lauantai 21. marraskuun 2015

Let it snow, let it snow…♬

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

ILTAA IHANAT,

ja hei voi jumpe – niin ihana oli aamulla herätä, kun sälekaihtimien läpikin kuulsi valo! Siis tuo lumi on tuonut ihan älyttömästi valoisuutta ja sitä on kyllä kaivattu. Kuvat ovat eiliseltä illalta, kun suhailin meidän ja mummun talon väliä. Kamera kaulassa yritin räpsiä vähän kuvia. Tarkoitukseni oli tänään mennä kuvaamaan kuvat joulukortteja varten (mielessäni siinsi Pispalan rinteen valot ja valkopeitteiset katot), mutta ei se enää tänään niin kaunis tuo maisema ollut. Hieman sellaista loskaista, joten odotellaan huomiseen. Ensi yönä pitäisi sataa lisää lunta ja mennä pakkaselle.

En ihan heti muista lauantaiaamua, että meidän lapset ovat toppavaatteet päällä jo ennen ysiä ja kinuavat hiihtämään 🙂 Kokolailla kaikki vapaa-aika on heillä kulunut ulkona. Itsekin haaveilen edes kävelylenkistä, mutta en nyt tiedä missä vaiheessa liikuntaa voisi alkaa harrastamaan. Lääkäri kyllä sanoi, että sellaista oikein sykettä nostavaa ei kannattaisi pariin kolmeen viikkoon ainakaan harjoittaa.

Jokos siellä teillä on maa valkoisena? Se on jännä juttu, että miten heti ekasta lumisateesta tulee jotenkin jouluinen mieli. Tekee mieli lisätä jouluvaloja, ostaa joulukukkia, keitellä glögiä ja paistaa torttuja. Pidemmittä puheitta…ei lainkaan huono idea tähän lauantai-iltaan 😉

LEPPOISIN LAUANTAITERKUIN,

alle


perjantai 20. marraskuun 2015

Fredagsmys!

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

HEISSULIVEI!

Ja hiphei 🙂 Ihan ekaksi; kiitos niin suunnattoman paljon kaikista tsempeistä ja viesteistänne ♥ Niin eiliseen postaukseenkin, kuin fb:iin ja sähköpostiinkin. Tämä blogi on henkireikäni eikä se olisi sitä ilman teitä. Joten kiitos kaunis kuuluu teille. Tänään on kyllä myyssit kohdillaan. Instagramin puolella seuraavat tietävätkin, että haimme iltapäivästä äiskän kotiin sairaalasta. Jihuu! Mitä sitä siellä turhaa makoilemaan, kun saatiin toivottovasti lääkitys kohdilleen. Nyt odotellaan kotihoidossa jatkotoimenpiteitä ja eletään sen mukaan. Päivä kerrallaan, rauhassa ja turhaa stressaamatta.

Mulla oli tälle illalle yksi kiva resepti hautumassa, mutta tänään oli sellainen tunne, että kokeileva kokkaus ei ihan luonnistu, niin tehtiin valmiilla reseptillä. Eiköhän ensi viikolla Marian kokeileva keittiö ole taas vauhdissa 😉 Tuossa jokunen päivä sitten törmäsin Soppa 365-sivustolla paistinpannuleipään. Ja voi namskis, tuo leipä kyllä maistui yhtä hyvältä kuin miltä näyttääkin!

PAISTINPANNULEIPÄ

1 annos pizzataikinaa

Pizzataikina
2 dl vettä
1/2 tuorehiivaa
1 tl suolaa
1 tl sokeria
2,5 d vehnäjauhoja
3 dl durum-jauhoja
1 rkl öljyä

1. liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää suola ja sokeri. Vaivaa jauhot joukkoon ja vaivaa kunnes irtoaa taikinakulhon reunoilta. Lisää öljy ja jatka vaivaamista viisi minuuttia.
2. anna kohota 30 minuuttia.
3. lämmitä uuni 250 asteeseen ja laita valurautainen paistinpannu lämpiämään.

Valkosipulivoi
50 g huoneenlämpöistä voita
3 valkosipulinkynttä
oreganoa

4. sekoita ainekset keskenään.
5. tee taikinasta kaksi pyöreää palloa ja kaulitse ne paistinpannun kokoiseksi.
6. ota kuuma pannu patakinaan avulla uunista ja laita taikina pannuun.
7. paista leipää uunissa 6-7 minuuttia, kunnes leipä on kauniin ruskea.
8. sivele valkosipulivoilla.
9. paista toinen leipä samalla tavalla.
10. nauti esimerkiksi keiton tai salaatin seurana.

*************************************

Alunperin reseptissä oli timjamia, mutta korvasin sen oreganolla. En tiedä huomautanko turhasta, mutta eihän sitten laiteta sinne uuniin paistinpannua, jossa on muovinen tai puinen kahva? 🙂 No mutta tästä se viikonloppu lähti nyt mukavasti käyntiin. On ollut kyllä pitkästä aikaa henkisesti raskas viikko. Onneksi se mun oma tautini on tuossa sivussa parantunut kuin vaivihkaa. Vielä pitää kuitenkin malttaa hieman levätä. Viikonlopun ehkä suurin urakka on pyykkisulkeiset, mutta en ajatellut siitäkään ottaa stressiä. Ehkä kaivelen vähän joulujuttuja jo esille. Tänään on muuten tapahtunut monta kivaa asiaa tuon mummun kotiuttamisen lisäksi; täällä on tuprutellut lunta iltapäivästä saakka ja nyt on maa ja puut valkoisina. Virittelimme miehen kanssa ulkovalotkin.

Sitten laittamaan esikoisen sänkyä mummulle valmiiksi. Otetaan mumski meille yökylään ainakin ekaksi yöksi, ettei tarvitse olla yksin kotona. Varmaan pelästyi itsekin sen verran tuota tiistai-iltaista kohtausta. Mutta hei, vaikka nyt vähän tuleekin sairausjuttuja, niin älkää peljästykö; tämä blogi ei ole muuttumassa miksikään sairauskertomukseksi. Huomenna ajattelin katsokaas fiilistellä täälläkin lähestyvää joulua. Nyt kun se joulumieli palasi onneksi taas takaisin!

OIKEIN IHANAA & TUNNELMALLISTA PERJANTAI-ILTAA,
toivottavasti teilläkin on siellä kaikki hyvin 

allePS. vastailen eilisen postauksen kommentteihin tässä viikonloppuna ajan kanssa 🙂


torstai 19. marraskuun 2015

Kuulumisia

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAMOIMOI IHANAT!

Huhhahhei, mistäköhän sitä aloittaisi…siitäkö kun maanantai-iltana itselleni nousi jälleen kuume ja lähdin lääkäriltä pakkolepomääräyksen ja uuden lääkekuurin kera vai siitä, kun jouduimme tiistai-iltana soittamaan äidilleni ambulanssin? Vai siitä, kuinka pitkältä kymmenen minuuttia apua odotellessa voi tuntua? Elämä on siitä jännä juttu, että kun tulee näitä yllättäviä shokeeraavia tilanteita, niin jostain saa sitä voimaa mennä virran mukana. Toimia rationalisesti. Eihän siitä kauaa ole, kun kirjoitin siitä elämän nälästä. Tällä viikolla on joutunut itsekin punnitsemaan taas näitä asioita ja miettimään, kuinka vahvaksi oma selviytymisvietti on tässä muutamien vuosien aikana kasvanut. Kuinka vahva on se halu elää ja pysyä arjen syrjässä kiinni. Tapahtui mitä tapahtui. Jo ihan lastenkin takia. Ei ehkä ole helpoin mahdollinen tilanne heillekään, kun oma rakas mummu makaa eteisen lattialla. Varmasti jätti jäljet, eikä vain lapsiin.

Enkeleitä oli matkassa, mutta tilanne on vielä hieman auki. Tänään mummun toiveissa on päästä jo vuodeosastolle, jotta näkisi Kauniit ja Rohkeat 🙂 Oma keuhkopöpö on jäänyt kyllä ihan tyystin nyt taka-alalle. Onneksi sain sen tiistaipäivän levättyä kokonaisuudessaan. Muuten tässä on kyllä suhailtu sinne sun tänne. Kuume on  laskenut ja olo on kohentunut. Kyllä tämä tästä. Piti viikonloppuna lähteä koko perheen kera Helsinkiin yönylireissulle, mutta nyt peruimme sen. Ehtiihän sitä. Enkä lainkaan laita pahitteeksi, että pysymme kotona. Josko mummun tilanne tuosta nyt selkeytyisi niin saisi ehkä nukuttuakin. Muutama yö on menty erittäin vähillä unilla ja sen kyllä huomaa. Ajatus katkeilee ja tekstin tuottaminen on himppusen vaikeaa. Pahoitteluni siis kapulakielestä.

Vielä täältä noustaan! Ajattelin vain tulla huikkasemaan teille väliaikatietoja, ettette ihmettele mitä on tapahtunut. Tuollaiset parin päivän bloggaustauot kun ovat omalla kohdallani ihan utopiaa. En voi tosin luvata vieläkään paluuta normaaliin bloggausrytmiin. Mennään tilanteen mukaan, eikö vain? Kyllä te tiedätte. Kuvissa muuten ainoa kuvauskelpoinen huone meidän talossa eli tämä makkari. Muu koti onkin sitten ihan hävityksen kauhistus…mut se sallittakoon!

TORSTAITERKKUJA ♥ 

alle

PS. kaiken tämän keskellä olen saanut yhden ruokaidean, joka toivottavasti päästään toteuttamaan huomen illalla. Fredagsmysiä siis näillä näkymin tiedossa 🙂


maanantai 16. marraskuun 2015

Kaamosjuhlien tunnelmaa & lukijakilpailu

*yhteistyössä Indiedays & VAASAN

HEIPPAHEI!

Muistatteko, kun viime viikolla vähän manasin tätä yhtäkkistä pimeyttä? Indiedaysin ja VAASANin yhteistyökampanjan myötä pääsin suunnittelemaan pienimuotoiset juhlat. Päätin tarttua härkää sarvista ja pitää pimeyden kunniaksi oikein kaamosjuhlat. Mikäs sen kivempaa keskellä viikkoa koulun jälkeen kuin koota pöydän ympärille pikkuisia koululaisia ja tarjota välipalan jälkeen vähän herkkuja. Kaamosjuhlia varten ostimme kaupan pakastealtaasta VAASANin OOH Minikakkuja. Helppoja herkkuja ja tuunattavissa juhlien mukaan.
OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAVAASANOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Maistelimme kolmea eri laatua OOH Minikakkuja; porkkanakakkuja, suklaakakkuja ja mutakakkuja. Kaikki ne ovat 30 minuutin sulattamisen jälkeen valmiita sellaisenaan kahvipöytään, mutta mikä ettei niihin voisi itse lisätä hieman koristeluita. Koska porkkana- ja suklaakakuissa oli valmiina kreemiä, niin koristelimme myös mutakakut kreemillä. Osa minimutakakuista sai perinteisen valkoisen kreemin ja loppuihin tuli suklaakreemi. Kaamosjuhlissa kuuluu vähän kimaltaa, joten koristelimme minikakut teeman mukaan lumihiutaleilla, nonparelleilla ja pikkuisilla hopeisilla kuulilla. Istuimme kynttilänvalossa, herkuttelimme ja nautimme pimenevästä päivästä! Yhtäkkiä marraskuu tuntuikin ihan mukavalta pimenevine päivineen ja tihkusateineen 🙂
OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Meillä kaamosjuhlien arvovaltainen maistelijaraati valitsi suosikikseen nuo uudet OOH Mini mud caket ja täytyy sanoa, että itsekin kallistuin niiden puoleen. Miten voi pakasteesta suitsaitsukkelaan sulatetut minikakut pysyä noin mehukkaina? Minimutakakuissa maistui suussasulavan suklaan lisäksi raikas vadelma. Ajattelin tarjota näitä tyttöjen synttäreillä kera vaniljajäätelön ja vadelmamelban. Takuuvarma menestys 🙂 Yleensä tykkään, että juhlapöydässä saa olla monenlaista tarjottavaa. Mutta tällä kertaa päätin, että vähemmän on enemmän. Eipä sitä muita herkkuja kaivattu kuin nämä näyttävät minikakut! Tulipas muuten tuossa mieleeni, että lasten kaverisynttäreillä perinteisen täytekakunkin voisi korvata minikakuilla. Laittaa vain puhallettavat kynttilät suoraan synttäriteeman mukaan koristeltuihin minikakkuihin.
OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Miten ja missä sinä tarjoilisit OOH Minikakkuja ? Kertomalla kommenttiboksissa ideasi voit voittaa lahjakortin VAASANin leipomomyymälään. Ja hei lahjakortteja (á 10 euroa) on jaossa viisi kappaletta! Arvonta-aika alkaa nyt ja päättyy viikon päästä eli maanantaina 23.11.2015 klo 16.00.

Käykäähän muten tutustumassa kampanjasivuilla VAASANin pakastealtaan uutuuksiin sekä muihin herkkuihin!

Onnea arvontaan kaikille tasapuolisesti! 🙂

AURINKOISIN MAANANTAITERKUIN,

alle


sunnuntai 15. marraskuun 2015

Tinakenkätytöt videolla

*yhteistyössä Indiedays & Scholl

MOIKKAMOI!

Onko hyvinvointi sinulle itsestäänselvyys? Mitkä asiat siihen vaikuttavat? Kuinka paljon työtä olet valmist tekemään hyvinvoinnin eteen? Miten ravinto vaikuttaa hyvinvointiin? Mitkä ovat niitä asioita hyvinvoinnin saralla, joissa sinulla on puutteita? Miten positiivinen elämänasenne ja hyvinvointi nivoutuvat yhteen? Ihan vain muutaman kysymyksen ajattelin heittää teille ilmoille jatkoksi tuohon reilun viikon takaiseen postaukseeni 🙂 Ennen kuin kerron enemmän tuon ihanan illan keskusteluista, niin haluaisin esitellä teille videon. Toivottavasti pääsette sen mukana illan tunnelmaan kiinni. Scholl Dinner Detour -tunnelmia, olkaan hyvät:

Kenkiä ja niissä pohjallisia. Väsymättömiä jalkoja. Iloisia ihmisiä, hyvää ruokaa ja teemana hyvinvointi. ”Vain elämää” -konseptilla. Ilman laulua tosin. Alkudrinksupaikassa keskusteltiin Mintun johdolla siitä, mitkä asiat vaikuttavat hyvinvointiin ja mikä saa meidät voimaan hyvin. Perhe, ystävät, liikunta, bloggaaminen, hyvä ruoka, harrastukset, terveys, lukeminen, oma rauha, kunnon yöunet. Ihan vain muutamia esimerkkejä meidän mielestämme mainitakseni. Mikä saa sinut voimaan hyvin? Hyvinvointihan on ihan hirmuisen laaja käsite. Itselläni ehkä siellä ihan ekana hyvinvoinnin kriteerinä tulee se perhe ja terveys. Kun ne on kunnossa on helppo voida hyvin ja nauttia niistä pikkuisista jutuista.

IMG_8979

Ruokaa rakastavana ihmisenä minuun kolahti varsinkin Sannin hostaama keskustelu alkupalojen äärellä; ruoka ja hyvinvointi. Onko se ihan sama mitä suustaan sisään mättää vai kannattaako keskittyä ravinnon koostumukseen? Taidatte tietää vastaukseni , justhan tästä yksi päivä oli puhetta 😉 Joskushan se pizza on paikallaan, mutta pääasiassa voin hyvin syödessäni terveellisesti. Itse tehtyä kotiruokaa. Ilman sen kummempia kommervenkkejä. Kaikki eivät ole lapsuudessaan tottuneet kotiruokaan, mutta hei ei ole vieläkään liian myöhäistä opetella tekemään ruokaa. Tai ylipäätään opetella nauttimaan esimerkiksi salaateista tai muista terveellisistä ruoista. Ilman turhia lisäaineita. En lukisi itseäni lisäainekammoiseksi, mutta kyllä sitä välillä tulee katsottua tuoteselosteita vähän tarkemminkin. Toki välillä tästäkin lipsutaan. Ehkä ruoan suhteen hyvinvointi mulle merkitsee myös sitä, ettei tee syömisestä stressiä. Ei mitään tiukkaa ruokavaliota vaan maalaisjärjellä mennään. Vaikka kotiruokaa rakastankin, niin sitä enemmän nautin myös niistä harvoista kerroista, kun käymme ravintolassa syömässä. Hyvinvoinnin kannalta on hyvä rikkoa välillä rutiineja. Myös ruokailuissa.

IMG_9175

Jälkkärin yhteydessä Emilia jakoi meille kynät ja paperia. Lapulle tuli rustata muutama asia, joita voisimme tehdä oman hyvinvointimme eteen. Itselläni tuli ensimmäiseksi kohdaksi opettele sanomaan ei. Ja toiseksi kohdaksi mene nukkumaan ennen klo 22.30. Sitten piti vielä päättää, koska näitä alkaa noudattamaan. Päätin, että heti. Noh, ihan hyvin on mennyt, vaikka muutama ilta on lipsunut yli tuon itselleni asettaman rajan. Aika paljon nämä hyvinvointijututkin on omasta itsestä kiinni. Jos on jotain jota tehdä jo tänään voidakseen paremmin, niin miksi pitkittää sen tekemistä huomiselle?

IMG_9818

Oma puheenvuoroni pääruoan yhteydessä oli positiivisesta elämänasenteesta. Keskustelimme, että voiko siihen oppia. Kaikki meistä ei ole saanut sitä syntymähetkellä extrakauhallista. Niin kuin allekirjoittanut 🙂 Voi kuulemma oppia, näin kuulin. Voi opetella olemaan positiivinen oman ajattelumallin kautta. Sitä myötä, että alkaa nauttimaan niistä elämän pienistä jutuista. Oppii nauttimaan myös niistä ilon hetkistä, joita muut kokevat. Muiden onni ja ilo kun ei ole sinulta pois. Päinvastoin, se tuo extrapaljon hyvää elämään, kun nauttii myös muiden puolesta. Positiiviseen elämänasenteeseen vaikuttaa myös se, että osaa olla katkeroitumatta. Suhtautua niihin elämän kompastuskiviin niin, että ne ovat osa elämää. Asioita, jotka kuuluvat elämään ja joiden avulla sitä on taas himppusen verran vahvempi ihminen.

IMG_9664

Tinakenkätyttö kuorolaulantana kirkon portailla toimii myös hyvinvointia mukavasti buustaavana elementtinä. Jos ette ole kokeilleet, niin suosittelen kokeilemaan 😉

SUPERSULOISTA SUNNUNTAI-ILTAA,
voikaahan hyvin ♥

alle