tiistai 08. toukokuun 2018

Kesäisiä (piknik)herkkuja & arvonta

59

*kaupallinen yhteistyö: Hellmann’s

TIISTAI-ILTAA IHANAT!

Huomaan, että nyt kun kesä (kyllä, kesä!) on vihdosta viimein saapunut, niin sitä on tullut viritettyä ajatuksetkin kesäruoan tasolle. Jätetty taka-alalle ne pitkään haudutetut lihapadat ja lämmittävät sopat. Mieli on siirtynyt salaatteihin, grilliruokaan ja muutenkin nopeasti valmistettaviin kesäherkkuihin. Mökkikauden aloituksen myötä sellaisiinkin ruokiin, jotka valmistuvat vaivattomasti myös mökkiolosuhteissa ja jotka sopivat nautittavaksi kesäillassa viltin päällä laiturin nokassa. Meillä majoneesi kuuluu kesän ruoanlaittoon jos ei nyt päivittäin, niin ainakin viikottain. Yleensä siitä valmistetaan herkulliset dipit ranskiksille tai tujautetaan sitä hampurilaisen väliin. Tällä kertaa kehittelin majoneesista pariin kesäiseen salaattiin salaatinkastikkeet sekä käytin sitä pikkusuolaisten sulostuttajana. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Hellmann’sin kanssa.

Rakastan pikkusuolaisia yli kaiken. Voisin elää kaiken maailman sormiruoalla. Kun näin tämän kampanjan kampanjahaun istuin Dubain hotellimme cocktailtunnilla. Tuota cocktailparituntista odotin joka päivä. En suinkaan sen juoman takia vaan niiden suussa sulavien kanapeiden, pikkusuolaisten takia. Ne veivät kielen mennessään. Tuossa hetkessä päätin, että ei olisi hassumpi idea alkaa kotonakin tekemään pikkusuolaisia useammin. Ei vain juhliin vaan ihan myös arkenakin. Niille ex tempore -piknikeille ja retkille, jota kesä toivottavasti tuo monet mukanaan.

Tuon hotellimme kokit olivat niin taitavia, että ihan sellaisiin suorituksiin tämä lifestyle-bloggaaja ei yltänyt. Mutta mielestäni sain kehitettyä neljä aika ihanaa ja erilaista kanapeeta. Lisäksi kaksi salaattia, jotka ovat kesäisen raikkaita. Kesällähän ruoanlaitossa on parasta se rentous. Se, että voi huiskia tuoreita yrttejä ja marjoja vähän joka ruokaa. Maistella ruoanlaiton keskellä ja mutustella makumaailmaa. Freesata ruokaa hieman sitruunamehulla ja tuoda siihen samettisuutta Hellmann’sin majoneesilla. Joissa muuten käytetään 100% vapaan kanan munia ja jotka  sisältävät paljon hyviä, tyydyttymättömiä rasvoja.

Tein alla olevat pikniksapuskat noin neljälle nälkäiselle aikuiselle. Täytteitä kanapeihin tuli ehkä kuudelle tai maksimissaan seitsemälle, mutta se sallittakoon. Kokki apulaisineen makusteli hyvillä mielin ylimääräiset täytteet 🙂

Kesä ja lohi. Kesä ja graavilohi. Ne sopivat yhtä hyvin yhteen kuin lime ja tillikin. Näistä graavilohikanapeista tuli omia suosikkejani. Krustadin rapsakkuus, limen hapokkuus ja majoneesin täyteläisyys saivat aikaan tyytyväistä mmm-äännettä. Myös muissa perheenjäsenissä!

GRAAVILOHIKANAPEET
4:lle

2 rkl Hellmann’s Real -majoneesia
puolikkaan limen mehu ja raastettu kuori
tuoretta tilliä
ripaus suolaa
pala graavilohta
4 krustadia

-sekoita majoneesi, limen mehu + raastettu kuori, pilkottu tilli ja suola keskenään
-jaa majoneesi neljälle krustadille (täytteestä riittää noin kuuteen krustadiin)
-asettele päälle graavilohta ja tuoretta tilliä

 

Tuo Hellmann’s Valkosipulimajoneesi on ollut meillä käytössä sellaisenaan bataattiranskalaisten ja ranskalaisten dippaamiseen. En voi vastustaa sitä. Voisin syödä sitä ihan pelkältäänkin. Tällä kertaa se pääsi jättikatkaravun pyrstöjen, avokadon, tillin ja sitruunan kanssa solmittuun liittoon rapsakoiden ruisnappien päälle.

KATKARAPUKANAPEET
4:lle

3 rkl Hellmann’s Valkosipulimajoneesia
puolikkaan sitruunan mehu
mustapippuria
tuoretta tilliä
8 jättikatkaravun pyrstöä
1/4 avokado
4 ruisnappia

-sekoita majoneesi, sitruunan mehu ja muutama kierros mustapippuria myllystä
-lisää majoneesiseokseen jättikatkaravun pyrstöt, palasteltu avokado sekä tuoretta tilliä
-asettele ruisnappien päälle
-koristele tuoreella tillillä sekä sitruunan viipaleella

Kaikille ei kalaruoat maistu. Meillä pienempi on ilmoittanut, että ei ole kalan ystävä. Paitsi lohisopassa. Kana onneksi hänellekin maistuu. Joten niitä ”ei kalaruokien” -ystäviä varten tein myös broilerinleikkeistä pikkusuolaisia. Näissä majoneesin pehmeys saa rinnalleen kirpsakan punaposkisen omenan, kielenkantoja vienosti kutkuttelevan tulisen kastikkeen sekä makua ja väriä antavan curryn. Tarjoiltuna tuorean ruisleivän päällä.

KANAKANAPEET
4:lle

3 rkl Hellmann’s Real -majoneesia
1/4 punainen omena
tuoretta korianteria
1 tl tulista kastiketta
1 tl currya
4 siivua broilerinleikettä
salaattia
1 ruisleivän pala
voita

-leikkaa ruisleipä neljään osaan ja voitele ne
-pilko omena, korianteri ja broilerinleike pieniksi
-sekoita ne majoneesin, tulisen kastikkeen ja curryn kanssa
-asettele ruisleivälle salaattia pienisteltynä ja lusikoi sen päälle broilerimajoneesiseosta
-koristele tuoreella korianterilla

Minttua, aurinkokuivattua tomaattia ja vuohenjuustoa. Pehmeän täyteläistä majoneesia ja suloisen makeaa hunajaa. Tarjoiltuna raikkaan kurkkuviipaleen päältä. Näissä lihattomissa kanapeissa maistuu kuulkaas kesä! Mutta koska kesä on aika lämmin, niin nämä kannattaa täyttää vasta juuri ennen tarjoilua, ettei kurkun nesteen turhaa valuta täytettä kurkulta pois.

KASVISKANAPEET
4:lle

2 rkl Hellmann’s Chilimajoneesia
3 aurinkokuivattua tomaattia
tuoretta minttua
vuohenjuustoa maun mukaan
loraus hunajaa
mustapippuria
4 cm pala kurkkua

-sekoita majoneesi, pilkotut aurinkokuivatut tomaatit, pilkottu minttu, murusteltu vuohenjuusto, loraus hunajaa ja mustapippuria myllystä
-leikkaa kurkku neljään laakeaan palaan
-asettele kasvismajoneesitäyte kurkuille
-koristele tuoreella mintulla

Onko mitään ihanampaa kuin varhaisperunat? Mitään ihanampaa kuin eilisen päivän perunoista tehty perunasalaatti? Eipä juuri tule montaa asiaa mieleen. Se, kun ne eilisen päivän perunat sekoitetaan yhteen herneiden, papujen, retiisien ja avokadon kanssa, lisätään siihen kastikkeeksi hieman makeantulista sinapilla höystettyä majoneesia ja annetaan tuon salaatin tekeytyä jääkaapin viileydessä hetki, lähentelee jo sitä kesäruokaideaa, jota itse olisin valmis toteuttamaan aina toukokuusta elokuuhun.

KESÄINEN PERUNASALAATTI
4:lle

8 pientä varhaisperunaa keitettynä tai
10 keitettyä pariisin perunaa
100 g (pakaste)herneitä
100 g vihreitä papuja
5 retiisiä
pieni avokado

Kastike
3 rkl Hellmann’s Real -majoneesia
1 rkl väkevää sinappia
tuoretta korianteria
loraus hunajaa
tujaus mustapippuria myllystä
suolaa maun mukaan

-sekoita kastikkeen ainekset keskenään
-halkaise jäähtyneet perunat ja sekoita ne pakasteherneiden, papujen ja pilkotun avokadon kanssa sekaisin
-sekoita joukkoon kastike
-anna tekeytyä jääkaapissa noin puolisen tuntia ennen tarjoilua

Parsakaali, tuo pitkäaikainen rakkauteni, kulkee mukana myös tänä kesänä. Aina minulta kysytään, että enkö keitä sitä. En edelleenkään keitä sitä. Tähän salaattiin parsakaali sai kaverikseen pensasmustikoita, kirpsakkaa omenaa ja ihanaa luomusellerin vartta. Siemensekoitus tuo rouheutta ja minttu raikkautta. Kastikkeen suloisuus saa parsakaalin jääkaapissa hieman pehmenemään. Niin että salaatista tulee hetkessä niin kesäkattauksen katseenvangitsija kuin santsauskierroksen kunkkukin!

KESÄINEN PARSAKAALISALAATTI
4:lle

1 parsakaali
2 dl pensasmustikoita
1 pieni omena
1 sellerin varsi
siemensekoitusta
tuoretta minttua

Kastike
3 rkl Hellmann’s Real -majoneesia
puolikkaan sitruunan mehu
loraus hunajaa
mustapippuria ja suolaa

-pilko parsakaali, selleri ja omena
-sekoita joukkoon pensasmustikat varovasti
-sekoita kastikkeen aineet keskenään ja lisää salaattiin
-koristele siemensekoituksella sekä tuoreella mintulla

Sitten ei muuta kuin essu pois kaulasta, hiukset kikkuralle, huuliin punaa ja kesämekko ylle. Kesäiset piknikit odottavat! Rakkauteni majoneesiin on yltänyt siihen pisteeseen, että ajattelin sen moninaisia käyttötapoja tämän tästä. Tälle kesälle ajattelin vielä kehittää reseptit bbq-majoneesista, jolla maustaa taivaallinen grillipitsa sekä testata elämäni ensimmäisen kerran, miten majoneesi sopii suklaakakun leivontaan.

Minkälaisen reseptin sä tekisit majoneesin ympärille?

Vastaamalla tähän kysymykseen tämän postauksen kommenttiosiossa sinulla on mahdollisuus voittaa Hellmann’s tuotepaketti ja päästä testailemaan majoneeseja eri käyttötarkoituksiin! Kilpailuaika alkaa nyt ja loppuu viikon päästä tiistaina 15.5. klo 23.59. Löydät arvonnan säännöt täältä. Onnea arvontaan!

TIISTAIN ILTATERKUIN,

PS. pysykäähän kuulolla; kesäkuussa meitä kokoontuu tämän kampanjan tiimoilta viisi bloggaajaa saareen tuonne meidän mökille. Viiden tähden illallista herkkureseptien kanssa luvassa siis myöhemmin kesällä! 🙂

 


maanantai 30. huhtikuun 2018

Iloista vappua! (+ piirakkavinkki vappupiknikille)

4

MOIMOI!

Ja hei ihanaa vappuaaton iltapäivää 🙂 Onko siellä jo kannat katossa? En ole oikeastaan koskaan ollut vappuihminen. Tämäkin vappu menee hyvästä ruoasta ja ystävien seurasta nauttien, mutta sen kummempia vapputraditioita meillä ei ole. Silloin kun lapset olivat pieniä, kävimme vappupäivänä vapputorilla. Nyt kun lapset eivät sinne juuri hinkua, niin jätämme vapputorin suosiolla väliin. Ihmismassat vaihtunevat mökin talviteloista poislaittoon, suomeksi sanottuna kesäkuntoon laittamiseen siis. Sillä edellytyksellä toki, että järvi on sulanut!

Huomista vuoden ekaa mökkipäivää (huomaatteko, että joku on vähän optimistinen? :D) ajatellen leivoin suolaisen piirakan. Otamme sen mukaan saareen lounaaksi. Piirakassa maistuu mehukas tomaatti, vuohenjuusto ja valkosipuli. Tuoreet yrtit ja lähestyvä kesä. Vappupiknikillä en ole ollut sitten opiskeluvuosien, mutta ehkä huomenna sään niin salliessa voisimme virittää mökin terassille viltin ja nauttia lounaan siellä.

VAPPUPIKNIKIN MEHEVÄ PIIRAKKA

1 suolainen piirakkapohja

3 tomaattia
100 g vuohenjuustoa
puolikas punasipuli
2 valkosipulin kynttä
2 dl kermaa
2 munaa
ruohosipulia
suolaa & mustapippuria
päälle tuoretta basilikaa

-levitä piirakka pohja piirakkavuokaan
-siivuta sen päälle tomaatit
-murustele vuohenjuusto kerman sekaan ja lisää pienistellyt valkosipulin kynnet, punasipuli, ruohosipuli, suola ja mustapippuri
-paista 200 asteessa uunin alatasolla noin 30 minuuttia

Tämä piirakka muuten maistuu hyvälle kylmänäkin. Tai jopa paremmalle kuin lämpimänä.Tarjolle lisäksi salaattia ja ehkä jotain kylmää ja kuplivaa! Huomaan, että mitä lähemmäs kesää mennään, ruokavaliooni tupsahtelee salaattiannoksia. Jotenkin tekee mieli kaikkea raikasta ja kevyttä. Heh, ainakin näin juhlaviikonlopun jäljiltä. Vieläkin olen ihan fiiliksissä tuosta viikonlopusta. Eilen illalla sohvalla kynttilänvalossa mietiskellessäni tulin tulokseen, että enpäs ihan heti muista, että olisin ollut noin paljon tyttöjen kanssa kuin viikonloppuna. Koska kumpikaan ei huidellut ystävillään kylässä vaan olivat kotona, tuntui tuo yhdessäolo vallan ihanalle. Eilinen shoppailupäiväkin sai hymyn kaikkien huulille, ja jalat maitohapoille. Itse en juurikaan mitään ostanut, lukuunottamatta IG storiesiessa vilauttamaani BB-voidetta, mutta tytöille ostettiin muutamia vaatteita. Jos tuo vappupiknikin mehevä piirakka vie kielen mennessään, niin sitä vei kyllä eilinen kylmä lounaspitsanikin. Paistetun pitsapohjan päällä oli wasabituorejuustoa, kylmäsavulohta, kapriksia, punasipulia ja sitruunamehua. Avot!

Mutta nyt pikainen siivous ja sitten hakemaan reissumiestäni lentokentältä. Jonka kone muuten laskeutuu reilun puolen tunnin päästä ja täällä mä vielä kökin, koti siivoamatta. Kodin siisteyden viis, kuinka ihanaa saada taas koko perhe kokoon…ainakin seuraavaksi 24 tunniksi, ennen kuin lentokenttä kutsuu jälleen ♥ Mutta ei ajatella tulevaa vielä. Nyt keskitytään nauttimaan kevään juhlasta, ystävistä, toisistamme ja huomenna – mökkikauden korkkauksesta! Näiden puheiden jälkeen voipi olla pienoinen pettymys, jos sieltä häntä koipien välissä kotiin palaamme. Tosin vaihtoehto b eli leffamaratonia koko päivä ei kuulosta sekään hassummalta! 🙂

ILOISTA VAPPUA! 🎈


keskiviikko 18. huhtikuun 2018

Koko perheen lemppariarkiruoka

8

HEIPPAHEI!

Johan oli kuulkaas Suomen kevät tänään arvaamaton; töissä ihasteltiin varsin aurinkoista keliä ja nautittiin lämmöstä kävellessämme läheiseen lounasravintolaan. Töistä kotiin tultuani valmistin supernopeasti koko perheen lemppariarkiruokaa ja sitten lähdimme noiden kahden elämäni miehen kanssa vähän pidemmälle lenkille. Toinen näistä elämäni miehistä on karvaisempi ja toinen vähemmän karvainen 🙂 Eikö mitä, jossain vaiheessa lenkkiä tummat pilvet valtasivat taivaan ja kotiin palattiin enemmän tai vähemmän kevätsateen kastelemina.

Onneksi ei olla sokerista. Paitsi ehkä tuo karvaisin kaveri.

Tässä saunan lämpiämistä odotellessani oli pakko tulla heti kertomaan teille tuo meidän perheen yksi lemppariarkiruoista. Jos esikoinen saisi päättää niin meillä olisi joka ilta kanaceasarsalaattia. Ja jos esikoinen saisi päättää, niin meillä olisi aina sitä valkoista kastiketta sen kanssa. Eli sitä, minkä teen turkkilaiseen jugurttiin. Tänään ko. jugurtti oli päässyt loppumaan jääkaapista, joten turvauduin tuohon tuttuun ja turvalliseen sinappipohjaiseen sitruunaöljyyn, johon tuli ehkä yksi valkosipulin kynsi liikaa. Mutta hajuhaitoista viis, kastikkeesta tuli (omasta mielestäni, heh) aivan täydellinen.

HELPPO KANACEASARSALAATTI

1 grillibroileri

Salaatti
1 romainesalaatti
1 salaattisekoituspussi
parmesania juustohöylällä lastuiksi veistettynä
krutonkeja
-revi salaatti kulhoon
-lisää kastike
-lisää parmesanit, krutongit ja broileri (meillä oli tällä kertaa broileri erillisessä kipossa)

Kastike
öljyä n. puoli desiä
reilu teelusikallinen dijon sinappia
puolikkaan sitruunan mehu
pari valkosipulin kynttä
loraus hunajaa
mustapippuria
-sekoita sauvasekottimella sekaisin

Tiedän, että on välillä vähän noloa paljastaa tällaisia juttuja, mutta arvatkaas mikä on yksi inhokkihommistani keittiössä? Grillibroitsun perkaaminen. Tai se lihojen sieltä erottelu. Silloin jos mies on reissussa ja tekee grillibroileria mieli, niin saamme tyttöjen kanssa siitä lihaa just sen verran, mitä valkoista lihaa löytyy. Nyt kun mies on kotona, niin lihaa tuli triplasti enemmän koko broitsusta. Ei sillä, en pysty siihen tummaan lihaan koskemaan enkä kyllä tykkää sitä syödäkään. Vaikka kuulemma mehevintä onkin!

Tänään tapahtui jotain niin kivaa ja piristävää; kiertelin tuossa ihanassa uusitussa ruokakaupassa, joka sijaitsee työmatkani varrella (Tesomalla Westeri). Jonne en oikeastaan juuri eksy, sillä kerään toisen kauppaketjun bonuksia ja tykkään käyttää sitä viikottaista kauppakassipalvelua. Huomasin erään naisen hymyilevän minulle ja mietin mielessäni, että mistähän me tunnetaan. Tunsin, että jossain ollaan nähty. Sillä se lämmin hymy kertoi omalla tavallaan, että ollaan tuttuja. Kävi ilmi, että ollaan blogin kautta tuttuja. Hän siis tunsi minut, mutta minä en häntä. Teitä lukijoita on aina niin ihana tavata ja vaihtaa muutama sana. Muuten kun tämä bloggaaminen on vähän sellaista touhua, että sitä vaihtaa kuulumisia ja ajatuksia kommenttiboksissa ihmisten kanssa, joille ei ole kasvoja ♥ Ei sillä, monelle teistä olen kasvot kuvitellut. Sielukkaat silmät ja lämpimän hymyn. 

Nyt minua tuijotetaan sielukkailla silmillä siihen malliin, että on varmaan pakko hipsiä saunan puolelle. Toinen on nimensä mukaisesti uitettu koira 😀 Hei, palaan tänään vielä myöhemmin edellisten postausten kommentteihin!

KESKIVIIKKOILTATERKUIN,


maanantai 16. huhtikuun 2018

Juhlatarjoilut vm. 2018 (+ juhlatarjoilut neljältä muulta vuodelta)

7

NO MOIKKELISTA VAAN HEI!

On tiettyjä asioita, joita ei saisi sanoa ääneen. Yksi niistä on itse aiheutetusta väsymyksestä valittaminen tai ylipäätään sen sanominen ääneen, että ei jaksa. Että on väsynyt. Mutta sanon silti; miten voi ihmisen lapsi olla näin väsynyt? 😀 Aikamoinen rupeama tuli vedettyä tänä viikonloppuna. Polttareista tuli kotiuduttua aikaisin vaikka ystiksen kanssa vielä taksissa mietittiin, että pitäisiköhän sittenkin jatkaa kaupungin humuun. Onneksi, onneksi oltiin kaukaa viisaita! Lauantaiaamuna tuli herättyä aikaisin ja sain ne pari kakkua eilisiä synttäreitä varten leivottua. Ne, joista kieltämättä kiireen keskellä vähän stressasin. Appiukon 70 v-kemut kuluivat hyvän ruoan ja jutustelun parissa ja lauantai-iltana tultiin taas ajoissa kotiin naapurista synttäreiltä. Tuntuu, muuten että koko viikonloppu tuli käännyttyä tuolla vaatehuoneessa ja vaihdettua vaatteita. Makepeacen asusta virallisempaan pikkumustaan ja jakkuun, siitä juhlaviin haaremihousuihin ja leppoisaan yläosaan. Eilen juhlitiin capripituisilla juhlahousuilla ja kullankimalteisella paidalla. Juhlien jälkeen olen viihtynyt kotiasussa. Kyllä, tänä kotitoimistopäivänäkin.

Ja ne eiliset, meidän tyttöjen synttäri onnistuivat yli odotusten. En nimittäin uskaltanut juuri mitään odottaa, sillä olin varautunut kurvaamaan sunnuntaina pakastealtaan kakkuosaston kautta. Silti, tarjottavaa riitti ja sitä jopa vähän jäi. Vaikka miehelle lupasin, ettei mopo lähde käsistä, niin kyllä se taisi pikkuisen lähteä. Alakerran jääkaapista löytyy herkkuja, mutta ne jääkööt muulle perheelle. Kuten eilen kerroin, niin itse palasin tänään ruotuun ruokavalion kanssa. Jälleen kerran huomasin, että sokeri ei sovi minulle. Olo on plääh. Plääh -oloa tulei korjattua yliherkullisella ja ravitsevalla lounassalaatilla ja myöhemmin iltapäivällä juoksulenkin merkeissä!

Tapanani on joka vuosi tyttöjen sukulaissynttäreiden jäljiltä tallentaa tänne sähköiseen päiväkirjaani tarjoilut. Tämä vuosi ei tuo poikkeusta tähän. Vaikkakin tarjoiluissa nähtiin osin niitä tuttuja vanhoja juttuja. Uutena makeana oli tänä vuonna tyttöjen toiveista kinderkakku. Se olikin kuulkaas hyvää. Ihan pienenpieni pala riitti 🙂

 Kinkkupaprikapiirakka
 Metwurstiminipizzat
Savulohiruisnapit
Pähkinöitä, sipsejä, suolakaloja, riisipiirakoita
Kasvisdippi
Mangojugurttikakku
Kinderkakku
Vadelmarahkabritakakku
Minituulihattuja

 Vuosi 2016, Vuosi 2015, Vuosi 2014, Vuosi 2013

Ylläolevista linkeistä löytyvät edellisten vuosien tarjoiluja. Tosin vuosi 2017 hypättiin välistä yhteistuumin tyttöjen kanssa remppakiiruiden takia. Missä välissä teillä on muuten lopetettu kaverisynttärien pitäminen? Meillä pienempi pitää vielä 11-vuotissynttärit ystäville, mutta tuo 13-vuotta täyttävä sanoi, että kuittaa synttärit sillä että kutsuu muutaman hyvän ystävän kesällä mökille. Vaikka niin ihanalta tuokin kuulostaa, niin äitinä koen hieman haikeutta. Enkö saa enää askarrella pompomeja tai liottaa pikkuisista pulloista etikettejä hello kitty -etikettejen tieltä? Enkö saa enää piirtää aarrekartaa ja keksiä voittajalle mieluista yllätystä? 😀

Olette muuten kyselleet meidän piharempasta; torstaina palaveerataan piharemppafirman kanssa ja sitten laitetaan toivottavasti jo pian hihat heilumana. He tekevät pohjatyöt, kiveykset, terassit ja nurmikot. Meidän harteille jää sitten istutukset. Mitään suunnitelmaa emme ole tilanneet, vaikka piti. Alkujaan pitää istuttaa muutamaan kohtaan jotain nopeasti kasvavaa näkösuojaa sekä ostaa isoja ruukkuja terassille. Katsoa sitten kesän kuluessa, että mitä muuta pihaan voisi istutella. Ehkä tosiaan olisi järkevintä jo kustannustenkin kannalta teettää puutarhasuunnitelma istutusten osalta. Vaikken mikään multapeukalo olekaan, niin joka vuosi tähän aikaan puutarhahommat alkavat kiinnostaa. Tämän tästä käyn katsomassa Emilian kauniita kuvia kevätmessuilta! Sellainen lasinen huvimaja olisi ihana. Kuten myös pieni palsta, jossa kasvattaa vähän siikliä ja yrttejä. Iskän perunamaan möyhennyskonekin näyttää kököttävän tuolla pihan perukoilla.

Tästä työhuoneen ikkunasta ulos katsoessani en voi kuin pudistella päätäni näille puutarhahaaveilleni; näkymä on kuin trampoliinien hautausmaalta. Kuraiselta sellaiselta. Kolme erikokoista trampoliinia odottaa sijoitusta toisaalle. Niistä yhden ehkä pidämme itsellämme. Muut joutavat kiertoon. Mutta kaiken mudan ja hiekan seasta näkyy jo vähän vihreääkin. Se ilostuttaa ja antaa toivoa tulevasta. Taidankin mennä tänään katsomaan olisiko pari vuotta sitten äiskän kanssa istuttamani pensasmustikat niin sitkeää sorttia, että tuolta ylös puskisivat ♥

IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA,


keskiviikko 11. huhtikuun 2018

Ylihyvät sokerittomat muffinssit

17

ID

HEIPPAHEI!

Se on kuulkaas se balanssi, mikä pitää elämänsyrjässä kiinni. Mikä tekee elämästä juuri niin suloista. Se, että arjessa eletään terveellisen ruokavalion mukaan ja viikonloppuisin sallitaan hieman herkkuja. Se, että lepäillään yksi ilta sohvalla ja toisena juostaan koira kirittäjänä tiukka puolen tunnin juoksutreeni keskisykkeellä 172. Se, että eilen täällä blogissa vilahti kuvia syntisen hyvästä valkosuklaamustikkajuustokakusta, johon tuli valkosuklaata yllin kyllin ja tänään täällä herkutellaan sokerittomilla muffinsseilla, jotka eivät makunsa puolesta häviä lainkaan eiliselle makeuden huipentumalle.

Banaanileipä on yleensä se kohde, mihin tuppaan laittaa nuo ruskistuneet banaanit. Elleivät ne ole sitten menneet smoothien sekaan. Nyt mieleni teki banaanileipää, mutta koska jotenkin se leipä on niin nähty, niin päätin muokata hieman tuota reseptiäni ja tehdä vuokaleivän sijaan muffinsseja. Koska en ole ikinä mihinkään makeisiin juttuihin käyttänyt ruisjauhoja, niin päätin koklata niitä näihin banaanimuffinsseihin. Ja hei, hienosti toimi. Näistä tuli rakenteeltaan ja maultaan kyllä niin hyviä, että en olisi odottanut 🙂 Jäivät vahingossa (siis ne kaksi mitä jäi jäljelle) keittiön työtasolle yöksi ja edelleen olivat seuraavana päivänä erittäin mehukkaita ja hyviä.

SOKERITTOMAT BANAANIMUFFINSSIT

4 ylikypsää banaania (saa olla reilun kokoisia)
1 kananmuna
vajaa desi leivontaöljyä
2 dl ruisjauhoja
0,5 dl kaurarouhetta
1 dl kaurajauhoja
2 tl ruokasoodaa
hyppysellinen suolaa

-sekoita kuivat aineet keskenään
-sekoita haarukalla muussatut banaanit, kananmuna ja leivontaöljy ja lisää ne kuivien aineiden sekaan
-kaada kuuteen isoon muffinssivuokaan ja paista 180 asteessa noin 30-35 minuuttia
-anna jäähtyä hieman

Kuten huomaatte, niin ohje ei sisällä myöskään valkoista jauhoa. Mä ostin taannoin putelin sellaista kaurapuuteria tai -jauhetta, jota tähän kokeilin. Toimi oikein hyvin! Mutta mielestäni kaurarouheen ja -jauhon voi tarvittaessa korvata vehnäjauholla. Kaurarouhe toi muffinsseihin kuitenkin kivasti rakennetta. Kuten toi nuo siemenetkin, mitä muffareiden päälle ripottelin!

Balanssia edustaa myös se, että nyt kahvitaukoni loppuu ja on aika siirtyä blogitöistä toisiin töihin. Joten ei muuta kuin ostolaskujen kirjaamiseen koneelle! 🙂

KESKIVIIKKOTERKUIN,


« Vanhemmat
Uudemmat »