torstai 27. elokuun 2020

Olohuoneen sisustus sai syysilmeen


Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Rustan kanssa.


MOIKKA!

Pitkään mukana olleet lukijat tietävätkin, että oma koti ja varsinkin olohuoneen sohvan nurkka ovat mulle pyhiä paikkoja. Sohvan nurkka on se paikka, johon suuntaan heti aamulla aamukahvikuppini kanssa. Nostan paljaat jalkani ylös ja levitän shaalin lämmittämään varpaita. Se paikka, johon suuntaan töiden jälkeen heti kotivaatteet vaihdettuani. Rauhoittumaan hetkeksi ennen iltaruokailuja. Se paikka, josta mut löytää usein päikkäreiltä viikonloppuisinkin.

Kaupallisen yhteistyön myötä Rustan kanssa pääsin sisustamaan olohuonetta ja tuota rakasta sohvan nurkkaani varsin edullisesti. Mulla ei ole juurikaan ollut tapana vaihtaa tekstiilejä kausien mukaan, mutta nyt tämän muutoksen myötä aion jatkossa erottaa kesä- ja talvikaudet sisustuksessa.

Millaista muutosta lähdin hakemaan? Halusin olohuoneeseen kesäisen vaaleuden sijaan lämpöä ja syvyyttä. Vielä ennen Rustaan astumista en tiennyt, että hurahdan täysin vihreään. Että meidän olohuoneesta löytyy Rustassa asioinnin jälkeen riikinkukkoja tyynystä. Huomaan, että sisustustyylini on vuosien varrella muuttunut. Aina se on ollut ajaton, mutta viimeisen vuoden aikana olen jotenkin halunnut sellaista skandinaavista tyylikästä chic -ilmettä. Sellaista, joka sopii aikuisen naisen kotiin ja menee koko perheen sisustusmaun kanssa yksiin. Ehkä myös tietynlaista luksuksen tuntua sisustukseen.

ID

Olen aina myös tykännyt yhdistää materiaaleja keskenään sisustuksessa ja Rustassa huomasin, että senkin suhteen löytyy valikoimaa vaikka millä mitalla. Lasia, samettia, silkinomaista hohtoa, keramiikkaa. Hapsuja, shaalin pehmeyttä ja mausteisia tuoksuja. Näiden avulla meidän olohuone sai aivan uuden ilmeen. Sellaisen, että kun illalla töiden jälkeen sytytän kynttilät ja käperryn sohvalle kuuntelemaan sateenropinaa ikkunaan, en tarvitse elämältä juuri muuta.

Mun täytyy rehellisesti myöntää, että yllätyin Rustan (entinen Hong Kong) valikoimasta erittäin positiivisesti. Edullisia hintoja myöden. En vain sisustusosaston valikoimasta, vaan ylipäätäänkin. Rusta lupaa uudistaa ja täydentää koteja aina edulliseen hintaan tuotteiden laadusta tinkimättä. Nyt parin viikon käyttökokemuksella voin sanoa, että olen aivan tykästynyt valintoihini. Enkä vieläkään voi uskoa, että sain koko muutoksen aikaan niin edullisesti. Vähän yli sadalla eurolla sain olohuoneeseen täysin uuden ilmeen. Sellaisen, joka kestää aikaa.

Olohuoneen pöydälle pöydälle pääsi Elsaformin keramiikkalautanen (5,99 euroa). Sen päälle kokosin kynttilöistä asetelman: Kauniin värisestä antiikkikynttilästä (2,99), Harmony-tuoksukynttilästä (2,25) sekä kirkkaanvärisestä Jennifer-lämpökynttiläpidikkeestä (1,49). Kynttilöiden viereen tuoksua tuomaan ostin kauniin, sisustukseen sopivan tuoksutikkuja sisältävän pullon (5,99). Vihreää lasia oleva Elsaformin maljakko (9,99) sai sisäänsä yllättävän aidonnäköiset eukalyptuksen oksat (2,25).

Sohvaa sulostuttamaan pääsi Gro-shaali (19,90 eur) sekä vino pino tyynyjä. Rakastan, kun sohvalla on paljon tyynyjä. Kaunis riikinkukkotyyny Patsy, toisella sohvalla olevat petroolin värinen tyyny Manda ja beigevakosamettityyny Cora olivat tarjouksessa ”osta kolme, maksa kaksi” (yht 19,98). Tummanvihreä hapsureunainen Aretha-tyyny (4,99) tuo kivasti sellaista chic-fiilistä riikinkukkotyynyn rinnalle. Rustassa oli myös iso valikoima tyynynpäällisiä niin kauniissa väreissä, että meinasin seota :D Kyllä muuten huomaa, etten ole pitkään aikaan ostanut sisustusjuttuja. Nyt meinasi lähteä ihan lapasesta, kun tarjonta oli niin ihana ja lompakkoystävällinen.

Kauniit ”silkinhohtoiset” beiget Vera-tyynynpäälliset (á 4,99) sopivat täydellisesti tuon beigen shaalin kanssa. Vihreä Viola-samettityynynpäällinen (5,99) tuo tietynlaista arvokkuutta koko tyynyrivistöön. Ja hei tiedättekö mikä on parasta erilaisien tyynyjen kanssa? Sisustuksen ilmettä on helppo muuttaa vaihtelemalla sitä, mitkä tyynyt ovat eniten näytillä.

Olin jo lähdössä kaupasta pois, kun kävin vielä nakkaamassa ostoskärryyni sinisen Zeleste-keramiikkamaljakon (19,90). Se pääsi sohvan viereen rahille ja sen seuraksi ostin tunnelmaa tuomaan koristetuoksukynttilän (4,99). Sohvaseinällä olevalle tauluhyllylle päsi suloinen Faces-kynttilälyhty (1,99). Sekin vihreä, tietysti.

Yhteensä muutos maksoi 118,67 euroa. Budjettini oli 100 euroa ja oli hilkulla, etten siihen päässyt. Koen kuitenkin, että tuo kaunis sininen keramiikkamaljakko oli budjetin ylityksen arvoinen. Alla vielä muutama ennen-jälkeen kuva.

Rustan valikoimista mieleeni jäivät myös ihanat korit! Koska meillä on ennestään paljonkin koreja, niin sellaisia en nyt ostanut, mutta tiedän minne suunnata, jos koritarpeita tulee. Tapetointihimoni kasvoi sfääreihin tapettiosastolla ja kristallikruunuhaaveiluni saivat uutta puhtia valaisinosastolla. Peruspilarikynttilöitä oli myös edullisesti ja niitä ostin myös syksyn ja talven varalle. Ja hei ne astiat…uh! Niin kauniita keramiikka-astioita sopuhintaan, ettei muusta väliä. Ellei mies olisi asettanut mua astioiden ostoskieltoon, niin olisin kenties jo uusinut meidän astiatkin ;)

Mitä mieltä olette, tuliko sisustuksesta syksyisempi? Tämän muutoksen myötä on ihana sukeltaa syksyn suloisuuteen. Kodin merkitys korostuu päivien pimetessä ja pesänrakennusvietti valtaa ajatukset. Mä olen ainakin valmiina, tervetuloa syksy

TORSTAITERKUIN,


torstai 20. elokuun 2020

Arjessa koko perheen yhteinen aika korostuu – meidän perheen vinkit herkulliseen leffailtaan


Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Viaplayn ja Indieplacen kanssa.


 

MOIKKAMOI TORSTAI-ILTAPÄIVÄÄN!

Oletteko koskaan rikkoneet tieten tahtoen arki-iltojen pyhää kaavaa? :) Se tekee muuten välillä ihan hyvää, kannattaa kokeilla. Sen sijaan, että töiden jälkeen istuttaisiin koko perhe ruokapöydän ääreen makaronilaatikkoa syömään, voitaisiin aina silloin tällöin virittää olkkarin telkkariin puhelimen kautta Viaplay ja katsoa koko perheelle sopivaa leffaa. Hoitaa iltaruokailut siinä samalla hieman erilaisin herkkueväin.

Koulu- ja työarkea on meillä nyt opeteltu reilu viikko. Tai no, opeteltu on väärä sana. Muisteltu sitä, että mitenkäs tämä arki nyt parhaiten tästä soljuukaan eteenpäin. Kieltämättä itse olen vähän haikaillut myös yhteisen perheajan perään. Kesällä olimme melko tiiviisti yhdessä (kiitos saaressa sijaitsevan mökin, josta lapset eivät tuosta vaan singahdakaan kavereiden kanssa ;)) ja nyt yhtäkkiä oma työpäivä venyy ja lasten illat täyttyvät luonnollisesti ajanvietosta ystävien kanssa. Eräänä ihan tavallisena tiistai-iltana päätin yllättää perheen töiden jälkeen ex tempore -leffaillalla. Yllätys oli mieluisa ihan jokaiselle! Tämä postaus on toteutettu kaupallisessa työssä Viaplayn kanssa.

Päätimme, että jatkossakin kerran kuussa kalenteriin laitetaan perheen yhteinen leffailta. Keskelle arkea. Sohvapötkötetään joko olkkarissa tai alakerrassa ja kuitataan arkiruoka siinä samalla syöden. Tämän kertaista leffailtaa varten saimme herkullisen Hetki-tuotepaketin, johon valitsin kaksi kana-caesarsalaattia perhekoon pakkauksessa, mozzarella- ja metwurstirieskoja, ananas-meloni-rypäle -naposteluhedelmiä ja suloisen tulista chilipaprikasalsaa, joka menee esimerkiksi niin nachojen kuin hamppareidenkin kanssa. Kannattaa muuten tsekata uusin IG-kuvani, sillä sen yhteydessä on käynnissä arvonta, jossa voi voittaa itselleen samanlaisen Hetki-herkkuevässetin leffailtaa varten!

Ei siitä ole kauaakaan aikaa, kun meidän ”leffaillat” vietettiin Palomies Samia katsellen (josta ilmestyi muuten kaksi leffaa Viaplayssa 15.8.). Nyt kun tytöt ovat jo 13- ja 15-vuotiaita on leffailtojenkin suhteen auennut täysin uusi maailma. Tytöt ovat jo siinä iässä, että englanninkielisten leffojen katselua voisi kokeilla ilman tekstityksiäkin. Me miehen kanssa joskus teemme niin, ihan vain pitääksemme yllä kielitaitoa. Ei sitä edes huomaa kaipaavansa tekstityksiä.


Meidän perheen leffailtoja varten syksyn varalle olemme tallentaneet omiin suosikkeihin muun muassa seuraavia elokuvia:

Downton Abbey (Viaplayssa 28.8. alkaen)
”Downton Abbey muuttuu loisteliaaksi valkokangaselämykseksi, kun Crawleyn perhe ja heidän palveluskuntansa valmistautuvat elämänsä tärkeimpään hetkeen.”

Lumottu Lelukauppa
Tämä ollaan joskus aikoja sitten lasten kanssa katsottu, mutta pitää katsoa uudelleen. Leffa, joka menee koko perheelle.

Charlien enkelit ja Charlien enkelit: Kurvit suoriksi
Toimintapläjäysleffat iskevät myös meidän tyttöihin, kuten heidän vanhempiinsa. Huomaan, että mies joutuu meidän naisvaltaisessa perheessä hieman taipumaan meidän leffamakuihin.

Cocktail
No words needed. Pitäähän tyttöjen nyt Cocktail nähdä. Olen yrittänyt heille höpöttää Tom Cruisesta, Brad Pittistä ja muista ikisuosikeistani, mutta eivät kuulemma ole koskaan kuulleetkaan. Nyt kuulevat, ainakin Tom Cruisesta.

Harry Potter -leffat
Mun täytyy tunnustaa, että en ole nähnyt ainuttakaan Harry Potter -leffaa, saatikka lukenut ainuttakaan Harry Potter -kirjaa. Viaplayn Harry Pottereissa riittää katsottavaa syksyn pimeille illoille.

Valley Girl
Koska nyt ei pääse Los Angelesiin matkustamaan, tuodaan Los Angeles meidän olkkariin. Musikaali ja uudelleenfilmatisointi vuoden 1983 teinielokuvasta.

Aloitettiin syksyn leffaputki Cocktailista. Myönnän, leffavalinnan tein minä muilta kysymättä. Seuraavilla kerroilla on sitten muiden vuoro valita leffa. Viaplayn tarjonnasta löytyy leffojen lisäksi meidän teineille myös monta sarjaa, jota katsoa. Vampyyrin Päiväkirjojen lisäksi tallensin tyttöjen profiileihin suosikeiksi seuraavia sarjoja: Light as a Feather, Good Trouble ja Dawson’s Creek. Jälkimmäisessä mulla on hieman oma lehmä ojassa, sillä mä rrrrrakastin itse Dawson’s Creekiä aikoinaan. Ehkä aloitan katsomaan sen tyttöjen kanssa uudelleen.

Koko perheen leffojen ja sarjojen lisäksi ajattelin vielä vinkata mun ja miehen sarjasuosikkeja syksyn varalle. Sellaisia, joita saa ahmia luvan kanssa vielä yhden jakson. Miehen kanssa ollaan ahmittu yleensä mieluummin sarjoja kuin leffoja ja Viaplaysta löytyy meille vielä yllin kyllin katsottavaa. Kesäkuun lopussa Viaplay ja Elisa Viihde Aitio yhdistyivät, joten sen myötä leffa- ja sarjavalikoima laajeni hurjan paljon. Kuten olen tämän Viaplay Ambassador -kauteni aikana kertonut, niin me tykätään katsoa pääosin rikossarjoja miehen kanssa. Nordic noir ja amerikkalaiset rikossarjat iskee ihan täysillä.

Ollaan totuttu Blacklistin myötä siihen, että sarja vaan jatkuu ja jatkuu kaudesta toiseen. Sen takia pyritään etsimään sarjoja, joista on tehty monta kautta, mutta toki löydetty myös helmiä, joissa on ollut toistaiseksi vain saatavilla yksi kausi, kuten Cold Courage, Koneisto ja Wisting. Ilahduttu iloisesti, aina kun ollaan huomattu toisen kauden ilmestyvän johonkin lempparisarjaan. Tällaisia sarjoja ovat olleet esimerkiksi Advokaten, Absentia ja RIG 45.

Tällä hetkellä ahmitaan miehen kanssa Ray Donovania, mutta sen ja Blacklistin lisäksi ollaan ahmittu mm. Boschin, Blindspotin ja Chicago P.D.:n kaikki kaudet. Ray Donovanin jälkeen listalla on The Americans, jota joskus alettiin katsomaan, mutta katselu jäi jostain syystä kiireen jalkoihin. Elokuussa Viaplayn tarjontaan tulee myös sarja, jonka ajattelimme katsoa, nimittäin Viaplay Original -sarja Partisan. Näin ennakkoon pari ekaa jaksoa ja voi pojat, vaikuttaa erinomaiselta!

Joten ei muuta kuin tervetuloa vaan arki ja sateiset alkusyksyn illat, kun saa hyvillä mielin kaivautua sohvan nurkkaan. Ei kuulkaa ainakaan katseleminen lopu kesken. Se on sitten toinen asia, miten jaksaa valvoa iltaisin työpäivien jälkeen. Nyt on ollut havaittavissa se joka arkea värittävä tunnuspiirre, että tuppaan nukahtamaan jo alkutekstien aikaan. Pitänee ajoittaa sarjamaratonit aiempaan kellon aikaan. Mikä on sun suosikkileffasi tai -sarjasi Viaplayn valikoimista syksyn sohvamöllöttelyihin? :)

IHANAA TORSTAITA!

PS. muistakaahan muuten käydä Instagramissa (atmarias) osallistumassa huikeaan arvontaan,  jossa yksi teistä voittaa samanlaisen Hetki-herkkueväspaketin (arvo 45 euroa), alkusyksyn leffailtoihin kuin mikä meillä oli!


tiistai 11. elokuun 2020

Iso ilo vastaanottajalle, lämmin mieli lähettäjälle


Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Postin ja Indieplacen kanssa.


 

TIISTAI-ILTAPÄIVÄÄ IHANAT!

Tuntuuko teistäkin, että ei siitä ole kuin hetki, kun koululaiset kirmasivat kesälaitumille? Kun kaivoitte nessupakettia sumuisin silmin laukustanne Suvivirren alkusointujen sulostuttaessa alkukesän tunnelmaa. Musta tuntuu, että se oli ihan just vasta. Toisaalta taas tuntuu, että siitä on hirmuisen pitkä aika. Niin paljon on ehditty kuitenkin tehdä ja kokea tuon jälkeen. Yhtä kaikki, tänään meillä Tampereella pakattiin uudet lyijytäytekynät ja kumit penaaliin. Reppu heitettiin selkään ja lähdettiin kohti uutta syyslukukautta. Yläkouluun jo molemmat.

Uusi arki otetaan hyvillä mielin vastaan. Pikkuhiljaa valoisat illat ovat muisto vain ja saa sytytellä kynttilät tuomaan tunnelmaa ja kietoa shaalia tiukemmin jalkojen ympärille. Kuulustella koululaisilta kokeisiin ja jutella iltaruokapöydässä koulupäivän tapahtumista. Kaupallisen yhteistyön myötä Postin kanssa tulin kertomaan, miten mä päätin ilahduttaa pieniä koululaisia. Aloin miettimään, että meidän tytöt eivät juurikaan saa postissa kirjeitä tai kortteja. Veikkaan, että se on monen nuoren kohdalla sama juttu. Samalla mietin, kuinka ihanaa oli itse nuorena löytää postilaatikosta omalla nimellä varustettu kortti. Tervehdys sukulaiselta tai kirjekaverilta.

Reilu viikko sitten kirjoitin neljälle pienelle (kummitädin silmissä he ovat edelleen pieniä, vaikka yksi on jo yläkoulussa) kummilapsellemme kortit. Kortteihin kirjoitin tsemppiviestin alkavalle koulutielle.  Kortit lähtivät matkaan kolmelle prinsessalle ja yhdelle prinssille. En voi uskoa, että tuo hurmurikummipoika aloittaa jo esikoulun. Justhan se vasta oli, kun käytiin vastasyntynyttä sairaalassa katsomassa. Aika kuluu nopeasti ja mitä enemmän aika juoksee, niin sitä enemmän sitä tajuaa muistojen luomisen merkityksen. Kortin ja postimerkin ostaminen ovat itselleni pieni vaiva. Muutaman rivin kirjoittaminen ei vie kuin hetken. Pienellä vaivalla saa annettua rutkasti hyvää mieltä toiselle. Jos mulla olisi ollut aikaa, olisin ollut kärpäsenä katossa todistamassa rakkaiden kummilapsien iloa kortit saadessaan :)

Muistatteko heinäkuussa, kun kerroin, että vastedes lähetän joka kuukausi postikortin ilahduttamaan ystäviä ja sukulaisia? On todettu, että hyvät teot ja hyvän mielen tuominen muille tekevät meistä onnellisempia. Olkoon onnellisuuden määritelmä itse kullekin mikä tahansa, niin uskon tähän täydestä sydämestäni. Se, että sain kahvikupposen äärellä kynttilän valossa kirjoitella kortit rakkaille koululaisille sai mut hymyilemään sisäisesti. Se, kun ajattelen, miten paljon kortit ilahduttavat saajiaan, saa mun onnellisuuskäppyrät tappiin.

Ja jos totta puhutaan, niin saa lähestyvä syksykin. Kesä on ollut niin mieletön, että sen avulla ammennan valoa pimeisiin iltoihin. Koska ylimääräistä valoa syksyn pimeille riittää, niin hyvillä mielin jaan sitä eteenpäin. Mulla onkin jo mielessä muutama ihana, ketä ajattelin syksyn pimeillä ilahduttaa postikortin muodossa. Kaikki meistä eivät ole syysihmisiä, joten lisätsempin lähettäminen postitse on varsin ihana ajatus. Kortin avulla voi koskettaa ja ilahduttaa vielä syvällisemmin kuin tekstiviestillä.

Sain viime viikolla postissa kirjekuoren, jossa oli tutunnäköistä kirjoitusta. Tekstistä näki, että kirjoitus ei ole nuoren ihmisen käsialaa ja sen eteen oli nähty vaivaa. Kuoren päälle oli liimattu kaksi Suomen kartta -symbolilla varustettua Postin ikimerkkiä (tosin yksikin olisi riittänyt). Toisessa oli kala ja toisessa kiviä. Vuosiluvut kertoivat niiden olevan muutamia vuosia vanhoja. Ikimerkit ovat siitä ihania, että ne eivät vanhene ikinä. Niitä voi käyttää nimensä mukaisesti ikuisesti. Kirjekuoren sisältä paljastui itse askarreltu syntymäpäiväkortti miehen reilusti yli 80-vuotiaalta tädiltä. Voi kuulkaa, ei tarvitse hetkeäkään miettiä, kenelle syyskuun postikorttini lähetän.  Iloa ja valoa yksin asuvalle syyskuun pimeisiin iltoihin

ILOISIN TIISTAITERKUIN,