Lomarytmi on päällänsä kertakaikkiaan; myöhäiset illat ja sitä myötä myöhäiset aamut. Kerrankos sitä. Eilen illalla luonto oli tänä kesänä kauneimmillaan. Tuollaista auringonlaskua en muista vähään aikaan nähneeni. Koko ilma oli värjääntynyt taivaan myötä punaisen eri sävyihin. Niin vain oli tytötkin innoissaan, kun ehdotimme myöhäisillan kalastusretkeä ihan meidän mökkirantaan. Juuri ennen kuin aurinko laski lopullisesti maihinsa virvelin päässä tuntui liikettä; haukifileitä on pakkasessa nyt jo pahan päivän varallekin 😉

Eilen ihasteltiin auringonlaskua vielä mökillä, tänään päätettiin ex tempore lähteä kotiin yhdeksi yöksi. Laittamaan kotia kuntoon. Sillä oltuamme nyt pois kotoa kolmisen viikkoa voin kyllä täydestä sydämestä todeta, että sitä on tullut jonninverran vieraannuttua kodista. Tuntui kun olisi kotona kylässä. Mutta heti ensimmäisenä laitoin mustikkahillot porisemaan, pöyhin tyynyjä, siirtelin valaisimia ja peittoja. Siistin paikkoja ja pyyhin pölyjä. Kyllä se koti viimeistään pimeän tullen kynttilöiden myötä jälleen tuntui kodilta ♥

Huomenna matkaamme viikonlopuksi mökille ja sitten antaudumme arjen pyöritykseen muutamaksi päiväksi. Tuleehan niitä mökkipäiviä vielä tällekin kesälle vaikka kuinka. Salaa nautin jo pimenevistä illoista, kutimien kilkatuksesta ja takkatulesta. Mökillä, mutta myös kotona. Molempi paikka parempi.

Nyt unten maille ja huomen aamulla herätyskello soittamaan aikaisin (onhan klo 08.00 aikaisin? 😉 ja itseään niskasta kiinni. Ajattelin juosta tuollaisen pitkän peruskuntolenkin. Tosin epähuomiossa olin ottanut vain toisen juoksukenkäni mökiltä mukaan. Joten saas nähdä, miten nuo vanhat lenkkitossuni jalkaan sopeutuvat 🙂

oman kullan kuvia ♥

PS. kiitos kaunis kommenteistanne ed.postauksiin. Hoitelen ne viimeistään huomenna lenkin jälkeen.  🙂