perjantai 18. lokakuun 2013

Fredagsmys ღ

33

…tulipas monta kuvaa, mutta viikon h-hetkelle se sallittakoon 😀
Heipsansaa!!!
Long time no see murut! Täytyy kyllä sanoa, että taas sellainen viikko alla, että oksat pois! Onneksi mies hoiti lasten syyslomailut elokuvien ja kylpylän kera 🙂 Juoksemaankin olen ehtinyt viime sunnuntaina viimeksi. Ajattelin korjata tilanteen huomen aamulla ja vetää piiiiiitkän lenkin. Senpä takia tuota kuvissa näkyvää ilojuomaa ei tule juotua lasillista enempää. Tosin eipä tuosta nyt haittaakaan ole, rentoutuu lihakset jo valmiiksi, joten I might just go for it 😀
Tein eilen blinitaikinan tekeytymään jääkaappiin. Ja juu, mä tiedän, että eihän nyt mikään bliniaika vielä ole, mutta kun ne vaan on niin hyviä. Lähi-cittarissa ei ollut kuin kirjolohen mätiä, joten sillä mentiin. Lisäksi meillä oli savustettua lohta ja rapusalaattia. Perinteisen smetanan ja punasipulisilpun lisäksi. Blinit teen tällä vanhalla hyväksi kokemallani reseptillä:
Blinit

3 dl kermaviiliä
15 gr hiivaa
2 dl tattarijauhoja
1 tl sokeria
1 dl kuumaa maitoa
1 tl suolaa
1 rkl voisulaa
1 kananmunan keltuainen
1 kananmunan valkuainen

Lämmitä kermaviili kädenlämpöiseksi ja sulata hiiva siihen. Sekoita joukkoon tattarijauhot ja sokeri. Annan tekeytyä huoneenlämmössä pari tuntia tai jääkaapissa yön yli. Sekoita ennen paistamista taikinanalkuun kuuma maito, suola, voisula, keltuainen ja viimeisenä varovasti vaahdotettu valkuainen. Paista taikinasta ohukais- tai blinipannulla miedolla lämmöllä voissa paksuhkoja blinejä. Tarjoa kuumana smetanan, mädin ja sipulisilpun kanssa. 

**********************************

Ihanan leppoisa viikonloppu tiedossa; huomenna urheilua, ulkoilua ja illalla veljen tyttöjen synttärit. Ja mä meinaan ottaa mukaani kameran, joten ehkä sunnuntaina esittelyssä veljen perheen kaunis koti 🙂 Sunnuntaille ei ole vielä mitään ohjelmaa. Siis perinteisen pyykkikasan viikkauksen, silittämisen ja siivouksen lisäksi. Molempina aamuna olisi toiveissa nukkua ainakin kahdeksaan; mutta noista pikkuisista herätyskelloistahan ei voi koskaan tietää 😉

Friday’s here. Again. Time just flies. On Friday’s we take it easy. On Friday’s I pamper my dear husband with good food. (He’s quite lucky 😉 Usually we sit down and talk. Sum up the week. Even kids seem to behave themselves better on Friday evenings (I know, just my imagination ;). However, Friday evening includes good food and I must admit that I relax while cooking. Having a glass of wine while cooking. And when you’re finally done with your cooking. That is the best part. Sit down and eat. Life is quite nice you know. At least on Friday evenings. Evenings like this ღ I wish you a very relaxing and happy weekend! Take care , xox. 

Nyt lukemaan pikkuisille iltasatu ja sitten Vain Elämää -ohjelman pariin. 
Miten sitä osattiin elää aiemmin ilman tallentavia digibokseja sun muita? 🙂

Tiedättehän muuten, että olen suunnattoman onnellinen, että jaksatte täällä käydä ja kommentoida, 
vaikka hädin tuskin itse ehdin kiireen keskellä vastailla kommentteihin saatikka jättää
 itsestäni merkkejä teidän blogeihin? ღ Taidatte te sen tietää, eiks niin?!

Ihan ultrasuperkivaa viikonloppua,


keskiviikko 16. lokakuun 2013

Suunnittelua ja (mikro)suklaakakkua

16

Howdy!

Viikko on vierähtänyt taas jo puoleen ja tuntuu, ettei ole mitään ehtinyt tällä(kään) viikolla tekemään. Muuta kuin olemaan töissä ja nukkumaan. Eilisen illan urheilut vaihtuivat suklaakakkuun. Ei hassumpi vaihtokauppa 🙂 Ihka ekaa kertaa elämässäni tein suklaakakkua mikrossa. Ootko sä kokeillut? No ihan hyvää siitä tuli, mutta en uskonut, että neljässä minuutissa saisi kakkua aikaiseksi niin pidin sitä siellä seitsemän minuuttia (ai miten niin kovapäinen? ;). Olisi voinut olla raaempaa. Katselin netistä ohjeita ja koska meillä ei ollut VanHoutenia kaapissa niin päätin tehdä oman versioni tästä kakusta. Mutta kokeile sä taloussuklaalla tai sitten tuolla kunnon jytkyllä kaakaojauheella.

(mikro)Suklaakakku
2 dl vehnäjauhoja
1,5 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
3 munaa
1,5 dl flora culinessea
150 gr maitosuklaata 
(-4 palaa kokkauksen ajan herkuiksi)
* sekoita kuivat aineet
*sulata suklaa ja lisää flora culinesse sekä munat
* yhdistä ainekset ja sekoita
* voitele vuoka ja paista mikrossa 4 minuuttia
***************************
Tämän helpommaksi ei taida leipominen mennä 🙂 Kunnon suklaalla tai kaakaojauheella tästä kakusta tulee kyllä parempi; saa jäädä sisältä vähän raa’aksikin. Mutta meni se eilen kahvikupillisen kera ihan kakomatta alas (siis yksi pala). Pitkästä aikaa oli taas sisustussuunnittelutöitä. Lupasin auttaa äitiäni kalustevalinnoissa, kun heillä laitetaan koko alakerran pinnat uusiksi ja uusitaan suurin osa kalusteista. Nyt olemme päässeet jo selkeyteen siitä, että mitä tyylisuuntaa lähdetään hakemaan. Ylläolevat kirjat antavat puolet suunnasta, toinen puoli on sitten vähän jotain muuta. Yritän saada huomiseksi teille suunnittelupostausta aikaiseksi, joten silloin sitten lisää tuosta projektista.
Never ever did I imagine that chocolate cake made in microwave oven would turn out good. Well, it wasn’t delicious, but it was ok. Quick relief when you’re having a sweet tooth 🙂 Yesterday I went thru all the interior design books from my bookshelf by Kelly Hoppen, my favorite designer. I’m helping my mom decorating and furnishing their home. We both like Kelly Hoppen style so now the challenge is to find furniture to fit in that style. In tomorrow’s blog post you’ll find out more about this project. Have a nice evening! I’m off to gym to burn those calories from yesterday’s chocolate cake 😉

Nyt sitten vihdosta viimein blogikommenttien kimppuun ja sitten salille. Pitkästä aikaa. 
Kesällä ei tule käytyä salilla, mutta näin syksyn tullen sali alkaa vetämään puoleensa 🙂
Keskiviikkoiltaterkuin, 
PS. olettehan muistaneet osallistua Iittala-arvontaan?! 

tiistai 15. lokakuun 2013

Valokuvausjuttuja

17

Moiksis,

multa kysellään usein valokuvauksesta ja päätinkin yhdistää nyt ihanalta Friiduskalta saamani valokuvaushaasteen ja vastaukseni teitä askarruttaviin valokuvakseen liittyviin kysymyksiin, joita olette kyselleet. Kiitos Fridalle haasteesta; olen todellakin otettu, sillä itse en pidä näitä kuviani mitenkään erikoisena 🙂 Mähän kuvailenkin tuolla mun ihan perusjärkkärillä eli Canonin EOS D1100:sella. Ja vielä useimmiten sillä perusobjektiivilla, joka tuli kameran mukana. Nyt tuota kameraa näytti olevan tarjouksessa jo vähän päälle 200,00 euroon. Suosittelen, mikäli haaveilette peruskamerasta, jolla on helppo ottaa kuvia. Mä käytän pääasiassa vain kameran Av- ja M-toimintoja, mutta esim nuo Fredagsmys-postauksen kuvat otan automaatilla ilman salamaa. Salamalla en kuvaa koskaan. Ja jalustaa en vieläkään omista. Mutta talven pimeille sellaisesta haaveilen.
Useimmiten käsittelen kuvistani kirkkautta ja terävyyttä. Kuvankäsittelyssä käytän ilmaisohjelmia kuten Photoscapea, Picasaa ja PicMonkeyta. Tosin PicMonkeysta mulla on ostettuna myös se upgradettu versio, mutta harvoin niitä ominaisuuksia tulee käytettyä. Yritän ottaa kuvat niin, että katson rajaukset ja kirkkauden jo valmiiksi kuvausvaiheessa. Säästää aikaa huomattavasti. Kuvakulmia zoomailen jatkuvasti ilman kameraakin. Elän ikäänkuin Kodak moment- elämää ja usein päivässä tulee tunne, että ”Oih, tuosta saisi ihanan kuvan”. Onneksi on kännykkä aina mukana niin kuvia tulee räpsittyä pitkin päivää.
Valokuvaushaasteen säännöt menevät näin:
LATAA POSTAUKSEEN OMA, PARAS VALOKUVASI
VASTAA VIITEEN KYSYMYKSEEN
JA LAITA HAASTE ETEENPÄIN

Pitkään pohdin tuota parasta kuvaani. Ja päädyin ylläolevaan. Se on otettu 30.7. auringonlaskun aikaan. Päätimme lähteä mökillä ex tempore iltakalaan, lapset jo yökkäreissä ja ihan puolinukuksissa. Taivas oli uskomaton. Kuvia ei tarvinnut edes käsitellä; niin kiitollinen tuo punainen taivas ja peilityyni järvi olivat. Tässä kyseisessä kuvassa lisäsin tosin syvyyttä yhdellä asteella. En tiedä onko kuva niin taidokkaasti otettu, koska tosiaan mitään vippaskonsteja siihen ei tarvinnut. Mutta ainakin sillä on tunnearvoa. Muita tuona iltana otettuja kuvia löytyy täältä. 

1. Kumpi sinulle on tärkeämpää blogeissa: kuvat vai teksti?

No juu, saako vastata molemmat? 🙂 Rakastan kuvien katselua, mutta toisaalta mikään ei ole ihanampaa kuin lukea taidolla kirjoitettua soljuvaa tekstiä. Joten ehkä näiden yhdistelmä.
2. Nimeä viisi kotimaista blogia, joiden kuvamaailma puhuttelee sinua.
Olen tylsä enkä nimeä ketään, sillä tähän tulisi tuo koko lista tuosta oikeasta palkista; 
kaikkien lukemieni blogien bloggaajien kuvissa on sitä jotain omalaatuista ja kaunista.
Kaikki onnistuvat omalla tavallaan aina.
3. Voiko yhdessä postauksessa olla mielestäsi liikaa kuvia?
Heh, tästä olen saanut joskus kritiikkiä. Mutta kun niitä kuvia on niin vaikea rajata tiettyyn määrään.
Mun mielestä ei voi olla liikaa kuvia, sillä katselen niitä mielelläni 🙂
4. Millä kikka-kolmosella ajattelin pärjätä pimeän talven yli?
No sillä jalustalla, joka on vielä kaupassa. Sekä sillä, että etsin ne oikeat asetukset kamerasta.
Manuaalin lukeminenkin ehkä auttaisi 😉 
Keltaisia kuvia ehkäisemään ajattelin muutella kuvien valkotasapainoa.
5. Millä sinä kuvaat?
Ks. vastaus tuolta ihan postauksen alusta, ekasta kappaleesta 🙂 Ja toki sitten kuvaan iPhone4:sellani tuonne Instagramin puolelle.
Koska mä oon tämän(kin) haasteen kanssa taas vartti kärjestä niin en laita sitä kenellekään; olehan hyvä ystäväni ja nappaa se mukaasi! Kiitos vielä ihana Frida haasteeta ღ

****************************************
Taking photos is my passion. I got a photo shoot challenge from my dear blog friend Frida. In this challenge I was to show you my best photo. Well, there it is. But not sure if it’s the best one, but I can guarantee you that it is the photo with strongest emotional bond. It was taken on 30th July at 11:00 p.m.:ish, just when sun was setting at our cottage. Sky was amazingly pink and we decided to go fishing with kids . They were already dressed in nightgowns, but it was so warm evening that it didn’t matter. You can find more photos from our beautiful fishing trip in here. For my blog I take photos with my old Canon EOS D1100, but during the day I use my iPhone4. Have a  good Tuesday, will you! 🙂 

Palailen viimeistään illalla oliivipuun tolumyrkytysohjeisiin yms. edellisen postauksen kommentteihin. 
Kiitos niistä jälleen ihanat! ღ

Tiistaiterkuin,


maanantai 14. lokakuun 2013

Minikuusen kotiinpaluu

18

Maanantai-iltaa ihanat!

Jo vain menee myöhäselle nämä postaukset tätä nykyä! Jotenkin illat täyttyy siitä kaikesta muusta kuin bloggaamisesta. Tänään muun muassa Uno-turnauksesta (taas) ja täydellisen auringonlaskukuvan metsästyksestä (taas)! Tuolla me ajeltiin esikoisen kanssa kaupasta kotiin kiertoteitä pitkin ja yritetiin ottaa kuvaa, kunnes aikaa tuhraantui niin paljon, että se aurinkokin jo ehti laskea 🙂

Vein vuosi takaperin joulun alla täysin tuupertuneen, kuivuneen ja muutenkin jo toinen jalka haudassa olevan minikuusen vanhemmilleni tien toiselle puolen jouluhoitoon Lapin reissumme ajaksi. Sanoin äidille, että heittää roskiin sitten joulun jälkeen. Mutta niin vain kävi, että siellä se on sinnitellyt tähän asti ja vuosikasvuakin on tullut ihan mukavasti. Kyllä äidit osaa!

Eilen äiskä toi sen meille. Oli vissiin todennut sen mun oliivipuun kuolleen pystyyn. Unohdin tehdä sille sen tolu-käsittelyn, joten voipi olla, että oli oma moka ettei selvinnyt. Mutta tämä uusvanha kuusi, se vihertää kauniisti. Mutta sitä en ymmärrä, että yhdessä yössä sen oksat on kääntyneet alaspäin ja muutenkin se näyttää ei-niin-hyvinvoivalta!?! What’s happening? Ihan oikeesti, mun käsissä nämä kaikki vihertävät kuolevat alle sekunnissa 😀 Onkohan toi paikka liian vetoisa tuossa ikkunan edessä? Voih, kunpa selviäisi edes jouluun asti. Huomenna taidan kiikuttaa kuusipoloisen takaisin tien toiselle puolelle ihan vain varmuuden varalta. Haen sitten jouluksi kotiin 😉
Huomenna sitten luvassa vihdosta viimein valokuvahaasteeseen vastausta!

Oikein tehokasta ja pirteää alkanutta viikkoa, 
ollaan taas askel lähempänä viikonloppua!
Ja hei, mä kekkasin tänään sitten niin mahtis ruoan Fredagsmys-postaukseen.
Kuola valuu jo suupielistä! 😉

Maanantaiterkuin,

sunnuntai 13. lokakuun 2013

Ihanien ystävien kauniilla mökillä

30

Iltaa ihanat,

Instagramissa eilen viuhuivatkin tunnelmakuvia tuolta meidän aivan fantastisen upeasta illanvietosta ihanien ystävien mökillä. Tai ihanien ystävien toisen osapuolen vanhempien mökillä. Mutta siis summa summarum ihanalla mökillä, ihanien ystävien seurassa (tänään teksintuottaminen tökkii big time, so sorry…kuvia sitten sitäkin enemmän :D). Sovimme jo kesällä, että pidämme hirvipeijaiset syksyllä. Laitoimme kalenteriin päivämäärän ja niin vain me nautimme ihan älyttömän hyvää hirvipaistia lisukkeineen.
Suuntasimme mökille päivännäöllä ja siellä meitä odotti huikeiden maisemien, kauniin mökin ja ihanien ystävien lisäksi shampanjalasit ja pikkusuolaisia. Sekä macaroneseja. Uuuh. Ei voi illanvietto paremmin alkaa. Rentouduin sillä sekunnilla, kun astuin mökkiin sisään. Kaikki se työstressi ja kiire jäi sinne upeaan syksyiseen ulkoilmaan. Silmä lepäsi ihanan E:n iltaa varten valmiiksi tekemässä kattauksessa ja mökin sisutuksessa. Taisin rakastua vähäsen sormipaneeliin. Harmi, etten tajunnut ottaa tuosta yksityiskohdasta kuvaa teille.

Saunoimme tyttöporukassa (E, minä ja meidän pikkuiset kullanmuruset, jotka olivat onnensa kukkuloilla päästessään ihka ekaa kertaa hirvipeijaisiin) reilun pari tuntia ja ihastelimme vaaleanpunaista taivasta. Rantasauna oli mitä viehättävin; vanha sellainen, mutta rakkaudella nykypäiväistetty. Saunan terassilla ottelimme kuvan jos toisenkin tuonne Instagramin puolelle; iltarusko oli uskomattoman kaunis.
Vihdoin päästimme miehet saunaan (sen jälkeen, kun se oli jo kertaalleen ehtinyt kylmenemään meidän kuvaillessa luontoa 😉 ja aloimme naisväellä ruoanvalmistuksen. Tai noh, E teki ruokaa ja minä kuvailin. Loppujen lopuksi saimme miehetkin saunanraikkaina syömään. Neljä tuntia hautuneen murean hirvenpaistin lisäksi meillä oli bataatti- ja perunaranskalaisia, vuohenjuustopunajuurikiusausta, salaattia, aivan taivaallisen hyviä juustoja sun muita herkkuja. Jälkkäriksi juustorahkakakkua. Syöminen on vaan niin parasta! Ja vielä kun sen tekee hyvässä seurassa ja kaikessa rauhassa – elämä on toisinaan aikas kivaa 🙂

Kuten rapujuhlienkin jälkeen niin jälleen täytyy tätä kaukaa fiksuna olemista ihastella; neljään pekkaan yksi shamppispullo ja yksi punaviinipullo kahdeksaan tuntiin ei ole paha. Niin ja saunasiiderit per nassukka. Ja nukkumaankin menimme jo puolilta öin. Vaikka ei sillä, tänään on väsyttänyt ja välikuolemia on tultu tehtyä milloin sänkyyn ja milloin lattialle. Ei ole vanhaksi tulemista! Mutta siis aamulla heräsimme kahdeksan maissa ja minä pikkuisemman kanssa jo vähän aiemmin. 
Hyvä niin, sillä tuolta yläkerran makuutiloistamme aukesi taivas; se oli heti aamusta alkaen vaaleanpunaisen ja violetin sävyissä. Kameraa en raaskinut alhaalta hakea, etten herätä muita, mutta voin sanoa, ettei harmittanut lainkaan, että tuo pikkuisempi herätti niin aikaisin. Tuollaisia auringonlaskuja näkee harvoin. Söimme aamupalan kaikessa rauhassa ja mä tankkasin Ranskasta asti tuotua Camembert-juustoa varastoon. Miksei Suomesta saa tuollaisia keskeltä liki valuvia juustoja? Täältä ostetut juustot jähmettyvät viimeistään jääkaapissa ja niistä tulee sellaisia kumimaisia. 

Kiitos vielä emännälle ja isännälle ღ Tälläisen viikonlopun jälkeen jaksaa taas pitkälle. Ainakin sinne pikkujouluihin saakka 🙂  Mun mielestä on ihan huippua, että tuo meidän ihanainen emäntä E:mme oli haalinut hirvirekvisiittaa sun muita. Ja mulle kun olis kelvannut ihan pelkkä hirvikin. Tai oikeastaan olisin ollut ihan täysin onnellinen ilman ruokaakin. Hyvä seura ja täydellinen ympäristö. Ei se muuta vaadi. Mutta nostan kyllä hattua sille, että sain istua valmiiseen pöytään. Vaikka kuinka yritin tyrkyttää ruokatuomisia sun muita 🙂 Oli niin rentouttavaa ja sekä sielu että silmät saivat ravintoa.
Three F’s completed my life this weekend; family, friends and food. We had a get-together at my friend’s cottage. We ate moose, since moose hunting started here in Finland just a while ago. We also enjoyed the time with our loved ones at the perfect cottage by the lake. Lots of laughs, lots of talks, lots of memories for the  future. Life is what you make of it and I’m pretty sure that after this weekend my life will be just a bit happier (never thought that could be possible, since I’ve been happy for ages :). Life’s good and I’m happy ღ Have a great Sunday evening 🙂

Ja hei teille suomalaisille ihanuuksille, nyt painan pään tyynyyn ja vastailen 
niihin parin edellisen postauksen kommentteihin huomenna, jos sopii?! 
Niin ihanat juhlat kuin nuo hirvipeijaiset olivatkin niin nyt väsyttää.

Kiitos ihana E, että sain tehdä tämän postauksen; palaan näihin kuviin vielä monen monta kertaa 🙂

Onnellisena, mutta väsyneenä toivottelen teille 
Kauniita unia ja
voimia tulevaan viikkoon ღ
PS. tuolta luetuimpien tekstein joukosta oikeasta palkista löytyy illan emännän ja isän kodin esittely 🙂

« Vanhemmat
Uudemmat »