen. Suunnittelija on kiinnostunut vanhoista koristelumenetelmistä ja pehmeästä jäljestä, joka yhdistää monia Arabian tuotteita.

Vaaleanpunasävyinen Huvila-koriste jatkaa Arabian Rakastetut kuviot -sarjaa. Herkkä, vaaleanpunainen koriste on saanut inspiraationsa unelmista, unista ja lapsuuden kesistä mummolassa. Käsivarapiirrolla tehtyyn Huvila-koristeeseen on tuotu pehmeyttä kahdella kauniilla värillä. Syntyi koriste, jossa on ripaus menneitä aikoja ja vanhojen Suomi-filmien tunnelmaa. Koristeen kukkasen esikuvana on toiminut villiruusu.

Huvila-astiasarjaan kuuluvat Suomi 100 mukikokoelmasta tuttu 0,3 l muki, joka on mielestäni oikein hyvänkokoinen siinä mielessä, että menee niin kahvin- kuin teenjuojallekin. Myös mansikkamehun juomiseen oli oikein oiva. Sarjasta löytyy kahta eri kokoa lautasia, joista pienempi 19 cm lautanen menee mukin parina vaikka kakkulautasena. Isompi, 24 cm lautanen toimii toki ruoka- ja tarjoilulautasena, mutta meillä se toimitti myös kakkuvadin virkaa. Kuinka hyvälle maistuikaan kevään ensimmäinen mansikkapavlova!

Kauniista Huvila-kulhoista maistui tuona huhtikuun iltapäivänä jäätelö ja mansikat. Sen jälkeen myös aamupuuro. Valoisat kevätaamut ja nostalginen puurokulho ovat olleet minun aamujeni herkkuhetkiä viime aikoina. Huvila-sarjaan kuuluu myös nostalgisen muodon omaava tarjoilualusta. Sen muoto on identtinen aiemmin tuotannossa olleiden Arabian tarjoilualustojen kanssa. Kaunis litran vetoinen Huvila-kannu houkuttelee sisuksiinsa kesäistä tuoreista mansikoista mehustettua mehua, mutta se menee myös loistavasti maljakkona.

Istuimme rauhassa perheen kesken ruokapöydän äärellä ja juttelimme keväästä. Kesän odotuksesta ja meidän molempien vanhempien kesämuistoista. Mutta myös niistä muistoista, joita lapsilla on muodostunut kesistä. Toivottavasti meidänkin lapset pystyvät joskus kertomaan omille lapsilleen rakkaita kesämuistoja. Niitä muistoja, kun istuivat aikoinaan mummun ja vaarin kanssa keittiönpöydän äärellä.

Tuossa samassa kohtaa, jossa nykyinen ruokapöytämme sijaitsee. Kun vaari oli käynyt hakemassa Tammelantorilta mansikoita ja herneitä. Niistä hetkistä, kun siirtyivät ulos perkaamaan mansikoita omenapuiden katveeseen ja pakastamaan niitä talven mansikkakiisseleitä varten. Kun naapurin koira tuli omin luvin vierailulle mummulan pihaan ja sai nuolla lasten jäätelökulhot.

Mietin, mitkä ovat sellaisia tuotteita, joita muistan lapsuudestani. Ja joita meillä vieläkin käytetään. Arabian astiat ovat ehdottomasti sellaisia tuotteita. Arabia kun kattaa koko elämän, arjen ja juhlan. Minulle, kenelle kauniisti kattaminen on puoli ruokaa ja rakas harrastus, tulee Arabia kulkemaan rinnalla koko elämän ajan. Se on kuin ystävä, joka mukautuu uusiin elämänvaiheisiin ja tilanteisiin. Ystävä, joka piristää ja ystävä, joka muistuttaa niistä juurista. Muistoista, joihin kerta kerran jälkeen palaa. Varsinkin näin kesän kynnyksellä 

AURINKOISIN TORSTAITERKUIN,


tiistai 16. huhtikuun 2019

Kevään trendit pukeutumisessa


Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Sokoksen kanssa.


HEIPPAHEI IHANAT!

Kevät ja sen myötä kevään trendit pukeutumisessa alkavat pikkuhiljaa näkymään katukuvassa. Samaan aikaan, kun päivä pitenee, askel ja vaatetus kevenee. Tykkään, että näin keväällä meistä ihmisistä kuoriutuu jopa verrattain kepeästikin pukeutuvia ilopillereitä katukuvaan. Pitkän, pimeän ja kylmän talven jälkeen nautin suunnattomasti kevyemmästä pukeutumisesta. Talvikengät ja -takit ovat joutaneet säilöön odottelemaan uutta talvea ja tuntuu, että yhtäkkiä eteisen kaapeissa on tilaa vaikka kuinka paljon.

Kaupallisen yhteistyön myötä pääsin Tampereen Sokokselle keskustelemaan kevään trendeistä alan rautaisen ammattilaisen, myyntipäällikkö Tuija Laaksosen kanssa. Tiedättekö, kun itse sitä valitsee aina tietynlaisia vaatteita itselleen. Oli ihana saada asuvalintoihin ulkopuolista apua. Ja näin ollen rutkasti uutta näkökulmaa ja vinkkiä siihen, millaiset vaatteet minulle sopii. Tuijan kanssa kävimme läpi kevään trendejä ja sitten kiertelimme kattavasti kolmannen kerroksen naisten vaateosastolla.

Olen aina tykännyt käydä ostoksilla Sokoksella. Niin vaate-, sisustus- kuin elintarvikeostoksillakin. Mielestäni naisten vaateosasto on yksi kattavimmista, joka Tampereelta löytyy. Sieltä löytyy jokaiselle jotakin ja kertaakaan en ole jäänyt ilman palvelua. Nytkin sovituskopissa vaatteita sovittaessani kuulin monta ystävällistä ”Voinko olla avuksi?” -kyselyä verhon toiselta puolelta. Ystävällisyys ja ammattitaitoinen asiakaspalveu ovat sellaisia asioita, joita itse arvostan ostoksilla ollessani.

Tämän kevään trendinä vaatteissa näyttäytyy pelkistetty tyyli maanläheisissä värimaailmoissa. Ja sehän sopii minulle loistavasti, nimittäin olen maanläheisten värien, varsinkin ruskean ja beigen sävyjen ystävä. Onneksi oli Tuija mukana valitsemassa vaatteita kuvauksiin, jotta saatiin vähän muutakin näkökulmaa ja värivaihtelua kevään trendeihin. Katukuvassa kyllä näkyy päästä varpaisiin beigeen pukeutuneita, mutta tänä keväänä väriä ja iloa tuovat maanläheinen vihreä, keltainen ja terrakotta. Jotka menevät iki-ihanan vaaleansinisen kaverina myös ihanasti!

Kevään tyyliä rytmittävät rennot kesäiset raidat, hulmuavat helmat, huivit ja korikassit sekä -hatut. Olen aina ollut mekkotyttöjä, mutta tänä keväänä olen sitä oikein luvan kanssa. Tietämättäni aiemmin, että olen aivan trendin aallon harjalla pukemalla neuleen hulmuavan helman kaveriksi. Katukuvassa näkyy myös rentoja paitapuseroita sekä väljälahkeisia housuja. Väljälahkeiset housut ovat tämän kevään suurin ihastukseni. Voiko olla mukavampaa housumallia?

Kokosimme Tuijan kanssa minulle viisi eri asukokonaisuutta Sokoksen valikoimista. Kaikkiin asukokonaisuuksiin pystyy yhdistämään keväisen korikassin ja matalapohjaiset kengät. Tämän kevään vaatteet ovat helposti myös yhdistettävissä keskenäänkin!

Rentoa pellavaa ja raitaa

Ensimmäinen asu tuntui päälläni siltä, että se on löytynyt vaatekaapistani aina. Rennot, mutta silti tarvittaessa juhlavat Tiger of Swedenin pellavahousut saavat olla vähän normaalia pidemmät lahkeista. Pellava saa myös käytössä hieman rypistyä ilman paheksuvia katseita. Vaaleiden pellavahousujen yläosaksi valitsimme Marc O’Polon ihanan 100% puuvillaneuleen. Jossa on kevään trendien mukaisesti raitaa ja hei, ihanat oranssit yksityiskohdat hihansuissa. Jalkaan Unisan mukavat mokkanahkaiset kävelykengät ja olalle huolettoman kesäinen KN Collectionin korikassi.

Liehulahjetta ja puutarhatunnelmaa

Vaalea neule on tämän kevään luottotuotteeni. Se menee niin mekkojen kuin erilaisten housujenkin kaverina. Varsin monipuolinen tuote. Kuvissa näkyvä Marc O’Polon luonnonvaalea neule on ihanan pehmeä ja tarvittaessa lämminkin. Oletteko koskaan kuulleet vaatemerkistä Lanius? Itselleni tuo oli aivan uusi tuttavuus, mutta tällä hetkellä uusin ihastukseni. Eikä vähiten sen takia, mitä merkki edustaa. ”Lanius-merkin tunnuslause ”Love fashion / Think organic / Be responsible” kattaa yrityksen koko toiminta-ajatuksen. Mallistoja luotaessa johtoajatuksena kestävä kehitys, ympäristönäkökulma ja vastuullisuus näkyvät koko yrityksen toiminnassa.”

Kauniita, mutta myös ympäristöystävällisiä vaatteita. Niitä on ilo kantaa. Kuten Laniuksen ihania,ehkä hieman puutarhahenkisiäkin housuja, jotka hehkuvat trendiväreissä. En muuten muista, koska olisin yhtä mukavia housuja päälläni pitänyt.

Raitalahjetta ja rentoutta

Koska väljälahkeiset housut ovat tänä keväänä kovaa huutoa, niin niitä Sokokselta olisi löytynyt vaikka kuinka monet. Valitsimme edellisten housujen lisäksi myös Part Two:n raitahousut, joissa saavat lahkeet liehua. Näihin housuihin olisi ollut samaa printtiä oleva yläosa, mutta koska ihastuin niin tuohon vaaleaan neuleeseen, yhdistin housut sen kanssa. Ja se korikassi, se kulkee tämänkin asun mukana olalla luontevasti. Jalkaan sujahti TOMS denimkangaskengät. Tiestittekö muuten, että jokaista myytyä kenkäparia kohden TOMS lahjoittaa yhden kenkäparin vähävaraisille, apua tarvitseville lapsille? Ihana idea!

Sailorihenkistä, kepeää ja tyttömäistä

Raidat ovat itselleni olleet vuosikausia se juttu kevät- ja kesäpukeutumisessa. Yhtä vallitseva vaatekaapin ominaisuus kuin mekotkin. Sen lisäksi, että vierailulla Sokoksella sain kattavan tietopaketin kevään trendeistä, tutustuin moniin uusiin brändeihin. Kuten edellä esittelemääni Laniukseen että alla olevissa kuvissa olevaan Y.A.S:iin. Y.A.S -mallistosta löytyy erittäin hyvännäköisiä vaatteita, jotka sopivat hinnaltaan monen kukkarolle. Ihastuin varsinkin Y.A.S:n mekkoihin, kuten alla olevaan sailorihenkiseen raitamekkoon. Ihanien yksityiskohtien lisäksi tykkään helmasta, joka on takaa pidempi.

Mukavaa, pitkähelmaista ja -hihaista

Joskus on kesällä niitä paikkoja, että pitää olla käsivarret peitettyä. Kuten useimmissa työpaikoissa. Raidallinen Y.A.S:n kauluspaitamekko on tarpeeksi peittävä, mutta samalla ihanan kesäinen. Tarvittaessa vähän virallisempi, mutta myös rento. Mekko menee niin päivään kuin iltaankin. Illan tullen voi pari ylintä nappia avata ja nauttia keväisen kaupungin tunnelmasta. Heittää vaikka farkkutakin harteille tai tuon vaalean ihanan neulepaidan. Laukuksi korikassi, pienemmässä tai suuremmassa koossa.

Tänä keväänä on helppo olla tyylikäs. Jos kuvailisin jotenkin kevään trendiä niin ehkä se olisi huoleton. Lahkeet saavat liehua, materiaalit voivat olla muodikkaasti rypyssä ja maanläheisiä värejä sekä printtejä on lupa yhdistellä oman maun mukaan. Sehän muodissa tärkeintä onkin, että tuntee pitämänsä vaatteen omakseen. Itse ainakin arvostan suuresti vaatteiden mukavuutta. Tänä keväänä vaatteet ovat nimenomaan mukavia.

Mikä nousi sinun suosikkiasuksesi? Vaatteita Sokokselle kuvauslainasta palauttaessani olin niin ihastunut niihin, että teki mieli mennä kassan kautta kotiin kaikkien vaatteiden kanssa. Muutaman kuitenkin ostin omakseni, sillä en ole juurikaan vaatteita vielä tälle keväälle ostanut. Osaatteko arvata mitkä? 🙂 Tästä lähtien kynnys käyttää ammattilaisen apua vaatevalinnoissa on matala. Aina ennen sitä on jotenkin ajatellut, että ei muka kehtaisi pyytää apua henkilökunnalta. Ei kehtaa vaivata. Sokoksen henkilökunnalta kehtaa. Ja oikeastaan ennen kuin ehtii itse pyytämään apua, on apua auliisti jo tarjottukin. Sen huomasin jälleen tässä yksi päivä, kun olimme miehelle ostamassa Sokokselta vaatteita. Sen sijaan, että minä olisin käynyt hakemassa sovituskopin verhon takaa kuikuilevalle miehelle uusia kokoja ja malleja, saimme erittäin ystävälliseltä myyjältä apua valintoihimme.

TRENDIKKÄIN TIISTAITERKUIN,


lauantai 13. huhtikuun 2019

Koukussa pohjoismaisiin rikossarjoihin & Viaplay -arvonta


Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Viaplayn kanssa.


 

LAUANTAI-AAMUPÄIVÄÄ IHANAT!

Miten teidän lauantaiaamu on sujunut? Usein arjen kiireisyydessä mietin, että ihanaa kun tulee viikonloppu ja saa rentoutua. Kukin meistä rentoutuu tavallaan, mutta itselleni yksi tehokkaimmista rentoutuskeinoista on uppoutua lempparisarjoihin ja -leffoihin. Olemmekin jutelleet täällä blogissakin rakkaudestani Reddingtoniin, tuohon The Blacklistin karismaattiseen hurmuriin. Josta ei oikein ota selvää, mutta jonka seuraamista ei voi jättää kesken.

Meidän perheessä lauantailla on syvempi merkitys kuin vain ensimmäinen lepopäivä arjen jälkeen. Lauantaiaamut kuluvat todellakin relaten;  aamupalan jälkeen on yleensä treffit Reddingtonin kanssa. Padin Viaplay-sovelluksesta klikkaamme usein Blacklistin uusimman jakson rullaamaan jo aamupalapöydässä. Mutta ei kerrota sitä lapsille, sillä ruokapöydässähän meillä ei moisia katsota. Usein siirrymme jossain vaiheessa jaksoa alakertaan katsomaan juonen käänteitä telkkariruudulta.

Vaikka tuo Blacklist on yksi ehdottomista suosikeistani, on rinnalle noussut täysin uusi suosikkigenre. Nimittäin Nordic noir. Pohjoismaiset rikossarjat ovat vieneet minut aivan mukanaan. Alkuun ne tuntuivat jotenkin liian synkiltä. Ehkä ne olivat maisemiltaan myös liian samanlaisia kuin mihin oma silmä oli tottunut. Ihmiset astetta rujompia ja vakavampia. Ainakin verrattuna amerikkalaisiin vastaaviin. Nordic noir -sarjoissa ei liiemmin näy palmuja tai donitseja. Enkä niitä rehellisyyden nimissä ole kaivannutkaan.

IG storyssa tekemäni pienimuotoisen gallupin mukaan 78% teistä vastanneista on ko. genren kannattajia. 22% vastaajista ei niinkään. Jos vetäisin mutkat suoriksi, niin sanoisin, että 22% vastaajista ei tiedä mitä menettää. Mutta been there – done that. En mäkään ole aina ollut synkän ja maagisen Nordic noir -genren kannattaja. Ennen kuin jäin täysin koukkuun. Tämä postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Viaplayn kanssa ja se johdattelee teidät Oslon keväisille kaduille, juhlahumuun ja huikean rikossarjan ensi-iltaan. Mutta myös Viaplayn huikeaan Nordic noir -tarjontaan.

Ennen kuin kerron teille tarinaa tämän postauksen kuvien takana ja kerron uudesta suosikkisarjastani, haluan jakaa teille omat suosikkini Viaplayn Nordic noir -sarjoista. Ensi kosketukseni Nordic noir -rikoksiin sain kirjojen kautta. Muistan ahmineeni Maria Wernejä kirjojen ja äänikirjojen kautta, kunnes huomasin, että Viaplaylta löytyy viisi kautta Anna Janssonin kirjoihin pohjautuvia Maria Wern -jaksoja. Vaikka taustajuoni elää koko ajan, niin jokaisessa jaksossa on oma selvitettävä murha- tai katoamismysteerinsä. Mikäli ette ole vielä päässeet ihan sisälle Nordic Noir -genreen, niin Maria Werneista on hyvä aloittaa. Ne ovat vielä aika ”kevyttä” katseltavaa.

Tanskalainen Dicte houkuttelee myös. Tanskalainen elämänasenne, ihana Århus ja kauniit sisustukset. Niin ja ne murhat. Todella monipuolinen ja ajatuksia herättävä sarja. Tein IG Storyn puolella vähän galluppia teidän suosikkisarjoistanne ja ylivoimaiseksi voittajaksi nousi Silta. Tiedättekö, miten meidän ekalla kerralla kävi, kun katsoimme Silta -sarjaa? Katsoimme reilut viisi minuuttia ja totesimme, että onpa masentava ja hämärä ohjelma. Silloin emme tienneet, että niinhän ne pohjoismaiset rikossarjat vähän ovatkin. Ei näkynyt pepsodenttihymyjä tai turhallista small talkia. Vaan sitä itseään, karua ja konstailematonta pohjoismaista sielunmaisemaa. Aurinko harvoin paistaa ja yhtä harvoin näkee ihmisten hymyilevän.

Nordic noir -sarjojen juju piileekin ehkä juuri siinä; vaikkemme (toivottavasti) murhiin samaistukaan, niin samaistumme niihin luonnekuvauksiin, joita ruudun välityksellä saamme. Tulee tunne, että hei – nää on mun ihmisiä. Just tällä tavalla mäkin asiaan suhtautuisin. Sarjat antavat myös selkäpiitä karmivia kylmiä väreitä, mikäli sellaisia kaipaa. Itse olen vähän pehmo ja usein heitän kädet silmille jännän paikan tullen. Tirkistelen sormien välistä ja kiitän onneani, että tuki ja turva istuu siinä vieressäni sohvalla.

Nyt keväällä Viaplay räjäytti potin parin Viaplay alkuperäissarjan kanssa. 1.3. alkoi kriitikoiden ylistämä tanskalainen rikossarja Kylmäveriset Tappajat. Joka on meillä katsomislistalla, mutta jonka pariin emme ole vielä ehtineet. Viime torstaina alkoi Viaplayn alkuperäistuotantosarja Wisting, jonka tiimoilta matkasin ihanan ystävän ja kollegan Emilian kanssa sarjan ensi-iltaan Osloon. Tietämättä lainkaan, millainen tapahtuma oli kyseessä, laittauduimme juhlatamineisiin hotellilla kaikessa rauhassa. Kävelimme Sentraleniin, lyhyen matkan päähän hotelliltamme, jossa Wisting-tilaisuus pidettiin. Siinä samalla ihastelimme Oslon kaunista arkkitehtuuria.

Sentralenin sisäänkäynnin punainen matto johdatti sisään tilaisuuteen kuin Hollywoodissa konsanaan. Silmä näki kauniita, laittautuneita ihmisiä. Hymyileviä ihmisiä, joita kaikkia yhdisti ainakin yksi asia. Nimittäin intohimo Nordic noir -sarjoihin ja halu juhlistaa Wistingiä. Wisting -rikosromaanit ovat Norjalaisen Jørn Lier Horstin kirjoittamia ja niihin perustuva Viaplayn alkuperäissarja on yksi Norjan suurimmista draamatuotannoista. Vaikken juurikaan norjalaisia näyttelijöitä tunne, niin sarjan päähenkilöä esittävä Sven Nordin oli kieltämättä jostain tuttu.

”William Wisting on työteliäs rikostutkija, joka uhraa kaiken – jopa perhe-elämänsä – työnsä vuoksi. Lapset ovat kasvaneet aikuisiksi ja vaimo on muuttanut pois. Sarjan alussa joulurauhaa uhkaa Norjan rikoshistorian laajin sarjamurhatapaus. Samaan aikaan Wistingin rikostoimittajana työskentelevä tytär tutkii hämärää kuolemantapausta, joka on sattunut Wistingin omalla kotikadulla.”
/ Viaplay

ID

Nautimme Emilian kanssa tilaisuuden juhlahumusta ja suussa sulavista cocktail-paloista. Poppareista ja lasillisesta kuplivaa. Tarjoilijat olivat pukeutuneet teeman mukaan FBI-takkeihin sekä valkoisiin kuolemansyyn tutkijoiden haalareihin. Koko tilaisuus oli niin hienosti järjestetty! Punaiselle matolle olisi saanut mennä kuvattavaksi, mutta me siirryimme suoraan takavasemmalle tarkkailemaan ihmisiä. Tv-kameroita, salamavalojen räpsintää ja puheensorinaa.

Sitten tuli aika siirtyä itse saliin katsomaan ennakkonäytöksenä sarjan ensimmäinen jakso. Ennen ennakkonäytöstä pääsimme hieman sisään sarjaan haastatteluiden myötä. Vaikka sarjan näyttelijöitä ja kirjailijaa haastateltiin norjaksi, niin silti sieltä pystyi poimimaan sanan tuolta ja sanan sieltä. Yllätyksekseni jopa ymmärsin jotakin. Oli hienoa nähdä kaikki sarjan näyttelijät samalla lavalla. Yhtäkkiä sitä tajusi, kuinka iso produktio oli kyseessä ja kuinka kiitollinen sitä sai olla, että pääsi juhlistamaan sarjaa paikan päälle.

Mitkä vaikutelmat ensimmäinen Wisting-jakso antoi? Jos olisin voinut taputtaa encorea ja saada sen avulla sarjan toisen jakson näytettäväksi, niin olisin sen tehnyt. Ensimmäisen jakson jälkeen sielu kaipasi lisää Wistingiä. Onneksi toista jaksoa ei tarvinnut kauaa odottaa, nimittäin Viaplay starttasi sarjan torstaina kahdella ensimmäisellä jaksolla.

Arvonta

Kolmella teistä on mahdollisuus voittaa 2kk ilmaista Leffat & Sarjat -paketin katseluaikaa Viaplayssa. Arvontaan osallistuminen on helppoa; kerro tämän postauksen kommentiboksissa, mitä sarjoja sinä katsoisit Viaplayn kautta ja olet mukana arvonnassa. Arvonta-aika loppuu lauantaina 20.4. klo 12. Arvonnan säännöt löytyvät täältä

Yllä olevasta trailerista pääsee hiukkasen jyvälle siitä, mistä Wisting kertoo. Kannattaa siis katsoa se ensi hätään! Mikäli muuten leffasuositusta kaipaatte lauantai-iltaan, niin Viaplayn valikoimiin tuli maaliskuussa  ihanaakin ihanampi A Star is Born! Meillä viikonloppu jatkuu nyt Blacklistin ja iki-ihanan Reddingtonin merkeissä, sillä Wistingin kanssa on treffit taas ensi torstaina. #VIAPLAYVIIKONLOPPU, ihanaa laatuaikaa Viaplayn parissa jatketaan illalla Bohemian Rhapsody -leffan merkeissä. Mielellään sitä istuisi telkkarin ääressä koko lauantain, mutta huomiset tyttöjen sukulaissynttärit tarkoittavat sitä, että sohvannurkan sijaan kutsuu keittiö 🙂

LEPPOISAA LAUANTAITA TOIVOTELLEN,

PS. Kaunis kiitos vielä kerran Viaplay Suomi ja ihana Erika unohtumattomasta reissusta