keskiviikko 07. joulukuun 2016

Täydellinen joulukoti & arvontojen voittajia

ILTAA IHANAT!

Mulla taitaa olla perustavaa laatua oleva ongelma; kun mies on työreissussa ja saan iltaisin lapset nukkumaan, niin olen aivan ulapalla, että mitä sitä tekisi. Enkä keksi mitään muuta tekemistä kuin bloggaaminen (ehdin jo siivota tätä ennen). Ai mikä elämä? 😀 Oli pakko tulla vielä jakamaan jouluista inspiraatiota kauniin kodin myötä. Tässä natsaa kyllä kaikki; värit, materiaalit, muodot, valo. Ihan jokainen seikka. Ja varsinkin nuo ekan kuvan mustaraamiset lasiset tilanjakajat. Joka vuosi löydän unelmien joulukodin tuolta Femina.dk:n sivuilta. Sieltä nämäkin kuvat ovat lainattu. Täältä, täältä (klikatkaa kuvat isommiksi) ja täältä löytyy aiempien vuosien ihania joulukoteja.

Näiden kuvien myötä aloin myös miettimään, että josko sittenkin lisäisi tummaa seinää jonnekin tuonne mummulaankin. Tässä välissä ehdin jo tummista seinistä melkein luopua. Mancave kun tulee kokonaan tummaksi, niin pohdin, että pari muuta kerrosta saisivat olla vaaleita. Mutta ehei, ehtiihän tässä vielä soutamaan ja huopaamaan 🙂 Tauluhyllyistä olen ajan saatossa luopunut, mutta tässä kodissa nekin näyttää aivan mielettömän hienoilta.

collageIDcollage4collage1 collage2 collage3

Ja sitten niihin arvontoihin ja voittajiin. Kiitos muuten ihan hirmuisen paljon runsaasta osallistumisestanne arvontoihin, kivoista kommenteistanne ja ylipäätään siitä ilosta, jota tuotte tämän bloggarin päiviin ♥ Ensimmäisenä Vattenfallin arvonnan voittaja. Onni suosi Sohvitohvia, joka haluaisi tulla meille jäkättämään ;D Jäkättämisen tarpeessa olen ollutkin. Kiitos teidän kommenttien, otin opikseni ja nyt meillä on sisälämpötila ainakin pari kolme astetta pienemmällä. Poltetaan sitten senkin edestä takkaa. Tuon kauniin Unelmieni Vuosi kalenterin itselleen voitti Tiiti ihanalla kommentillaan ”Unelmieni vuosi. Potkukelkalla mäkeä hurjaa vauhtia alas, keväisessä koivikossa pää täynnä linnun laulua, helteessä heinäkuun laiturin puunsyykuviot poskessani, syvälle sammaleeseen uppoava saapas. Siellä minä ajattelen, unelmoin ja ehkä kirjoitankin.” Onnea Sohvitohvi ja Tiiti, tarkkailkaahan sähköpostianne! 🙂

Nyt vielä muutama työjuttu pois alta ja sitten kirja käteen ja pikkuisten tuhisijoiden viereen meidän sänkyyn lukemaan. Sairastupalaisista 50% on parantunut. 50% jää vielä huomiseksi kotiin. Ja hei, iso ruksi seinään – manasin sen oman orastavan flunssaoloni pois. Tuplavitamiinijuomalla sekä inkivääriteellä. Pysykäähän tekin terveinä!

ILTATERKUIN,

alle


sunnuntai 04. joulukuun 2016

2. adventtisunnuntai

sunnuntai-1-of-5sunnuntai-4-of-5 sunnuntai-2-of-5IDsunnuntai-5-of-5 sunnuntai-3-of-5
MOIMOI,

minulla on ilo ilmoittaa, että I’m alive ;D Jep, onni ja autuus oli se, että aamulla herätessäni ei jyskyttänyt päässä eikä väsymyskään vaivaa. Se, että on iän myötä tullut fiksummaksi ei ole lainkaan huonompi juttu. Hyvä niin, sillä meillä esikoinen pitää tänään neljälle ystävälleen ex tempore -pikkujoulut. Yön yli sellaiset. Leipovat pipareita, syövät riisipuuroa, katselevat leffaa takkahuoneen lattialla siskonpedissä. Aika kiva ajatus! Bileet tosin alkavat vasta seiskan jälkeen, sillä meillä on taas yksityisnäyttö. Huomen illalla on julkinen näyttö. Joten siivoilla saa vähän joka välissä 🙂 Kovin onnellisia ollaan kuitenkin (vaikka siivoiluista vähän purnaankin) siitä, että kiinnostuneita asunnonostajia riittää!

Käytiin aamulla kaupoilla hakemassa tarvikkeita pikkujouluja varten ja Prismasta eräs greigen värinen pörröinen lampaantalja huusi nimeäni. Nyt se koristaa olohuoneemme toista sohvaa ja kylläpäs tuli kertaheitosta kodikkaampi fiilis. Talja on aito ja mielestäni alle 50,00 euron hinta (ja tuosta vielä asiakasomistajapäiväale 15%) ei maata kaada. Ainakaan, kun vertaa ruokatilassamme olevaan taljaan, josta muistaakseni tuli pulitettua kolminkertainen summa. Auts.

Viime sunnuntaina huomasin, että tänä vuonna jäi adventtikynttelikkö kokonaan tekemättä. Sen sijaan meillä kyllä poltetaan kahta kynttilää tuossa olohuoneen pöydällä. Hei, kyselitte taannoin postauksessa, että näinköhän ne hyasintit selviävät ilman vettä, pelkän juuripaakun avulla. Hienosti meni alku, mutta auettuaan kuivuivat samantien kasaan. Eli vaikka I’m alive & kicking, niin hyasintit korjasin pois tuon komean joulutähden tieltä. Olenko se vain minä, mutta tuntuuko teistäkin, että hyasinttejä ei juuri vielä marketeissa näy? Aiempina vuosina niitä sai jo tosi hyvin marketeistakin ja pikkuisista ruokakaupoista tähän aikaan vuotta. Nyt olen ne muutamat käynyt ostamassa kukkakaupasta.

Piti tänään kertomani ihan muista jutuista, mutta koska tiedän, että sielläkin metsästetään täydellisiä lampaantaljoja, niin ajattelin tulla vinkkaamaan tuosta kaunokaisesta 🙂 Nyt takaisin luutun varteen!

SULOISTA SUNNUNTAITA,

alle

PS. tamperelaisille vinkkinä hohtogolf – ihan mielettömän kivaa ajanvietettä! Puutarhakadulla siinä entisen Batclubin/LA Garagen tiloissa 🙂


torstai 01. joulukuun 2016

Joulukuun eka ♥

HEISSULIVEI JA HUHHAHHEI!

Joulukuun eka ♥ Mikä siinä onkaan, että joka ikinen vuosi joulukuun ensimmäinen päivä tuntuu jotenkin juhlalliselta? Se kietoo tullessaan sellaiseen lämpimään joulunodotukseen. Joulupukin parran pehmeään untuvaan, tonttujen huopatossujen hipsutukseen. Rakastan, kyllä mä rakastan joulukuun ekaa. Joulukuun eka antaaa luvan näyttää pitkää kieltä marraskuulle. Joka muuten ei tänä vuonna ollut lainkaan synkkä. Vai oliko? 🙂 Joulukuun ensimmäinen tietää myös joulukalentereiden avaamista. Lasten riemua ja iloa. Tänä vuonna myös koiraherran ihmetystä omaa kalenteriaan tutkiessa.joulu-1-of-13joulu-4-of-13IDjoulu-1-of-1
En ole pariin vuoteen katsonut telkkarista Joulukalenteria, mutta tänä vuonna ajattelin katsoa. Muistan lasten ollessa pienempiä tuon olleen jokailtainen ohjelmanumero näin joulun alla. Iltaruoan syömisen jälkeen parkkeerasimme sohvalle katsomaan Tonttu Toljanteria. Sen jälkeen muistaakseni tuli Pikku Kakkonen ja usein tämän jälkeen meillä käytiin iltapesuilla, vaihdettiin yöppärit, syötiin iltapala ja mentiin nukkumaan klo 19.00. Voih, noita aikoja haikeudella muistellen 😉 

joulu-9-of-13joulu-5-of-13 joulu-6-of-13joulu-12-of-13Maltillisesti ollaan puettu kotia kohti joulua. Jotenkin ei viitsi revitellä, sillä koti voi tulla helposti punaisista tontuista sekavanoloiseksi. Niin kauan kuin on näyttöjä, niin mennään tällä hillityllä linjalla. Ehkä se tuo tullessaan myös sen, että niitä joulukoristeita ei riisutakaan vielä Tapaninpäivän aamuna. Kuten yleensä on tapana. Itsenäisyyspäivänä ajattelin ottaa vielä vähän lisää joulukoristeita esille. Silloin viritellään myös tähdet olohuoneen ja takkahuoneen ikkunoihin. Muuten musta tuntuu, että tämä joulu jatketaan sillä tutulla värikaavalla eli pronssia, kultaa ja hopeaa. Sulassa sovussa. Kuopus tokaisi tuossa yksi päivä, että ”Äiti, tänä vuonna me saadaan sitten laittaa kuuseen punaisia palloja!” 😀joulu-2-of-13 joulu-7-of-13 joulu-8-of-13 joulu-11-of-13

Lupasin jakaa tänään teille jouluisen kahvipöydän sulostuttajakakun, mutta tuli viime hetken muutos päivän ohjelmaan; alunperin olin suunnitellut tälle päivälle leipomistalkoita ja Starbucks-vaikutteista joulukakkua, mutta meillä tuli pari yksityisnäyttöä tuohon iltapäivälle, niin enpäs sitten alkanut aamusella keittiötä sotkemaan. Leivontaproggista luvassa huomenna 🙂

TUNNELMALLISIN TORSTAITERKUIN,

alle


sunnuntai 20. marraskuun 2016

Kolmas kerta toden sanoo?

MOIKKAMOI,

ja terkkusia melkein Turkkusesta. Lähdettiin pakoon asuntoesittelyä tuonne miehen syntymäkaupunkiin. Juu, meillä on tällainen Turku-Tampere vastakkainasettelu 😉 Eipä toinen ehtinyt Turussa kuin kaksi viikkoa elämästään asua, mutta juuri sen verran, että saan siitä hiukan kiusotella. koti-2-of-7
Jälleen kerran on sateinen ja varsin rospuutto marraskuinen päivä. Kuten kahdella aiemmalla kerralla, kun meillä on ollut asuntonäyttö. Ne kaksi kotiamme, jotka olemme tätä ennen myyneet ovat menneet ensiesittelyssä kaupaksi. Marraskuisina sunnuntaina, jolloin on ollut pimeää ja sateista. Ne kaksi kotia olemme myyneet ilman välittäjää. Aamulla olemme paistaneet pullia, jotta kodin on täyttänyt pullantuoksu. Taustalla on soinut klassinen musiikki ja kynttilät ovat tuoneet tunnelmaa pimeyden keskelle. Tällä kerralla meillä on apuna superpro-kiinteistönvälittäjä, johon luotamme täysin. koti-5-of-7

Eilen puunasimme kodin jälleen lattiasta kattoon. Illalla kympin jälkeen lopettaessamme olo oli kuin joulusiivouksen jäljiltä. Ainoa mikä erotti joulusiivouksista oli se, että kuusta ei oltu kannettu yöksi sisään sulamaan eikä viime yönä tarvinnut valvoa uunissa olevaa kinkkua. Mutta sen voin sanoa, että tänä jouluna meidän joulusiivoukset on nyt tässä. Toivotaan, että myös asuntoesittelyitä varten tehtävät siivoukset ovat nyt tässä. Vaikkei meillä mikään kiire kotia olekaan myydä, niin kauhulla odotan että jos joka lauantai tästä monta viikkoa eteenpäin on vastaava siivousproggis edessä 😀 Kolmas kerta toden sanoo, toivottavasti tässäkin tapauksessa saamme siis kotimme nopsaa myytyä. Ihan jo vain tuon siivousjutunkin takia.koti-6-of-7

Mutta nyt kommenttien pariin. Niin kauan tuo koiruli nukkuu tyytyväisenä häkissään. Tämä reissu onkin hyvää treeniä Tobylle tulevaa Pyhän matkaa varten. Yleensä ollaan heitetty Pyhän reissu noin yhden pysähdyksen taktiikalla, mutta vastedes pysähdellään koirulin tarpeiden mukaan. Ollaan Tobya ajelutettu aika paljon lyhyitä matkoja ja on tottunut autoiluun. Tykkää autoilusta kyllä, mutta aina aluksi vähän itkee ja vinkuu. Kunnes muistaa, mikä homman nimi on.

Nyt vaan peukut pystyyn, että koti menee kaupaksi. Vaikkei sitä pullantuoksua, kynttilöitä tai klassista musiikkia tällä kertaa olekaan 🙂

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,

alle


keskiviikko 16. marraskuun 2016

Muistojen aarreaitta ♥

HEISSULIVEI,

ja pahoitteluni postaustulvasta tälle päivälle. Tiedostan, että kaksi postausta per päivä on vähän liikaa 😉 Kuten olen aiemminkin kertonut, niin suurin osa postauksista tulee tehtyä fiilispohjalta. Ja nyt tuli fiilis, että on pakko päästä kertomaan tämän päivän ajankohtaisimmat. Mä katsokaas tajusin, että mitä enemmän me tuolla mummulassa tien toisella puolella myllätään, niin sitä vakuuttuneempi olen siitä, että mummula on kuin aarreaitta. Katsokaahan noita messinkisiä kynttiläjalkoja. Täydelliset, eikö? Hitaana hämäläisenä olen nyt vasta syttynyt kultaan ja messinkiin. Better late than never. Sillä tuolla mummulassa on aika paljon kultaisia juttuja ja jonkin verran näitä messinkisiä. Hopeanvärisiä / hopeisia sisustustavaroita löytyy myös.candle-holders-2-of-6 candle-holders-4-of-6candle-holders-3-of-6

Vintit ovat nyt vihdosta viimein tyhjät ja oikeastaan ainoat tyhjennettävät ovat keittiö (huh, sitä kattilamäärää!) ja lastenhuone. Veljen vaimon kanssa vietimme tuolla tänään muutaman tehokkaan tunnin ja kävimme läpi joulukoristeita. Oih, osasta tuli mieleen lapsuudenjoulut. Ne sellaiset kuin pakkanen paukkui ja kettu juoksi Oriveden mummulan pihapiirin läpi. Kun ikkunasta pystyi katsomaan kauriita, jotka söivät puuhun kiinni jäätyneitä omenia. Osa koristeista on sellaisia, joita en voisi kuvitellakaan laittavani tänne nykyiseen kotiin. Mutta tuonne vanhaan puutaloon, jossa lattia narisee ja seinistä käy huiku, ne sopivat kuin nenä päähän. Voipi olla, että vuoden päästä jouluna lähtee vähän laukalle joulukoristeiden suhteen ja meillä on esillä kaikki lasten tekemistä koristeista tuohisiin koristeisiin, enkelilasipalloja ja Mailegin tonttuja unohtamatta. Ai että, sitä odotellessa 😀candle-holders-6-of-6 candle-holders-1-of-6 candle-holders-5-of-6

Mietin tuossa myös sitä, että mikä onni on, että äidillä oli älyttömän hyvä maku sisustusesineidenkin suhteen. Tai toisaalta, jos ei olisi ollut, tavarasta olisi helpompi luopua. Nyt jokaisen esineen kohdalla tulee mietittyä, että josko tuota vielä joskus käyttäisi. Mutta se sotii sitä karsinta-ajattelua vastaan aikas pahasti. Osa tavaroista on kyllä pakko laittaa myyntiin ja mitä pikemmin sen parempi. Mietin kirppispöytää ja blogikirppistäkin, mutta ehkä Huutiksessa kuitenkin on suurempi kysyntä. Mitenkään blogini lukijamääriä aliarvioimatta. Linkkaan tuon Huutiksen tai Tori.fi:n tänne heti, kun saan tuotteet sinne laitettua.

Tuossa siivousoperaation jälkeen oli pakko vetäistä taas päikkärit. Huomaan, että kun on vähänkään henkisesti raskaampaa hommaa, niin uni on ihana pakokeino. Jätin vielä pienen karvaisen kaverin nukkumaan, sillä enhän mä malttanut varttia pidempää pötkötellä. Ajateltiin tämä ilta ottaa löysin rantein. Ei siivota yhtään vaatekaappia tai heitetä ainuttakaan kaatopaikkakuormaa. Otetaan elämästä ilo irti ja käydään ajamassa uusi rantatien tunneli läpi. Lupasin tarjota koko perheelle myös siivet, joten ruokahuoltokin on hoidettu. Arki-iltojen luksusta 

KESKIVIIKKOILTATERKUIN,

alle