sunnuntai 03. helmikuun 2019

Rapeakuorinen mustikkapataleipä & snow day

HEPSKUKKUU IHANAT!

Tupruttaako? Miehen kanssa olimme tuossa aiemmin lumitöissä ja kun olimme saaneet pihan puoliksi kolattua alkoi sitä lunta tupruttamaan taas niin maan kamalasti. Ihanaa, helmikuinen sunnuntai näyttää parhaimmat puolensa. Nyt ollaan siinä vaiheessa talvea, että ei juuri enää tiedä mihin sitä lunta tunkisi. Ojanpenkat on täynnä, piha on täynnä. Naapureilla sama juttu. Mutta kuten sanottua, nautin tästä runsaslumisesta talvesta täysin rinnoin. Enkä ihan ymmärrä uutisointia, joka viime aikoina on mediat vallannut.

Ihan kuin tämä lumi ja pakkanen olisi sellaisia asioita, johon emme ole tottuneet. Jotain uutta ja mullistavaa. Tuntuuko teistäkin, että tällaisia ne talvet olivat vielä kymmenisen vuotta sitten ja tällaisia ne kuuluu ollakin? Ilman mitään suurta draamaa. Mun mielestä on ihan normaalia, että lunta sataa ja pakkanen saattaa välillä paukkua. Sama marraskuussa uutisoinnin kanssa; talvi yllätti autoilijat. Mitä ihmettä? Kyllähän me suomalaiset tiedämme, että talvella voi tulla lunta. Jopa jo marraskuussa. Heh, tosin erään kerran töistä myöhästyessäni taisin juurikin käyttää tuota ”talvi yllätti autoilijan” -veruketta 😉

Sunnuntain kunniaksi meillä on pitkästä aikaa leivottu pataleipää. Siitä on vierähtänyt jo tovi, kun viimeksi olen pataleipää tehnyt. Pataleipähän kannattaa tehdä niin, että laittaa taikinan tekeytymään jo edellisenä päivänä. Mutta koska minun pataleipähimoni tulee yllättäen, niin moisiin kohotuksiin ei ole aikaa. Tätä himoa varten kehittelin taannoin nopean ja rapean pataleipäohjeen. Jonka lopputulos maistuu milloin millekin. Joskus karpaloille, toisinaan banaaniselle. Tänään vienosti mustikalle.

NOPEA & RAPEAKUORINEN PATALEIPÄ

6 dl vehnäjauhoja
1 dl ruisjauhoja
0,5 – 1 dl mustikkaista pellavarouhetta
puolikas pussillinen kuivahiivaa
hyppysellinen sormisuolaa
loraus hunajaa
3-4 dl vettä

1.kuumenna vesi kädenlämpöiseksi ja lisää siihen hunaja
2.sekoita kuivat aineet keskenään ja sekoita seokseen puuhaarukalla vesi(taikina saa jäädä löysähköksi)
3.anna kohota liinan alla noin 30 minuuttia (tai enemmän, jos maltat ja on aikaa)
4.laita uunipata uuniin ja aseta uuni päälle 215 asteeseen (kiertoilmalla)
5.kun pata on ollut uunissa parikymmentä minuuttia, ota se pois ja kaada taikina pataan
6.sulje pata kannella ja laita uuniin 40 minuutiksi
7.poista kansi ja annan leivän paistua vielä 10 minuuttia
8.jäähdytä hyvin ennen leikkausta

Uunista tullut leipä, johon sipaisee päälle voita on yksi parhaimpia makukokemuksia. Ei siitä pääse mihinkään. Täältä löytyy muuten tuo aiempi reseptini, mikäli ette halua mustikkaista makua leipään. Tuohon alkuperäiseen reseptiini voi lisätä esimerkiksi karpaloita tai rusinoita. Joskus olen rusinoiden kanssa lisännyt myös teelusikallisen kaneliakin!

Snow dayn kunniaksi Kanadassa aikoinaan suljettiin koulu muutamaksi päiväksi. Mutta siellä preerialla lunta tuprutti helposti tuulen mukana muodostaen liki metrin korkuisia kinoksia. Jotta huomen aamulla ei joutuisi pitämään snow dayn takia kotitoimistoa, niin on pakko mennä vielä kerran lumitöihin. Hyötyliikuntaa, sitähän tuo on parhaimmillaan 

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,


torstai 31. tammikuun 2019

Ihanan illan gluteenittomia herkkuja

HEISSANSAA!

Ei siitä ole kuin muutamia hassuja vuosia, kun stressasin aina, jos kylään tuli joku ihanista ystävistä, kenellä oli jokin ruoka-aineallergia. Näin jälkikäteen ajateltuna tuntuu ihan höhlältä, sillä monet reseptit pystyy täysin tekemään gluteenittomina/maidottomina/laktoosittomina. Kiitos laajentuneen tuotevalikoiman kaupoissa. Osaksi kiitos myös sen sisäisen kokeilunhaluisen minäni, joka haluaa nähdä miten nuo harvemmin keittiössäni nähtävät tuotteet toimivat yhteen.

Enää en stressaa, vaan nautin ystävien kestittämisestä täysin. Oli kyse sitten mistä ruoka-aineallergioista tahansa. Yleensä pyrin tekemään kaikki tarjottavat niin, että ne käyvät kaikille pöydän ääressä istuville. Viime sunnuntaina saimme rakkaan ystäväperheen kylään ja koko pöydän herkut menivät niin keliaakikolle kuin meille muillekin. Tosin viime tingassa esikoinen pyöräytti vielä kermaviilidipin enkä ole kyllä ihan satavarma onko se gluteeniton.

Ihanan illan kruunasi tietysti vieraat, mutta myös tarjottavat menivät nappiin. Mikäli jääkaappiin vierailun jälkeen takaisin laitettavien ruokien määrää katsoo 🙂

Suolaisia tarjottavia edustivat hummusdippi (kaupan valmis, Sevan -merkkinen on mun mieleeni), porkkanat, kurkut ja retiisit. Juustoportin Viinitarhurin juusto, gluteenittomat suolakeksit (Schär), viikunat ja viinirypäleet. Hamppusnacksit, cocktailkurkut ja oliivit. Sekä gluteeniton suolainen piirakka.

GLUTEENITON SUOLAINEN PIIRAKKA

1 Vuohelan valmispiirakkapohja

Täyte
1 parsakaali
aurinkokuivattuja tomaatteja
pieni punainen paprika
pieni punasipuli
fetajuustoa
2 dl kermaa
2 munaa
ripaus suolaa
mustapippuria

-sulata piirakkapohja ja painele se voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille
-pienistele päälle parsakaali, paprika, aurinkokuivatut tomaatit ja punasipuli
-sekoita kerma, munat, fetajuusto murusteltuna ja mausteet
-kaada piirakan päälle
-paista uunin alatasolla 175 asteessa noin 40-45 minuuttia

Pari kertaa olen tehnyt gluteenittoman piirakkapohjan itse suolaisiin piirakoihin ja voi jösses – harvoin mulla menee hermot, mutta tuossa touhussa on mennyt. Mun piirakkapohjani ovat olleet jotenkin tosi vaikeasti käsiteltäviä 😀 Tuo Vuohelan Herkun piirakkapohja on ihana, niin helppo käsitellä ja aivan mielettömän hyvänmakuinen. Koostumuskin on täydellinen!

Eilen esittelemäni gluteenittoman porkkanakakun lisäksi suut laitettiin makeaksi lakritsitaateleilla, pensasmustikoilla, mulperinmarjoilla ja vadelmaraakasuklaakakulla. Ennen kuin kerron teille ohjeen tuohon taivaalliseen raakasuklaakakkuun, niin on pakko jakaa taas yksi ”lasten suusta” kommentti. Vaikkei meidän lapset enää niin spontaanisti heittelekään hellyttäviä juttuja, niin nauraa saa senkin edestä. ”Äiti, miksi sen mulperrin pitää tehdä tollasia marjoja…eiks ne laukut riitä?” 😀

Vadelmaraakasuklaakakun tein samalla ohjeella kuin taannoin superhyvän mintturaakasuklaakakunkin (jonka alkuperäinen ohje on muuten täältä). Vaihdoin vain mintturaakasuklaan vadelmaraakasuklaaksi ja jätin pohjasta rusinat pois. Lisäsin taateleiden määrää hieman. Ja hei, niin hyvää ja pieni pala riittää!

VADELMARAAKASUKLAAKAKKU

Pohja
3 dl pähkinöitä
2,5 dl taateleita
1 dl raakakaakaojauhetta
3-4 rkl vettä

Täyte
n. 90g  vadelmaraakasuklaata
(itse käytin kolme Puhdistamon vadelmaraakasuklaapatukkaa)
n. 2 dl kookoskerman jähmettynyttä osaa
2 rkl kookosöljyä
3-4 rkl raakakaakaojauhetta
1 tl vaniljajauhetta
7 taatelia

– tee ensin pohja. Jauha pähkinät blenderissä sekaisin. Lisää taatelit ja raakakaakaojauhe ja blendaa tasaiseksi massaksi. Lisää tarvittaessa vettä, helpottaa blendaamista Vuoraa n. 20 cm irtopohjavuoka leivinpaperilla ja levitä pohjan massa vuokaan. Kelmuta ja laita jääkaappiin odottamaan.
– valmista seuraavaksi täyte. Sulata vesihauteessa tai miedolla lämmöllä kookoskerma, kookosöljy sekä pilkottu raakasuklaalevy. Sekoittele koko ajan.
– laita täyte blenderiin ja lisää sekaan raakakaakaojauhe, vaniljajauhe sekä taatelit. Blendaa tasaiseksi. Levitä täyte pohjan päälle ja nosta jääkaappiin jähmettymään muutamaksi tunniksi tai seuraavaan päivään. Koristele esim. kuivatuilla vadelmapaloilla!

Pitäisi taas aktivoitua kutsumaan ystäviä kylään useammin!
Suloinen sunnuntai-ilta muuttui kyllä moninverroin suloisemmaksi, kun sai parantaa maailmaa neljän tunnin ajan saman pöydän ääressä ♥ 

KIVAA TORSTAITA TOIVOTELLEN,

 


keskiviikko 30. tammikuun 2019

Gluteeniton ja (valko)sokeriton porkkanakakku

HEIPPAHEI

ystävät siellä ruutujen toisella puolella 🙂 Tiedättekö, että jälleen kerran olen niin onnellinen, että olette siellä. Olen käynyt viimeisten parin vuorokauden aikana ihan älyttömän inspiroivia keskusteluja kanssanne. Lähinnä tuolla Instan DM:n puolella. Maanantaisen postauksen saattelemana. Keskustelleet olemme muun muassa siitä, onko kotimaisuus vaatteissa enää tae laadusta. Tai hinta. Näistä keskusteluista on virinnyt ajatus postauksesta, jonka työstön aloitan hetimiten.

Sain myös hurjan paljon kommentteja sunnuntaina postaamistani leivonnaiskuvista ja toiveita resepteihin. Siellä on muutamilla tulevana viikonloppuna juhlat ja tarjoiluvinkkejä varsinkin gluteenittomiin herkkuihin otetaan kuulemma mieluusti vastaan. Tänään on jaossa tuon syntisen hyvän gluteenittoman ja (valko)sokerittoman porkkanakakun ohjetta. Huomiselle sitten suussa sulavaa vadelmaraakasuklaakakkua ja muita herkkuja.

Porkkanakakkureseptejä, sellaisia valkosokerittomia ja gluteenittomia löytyi netistä monta. Aika monessa oli käytetty kostukkeena pohjassa omenasosetta, mutta koska sellaista ei tähän hätään ollut, niin otin mallia tästä reseptistä. Murskattu ananas toi pohjaan ihan uskomattoman paljon kosteutta ja yhdessä porkkanoiden, luomu kookossokerin ja mantelijauheen kanssa toi tietynlaista kinuskisuuttakin. Kuorrutteen olen yleensä tehnyt tomusokerilla, mutta nyt sellainen oli kiellettyjen listalla, niin laitoin kuorrutteeseen tuorejuuston lisäksi hunajaa, kuten tässä reseptissä. Koska tarjottavia oli aika montaa laatua, niin tein reseptin puolikkaalle pellilliselle.

GLUTEENITON & VALKOSOKERITON PORKKANAKAKKU

Pohja
2 dl gluteenittomia jauhoja
1 dl mantelijauhetta
2 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
0,5 dl luomu kookossokeria
2 munaa
0,5 dl leivontaöljyä
2 tl kanelia
1 tl kardemummaa
2 isoa porkkanaa raastettuna
1 ananasmurskapurkki
ripaus suolaa

-sekoita kuivat aineet keskenään
-valuta ananasmurska ja sekoita se ja muut aineet kuiviin aineisiin
-kaada leivinpaperilla vuoratun uunivuoan pohjalle
-paista 175 asteessa noin puoli tuntia
-anna jäähtyä ennen täytteen levittämistä

Täyte
200 g tuorejuustoa
loraus hunajaa
-sekoita tuorejuusto notkeaksi
-lorota hunajaa siihen pienissä erissä ja maista aina makeus
-levitä veitsellä jäähtyneen pohjan päälle

Koristeluun: pähkinärouhetta ja/tai kookoshiutaleita

Ja hei, tämäkin oli seuraavana päivänä vielä parempaa. Niin kuin porkkanakakku yleensä on 🙂 Vaikka olen nyt viikolla vältellyt myös kookossokeria ja osin hunajaakin, niin pala porkkanakakkua piristi maanantai-iltapäivän kahvihetken! Nyt viettämään iltaa komeassa miesseurassa; karvainen kaveri on yhtäkkiä unohtanut kaiken, mitä olemme opetelleet viimeisen reilun kuukauden aikana. Lenkit ovat sujuneet mallikkaasti ilman räyhäämisiä tässä alkuvuonna, mutta nyt parin päivän aikana on räyhännyt liki kaikelle liikkuvalle. Jopa liikkumattomille 😀 Joten kontaktinottoharjoituksia, niillä mennään tämä ilta. Onneksi huomen illalla on sopivasti koirakouluttajan kanssa rehvit!

KESKIVIIKKOILTATERKUIN,


sunnuntai 27. tammikuun 2019

Aamupalajuttuja

HEISSAN

ja superkaunista sunnuntaiaamua…tai -aamupäivää! Täällä meillä ainakin paistaa aurinko aivan siniseltä taivalta ja luonto hohtaa miljoonassa valkoisen sävyssä. Vaikka tämä talvi loppuisi huomenna, niin ei haittaa – niin ihania päiviä meille on taas suotu. Enemmän kuin olisi osannut edes toivoakaan. Mutta hei toivotaan, että talvi ei lopu vielä huomenna, vaan vasta parin kuukauden päästä. Eiks niin? 🙂

Olenkin kertonut teille, että en ole aina ollut aamupalaihmisiä. Opiskeluaikoina skippasin aamupalan kokonaan tai kuittasin sen paketillisellä appelsiinisuklaakeksejä ja kahvia. Silloin nuorena tuolla jaksoi hienosti lounaaseen asti. Sitten tuli taas aika, että en syönyt aamulla. Tai korkeintaan join kylmää kahvia. Unohdin aamupalan siinä kantaessani masukipuisia vauvoja. Pienempää rintarepussa ja sitä vajaa kaksivuotiasta tuossa lonkan päällä. Jossain vaiheessa onneksi tulin taas järkiini ja aloin syömään aamupalaa. Aluksi pakottaen. Harvoin oli aamuisin nälkä. Mutta pikkuhiljaa kroppa tottui aamupalaan ja alkoi jopa vaatimaan sitä. ID

Tänä päivänäkin huomaan, että mikäli jätän aamupalan väliin (mitä tapahtuu erittäin harvoin), menee koko päivän ruokarytmit ihan sekaisin. Sen takia pidän kiinni kynsin hampain aamupalasta. Tammikuussa arkiaamupala on usein koostunut kahdesta sunny side up -munasta ja avokadon puolikkaasta, siemennäkkäristä ja smoothiesta. Kahvia unohtamatta. Viikonloppuisin olemme paistelleet pannareita. Yleensä mies on vienyt koiran ulos ja mä olen sillä aikaa valmistellut aamupalan. Tänään vaihdettiin osia ja koiran ulkoilutuslenkiltä tullessani täällä tuoksui superhyvälle. Kahville ja pannareille.

AAMUN SUPERPANNUKAKUT
2 munaa
n. 2 dl mantelijauhetta
2 tl psylliumia
mantelimaitoa
ripaus sormisuolaa

-sekoita munien rakenne rikki kulhossa
-lisää mantelijauhetta (itse lorotan sitä suoraan purkista, mittaamatta), ripaus suolaa ja psyllium
-lisää mantelimaitoa niin paljon, että seoksesta tulee hieman lettutaikinaa paksumpi
-paista kookosöljyssä pannulla kolme pannukakkua tai kaksi hieman isompaa pannukakkua

Usein lisään taikinaan myös kanelia. Mikäli haluaa taikinaan makeutta voi siihen lisätä esimerkiksi hunajaa. Pannareiden päälle laitan milloin mitäkin, esimerkiksi rahkaa tai turkkilaista jugurttia, mustikoita, hunajaa, pellavarouhetta ja siemeniä.

Smoothiet valmistan aina sen mukaan mitä löytyy kaapeista. Tämän aamun smoothiessa oli 6 dl kookosvettä, banaani, noin reilu desi jäisiä mustikoita ja kollageenijauhetta. Tuosta määrästä tuli kahdelle reilut aamusmoothiet. Näin viikonloppuisin reilummanpuoleisen aamiaisen jälkeen tulee syötyä vain yksi lämmin ruoka. Eli aamupalalla ikään kuin kuitataan lounas.

Ja iltaruoka kuitataan tänään suolaisella piirakalla ja raakasuklaakakulla, porkkanahummusdipillä ja porkkanakakulla. Koska sunnuntai ;D

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,


perjantai 25. tammikuun 2019

Fredagsmys ♥

ILTAA IHANAT!

Eikä mitä tahansa iltaa, vaan iki-ihanaa perjisiltaa. Sitä iltaa, kun suorat housut vaihtuvat heti kotiin tullessa lököhousuihin ja korkkarit potkaistaan pois ennen kuin saa vedettyä ulko-oven perässään kiinni. Iltaa, jolloin lapset lötköttävät sohvilla, kumpikin omillaan, viikonlopun karkkipussejaan rapistellen. Toisella koira kainalossa. Edessä viikonloppu, jolle on luvassa musikaalia koko perheen voimin ja rakkaita ystäviä. Reissusuunnitelmien tekemistä kesälle ja kuulumisten vaihtoa. Ja hei hiihtoa! Jos vaikka ottaisi lämmintä mehua mukaan ja venyttäisi lenkin pituutta.

Tänä iltana meillä syötiin jälleen kanaa. (alkoiko jollain muullakin soimaan päässä tuo vanha mainos…syökää kanaa, syökää kanaa? ;D) Olen syönyt tämän vuoden puolella enemmän kanaa kuin viime vuonna yhteensä. Mutta mikäs siinä, hyväähän tuo ja ainakin vähentää punaisen lihan syömisen määrää omalla kohdallani merkittävästi.

KANA GYROKSET

pitaleipiä
(joko kaupan tai itse tehtyjä)

4 broilerin fileepihviä (persilja-valkosipuli maustettuja)
salaattia
tomaattia
kurkkua
marinoituja punasipuleita

-paista broilerin fileepihvit kullanruskeaksi ja kypsäksi
-siivuta broitsu siivuiksi
-leikkaa pitaleivät puoliksi ja täytä ne salaatilla, tomaatilla, kurkulla ja broilerilla
-tarjoile tsatsikin kanssa

Tsatsiki
pari desiä kreikkalaista jugurttia
1 kurkku
1 solovalkosipuli
loraus hunajaa
mustapippuria

tuoretta minttua
suolaa

-raasta kurkku (ja kantsii siivilän läpi painella ylimääräinen neste pois)
-kuori ja pienistele valkosipuli
-sekoita ainekset keskenään ja laita vähäksi aikaa jääkaappiin tekeytymään

Niin oli hyvää. Ja eikä liian täyttävää. Jos päivällä on ollut sushibuffassa kuten allekirjoittanut, niin mikä ettei voisi jättää tuon pitaleivänkin pois näistä herkuista. Tehdä sellaisen kana gyros -salaatin. Koska muuten olette viimeksi nauraneet niin, että meikit lähtee kyynelten mukana pois? Jopa se vedenkestävä ripsari! En muista toista perjantaita, että töissä olisi tullut tuollainen hepuli. Naurulle ei tullut loppua. Ja naurun aiheenahan perjantaihepuleihin kelpaa kokolailla ihan mikä vaan. Sitä ei ole kieltäminen, etteikö tuollainen nauruhepuli väsyttäisi. Nyt on mehut aivan loppu.

Hyvillä mielin voi viettää loppuillan hömppää katsellen. Olen jäänyt koukkuun OC:n Täydellisiin naisiin. Hömppää isolla hoolla. Mutta voi että olisi ehkä vähän tylsääkin olla miljonäärin vaimo; päivät kuluisivat ystävistä selän takana jouruten ja ulkonäköpaineista huolehtien 😉 Onneksi hömppäiltakin loppuu jossain vaiheessa. Kunhan mies tulee kotiin,  niin sitten hömppä vaihtuu Suitsiin. Heh, joka ei ole hömppää nähnytkään. Olin ihan varma, etten koukuttuisi mihinkään enää Blacklistin jälkeen, mutta kappas vaan vei Suits:kin niin mennessään, että viime yönä unet jäi vähän vähänlaisiksi. No, ensi yönä nekin korjaantuu!

IHANAA PERJANTAI-ILTAA & VIIKONLOPPUA 

PS. piti vielä huikkaamani iiiiso kiitos, ihanaa kun olette niin sankoin joukoin kokeilleet tuota eilistä uuniin ja ulos -ruokaa ja mikä on lämmittänyt mieltä; olette tykänneet siitä. Kokki kiittää ja kuittaa 🙂