…toteaa hän ja mussuttaa samalla eiliseltä Ranskalaiselta ruokatorilta ostamaansa herkullista fudgea 🙂 No, onhan siinä ainakin pähkinöitä – jos jotain terveellistä yrittää siitä hakea.
Huomenna se alkaa, biksukuntoon 212 päivässä-projekti. Ei sillä, ettei nyt olisi bikinikelpoisessa kunnossa, mutta tiedättehän te sen tunteen, kun ei vain ole välttämättä sinut itsensä kanssa uima-altaan reunalla keikistellessään. Se tunne, kun tuntuu hieman rantautuneelta valaalta ja toivoisi, että sen kuntokuurin olisi voinut aloittaa ehkä hiukka aiemmin kuin matkaa edeltävällä viikolla. No nyt on ainakin reilusti aikaa seuraavaan bikiniesiintymiseen. Thaimaan lämpö kutsuu ensi maaliskuussa ja sitä ennen on pakko timmiytyä. Kiloja ei välttämättä tarvitse lähteä, mutta ne entiset lihasten paikat on täytettävä lihasmassalla (tarkoittaa ehkä sitä, että paino jopa hiukkasen noussee). Kolme avainsanaa tähän projektiin ovat:
LIIKUNTA
RAVINTO
LEPO
Ja niin kuin olen täällä aiemminkin todennut, niin ei se kunnossa pysyminen / itsensä kanssa sinut oleminen tähtitiedettä ole; liiku enemmän kuin syöt ja muista levätä tarpeeksi. Ja toisaalta, moni muuhan voi olla sinut itsensä kanssa ilman liikuntaa ja terveellistä ruokavaliota. Hattua heille nostan, mutta itseni kohdalla asia nyt vain on niin, että omaan hyvinvointiin liittyy vahvasti tuo liikunta ja terveellinen ruokavalio.
Taustaa
Innostuin liikunnasta oikeastaan kunnolla vasta yliopistoaikana. Silloin tuli huhkittua jumppatunneilla liki päivittäin ja löysinkin itselleni parhaimmiten sopivan lajin; spinningin. Mieheni tavattuani kävimme yhdessä salilla ja minä lisäksi jumpilla. Yksi lepopäivä raaskittiin viikossa pitää; kuntosalin jäsenyydelle ei tullut paljoa hintaa / kuntoilukerta. Vielä esikoista odottaessanikin liikuin ahkerasti. Kunnes sitten se esikoinen syntyi ja pum; liikunta jäi. Tai sanottakoon, että hikiliikunta jäi. Kilot olivat jääneet laitokselle, mutta silti kaipasi kuitenkin liikuntaa. Toki kärryteltiin ahkerasti. Sitten syntyi kuopus ja väsymyksen keskellä liikuntainnostus oli kateissa. Jossain vaiheessa oli kausi, että kävimme jumpilla, lähinnä bodypumpissa, mutta polveni ei kestänyt kyykkyjä lainkaan.
Kolmisen vuotta sitten ajattelin kokeilla juoksemista, mieheni innoittamana. Olin ollut siinä luulossa, että en osaa juosta ja että juokseminen on ihan tyhmää. Mutta pian huomasin, että em. seikat johtuivat huonosta peruskunnostani. Sitten kun kunto alkoi kohota niin juokseminenkin alkoi tuntumaan omalta lajilta. Siitä lähtien on tullut juostua, aina kun on aikaa ja intoa lähteä lenkille. Mikään ei voita runner’s high– tunnetta, joka ainakin omalla kohdallani usein tulee vasta tunnin juoksemisen jälkeen.
Tilanne nyt
– ruokailutottumukset kesän aikana muuttuneet hieman huonompaan suuntaan -> ilmenee mm. turvotuksena ja väsymyksenä.
– kuntoilumotivaatio kohdillaan ja juokseminen tuntuu kevyeltä, mutta silti kaipaan monipuolisuutta liikuntaan.
– 165 cm ja 60 kg
Kesäkuukausien liikuntasaldo on kyllä ihan tyydyttävällä tasolla (elokuun sairastelut rajoittaneet juoksemista). Tänään flunssan jälkeinen sauvakävelylenkki 1 h 41 mins. (tuo kesäkuun cycling 0,00 km on kuntopyöräilyä 🙂
Tavoitteet
– siirtyä vaatekoosta 38/40 takaisin siihen 36/38, joka oli ennen lapsia. Hmph. Ehkä helpommin sanottu kuin tehty, mutta tuo vaatekoko on sellainen, jossa tuntuu vaatteet mukavalta päällä.
– kieltäytyä herkuista viikolla – perjantai-illasta lauantaihin klo 24:00 saa hieman herkutella (tämä todettu omalla kohdallani toimivaksi).
– siirtyä jälleen syömään vähähiilihydraattisesti. Puolitoista vuotta sitten helmikuussa jätin pastan, riisin ja perunan. Pullamössöjen ja vaalean leivän lisäksi. Riisiä ja pastaa olen sen jälkeen syönyt ehkä pari kertaa. Perunaa hieman useammin. Vaaleaa leipää ehkä kerran pariin kuukauteen. Mutta ne makeat hiilarit – niistä on pakko päästä eroon. (ja tämähän on taas niitä mieltymysjuttuja ja joista voidaan olla montaa mieltä – mun kropalle ja hyvinvoinnille vhh-dieetti sopii. Toki ruokavaliooni kuuluu ruisleipää, ruispuuroo yms terveellistä.)
– nukkua joka yö sen tarvitsemani kahdeksan tuntia (22:00-06:00)
– monipuolistaa liikuntaharrastusta
– liikkuvuuden lisääminen esim. venyttelyllä
Seuraavalla kerralla lisää tulevan syksyn liikuntasuunnitelmistani! Täältä (
klikklik) ja täältä (
klikklik) löytyy aiempia postauksiani ruokailuista, elämäntaparempoista sun muista.
Nyt venyttelemään – se kun tuppaa aina unohtumaan! Kaivoin yhden Pilates-kirjani esille ja olen muistellut venyttelyitä ja tekniikoita. Uskomatonta, kuinka sitä on lihaksia, joiden olemassaolosta ei ole tietoa ennen kuin onnistuu niitä venyttämään 🙂
Suloista sateisen sunnuntai-illan jatkoa
