tiistai 03. maaliskuun 2020

Simppeliä sen olla pitää: Paistettu lohi & pannukasvikset

MOIKKAMOI!

Kun herää klo 03.22 voisi kuvitella, että päivässä saa paljon aikaan lisääntyneiden tuntien vuoksi 😉 Mutta ehei, olin tehokkaimmillani siinä aamukuuden ja seiskan välissä. Nyt tuntuu jo siltä, että aivot ovat jonkin asteisessa sumussa. Kokemuksesta tiedän, että tätä kestänee viitisen päivää. Sitten rytmi palautuu.

Kuten kerroin, niin meillä vietetään maaliskuussa punalihatonta kuukautta miehen aloitteesta. Ryhtiliikkeen otin jälleen myös sokereiden suhteen. Reissussa kun tuli jonkun verran syötyä makeita ilman sen kummempia euforian tunteita. Vaikkemme maitotuotteita varsinaisesti välttelekään, niin silti eilisestä kauppakassista löytyi kasvisvaihtoehtoja mm. juustoon, turkkilaiseen jugurttiin ja ruokakermaan. Kiitos teidän vinkkien! Kauppakassista piti myös löytyä järvikalaa, mutta sinne olikin järvikalan sijaan uinut yksi lohifilee.

Rakastan rapeaksi paistettua kalaa ja en ymmärrä miksen tee sitä useammin. Eilen paistoin kotitoimistolla meille lounaaksi lohta ja sen kylkeen pannukasviksia. Niin simppeliä, hyvää ja helposti!

Paistettu lohi ja pannukasvikset
2:lle

2 palaa (norjalaisesta kasvatetusta luomu) lohifileestä
suolaa
mustapippuria
voita

-sulata pannulla nokare voita ja kun se ei enää tirise, lisää lohet nahkapuoli alaspäin
-käännä lohet, kun nahkapuoli on ruskistunut ja mausta ennen kääntöä suolalla sekä pippurilla
-paista aluksi korkeammalla lämmöllä ja laske sitten lämpöä.
-paista kunnes lohi on kypsää (mutta ei kypsy liikaa!)

Pannukasvikset
1 fenkoli
2 valkosipulin kynttä
pieni punasipuli
ohuita vihreitä papuja
puolikas sitruuna
voita
ponzu-kastiketta

-leikkaa fenkolista kanta pois ja suikaloi fenkoli
-kuori ja pienistele sipulit
-kuullota sipuleita voissa, lisää sitten pienistelty fenkoli ja pavut
-paista noin 8 minuuttia (niin, että fenkoli ja pavut jäävät al denteksi), jonka jälkeen ota viipaloituihin sitruunoihin pannulla väri
-mausta ponzu-kastikkeella

Mä tein vähän tiskiä ja paistoin nämä samanaikaisesti kahdella paistinpannulla, mutta toki pystyy tekemään yhdelläkin. Sitten tekisin eka kasvikset, siirtäisin ne sivuun lohen paiston ajaksi ja lisäisin lopuksi kasvikset lohen kanssa pannulle ottamaan lämpöä.

Nyt takaisin töiden pariin. Päivä ei ole ehkä otollisin alustavan tilinpäätöksen tutkimiseen, mutta hei – ainakin pysyy hereillä kun joutuu olemaan skarppina 🙂

TIISTAITERKUIN,


lauantai 15. helmikuun 2020

Helppo ja herkullinen salaattipiirakka

Minä: ”Kulta, haluaisitko vaikka pelata hetken?”
Hän: ”No okei, onks sulla koulujuttuja?”
Minä: ”Ei kun mun on pakko päästä keittiöön!” 😀

ILTAA IHANAT!

Kun keittiöhommat kutsuu, niin silloin on kuulkaa mentävä. Spotifysta musiikit soimaan, jääkaapin ovi auki ja mietintämyssy päähän. Tänä lauantai-iltana meillä valmistui pitkästä aikaa salaattipiirakkaa. Oltiin aiemmin päivällä kummitytön synttäreillä ja siellä muistin jälleen salaattipiirakoiden olemassa olon (oli muuten jäätävän hyvää suolaista juustokakkua, jossa salaattia päällä). Yleensähän salaattipiirakoita on tullut tehtyä mökillä, mutta menevät ne näin kotioloissakin. Ja näemmä on niitä aiemminkin kotona tehty (klik ja klik).

Pakkasesta löytyi joululta kolme torttulevyä, jääkaapista kylmäsavulohipaketin puolikas ja ruohosipulituorejuuston jämät. Päälle pantavia löytyi jääkaapin salaattilootasta. Helppoa, herkullista ja just sellaista kivaa lauantai-illan syötävää. Jos ei olisi tipatonta, niin kyllä lasi rutikuivaa skumppaa olisi maistunut tämän kanssa 🙂

Lohisalaattipiirakka

Pohja
3 torttulevyä

Päälle
ruohosipulituorejuustoa
kylmäsavulohta

Täyte
salaattia
1/2 punasipuli
1 pieni avokado
tilliä
sitruunaa

Kastike
Avokado-sitruunaöljyä

-liitä torttulevyt pitkältä sivulta toisiinsa, kaulitse hieman leivinpaperin päällä
-aseta torttulevyt uunivuokaan (ei pakollinen, peltikin käy)
-levitä niille tuorejuustoa (jätä reunoista ilman) ja pienisteltyä kylmäsavulohta
-voitele reunat kananmunalla
-paista 220 asteessa noin 15-20 minuuttia
-sekoita sillä aikaa salaatin aineet ja kaada hieman jäähtyneen piirakkapohjan päälle
-lorota päälle pikkuisen avokado-sitruunaöljyä

Nyt koiran kanssa iltelenksulle ja sitten pari jaksoa Advokatenia, ollaan ihan koukussa tuohon 🙂 Huomenna ei tarvitsekaan laittaa kelloa soittamaan, joten haaveissa on kellon ympäri nukutut yöunet.

LEPPOISIN LAUANTAI-ILTATERKUIN,

 


sunnuntai 09. helmikuun 2020

Ihana päivän aloitus

HEIPPAHEI IHANAT

ja suloista sunnuntaipäivää! Täällä on herätty taas kukonlaulun aikaan (mummotauti?), mutta en pistä pahakseni. Päivään tulee enemmän tunteja. Meillä on ollut viikonloppuisin tapana panostaa aamupalaan, yleensä työnjako on ollut selvä; mies vie koiran aamulenkille ja mä teen sillä aikaa aamupalaa. Tänä aamuna heräsin aiemmin, niin vein koiran ja ehdin heittämään esikoisenkin kohti sunnuntaiaamun jumalanpalvelusta (riparihommia) ennen aamiaisvalmisteluita. Aamupalakin valmistui käden käänteessä ja hyvällä boogiella.

Meillä hukkui edellinen vohvelirauta muuton yhteydessä, joten pari viikkoa sitten ostettiin uusi. Siinä missä tuo vanha rauta paistoi vohvelit silmänräpäyksessä, vie tällä uudella aikaa paistaa ne sen verran pitkään, että sitä helposti tylsistyisi odotellessaan. Ellei kehittele muuta tekemistä 😉 Mä kehittelin rinnalle taas noiden meidän pannareiden paistoa. Niistä kysytään IG:n puolella melkein joka kerta, kun kuvan sinne storyyn laitan. Ohje vaihtelee sen mukaan, mitä kaapista löytyy, mutta tänään paistoin nuo herkut tällaisella ohjeella:

Banaanipannarit
4 kpl

2 munaa
1 ylikypsä banaani
gluteenittomia kaurajauhoja
pari tl leivinjauhetta
kanelia, kardemummaa

-surauta munat ja banaani sekaisin sauvasekoittimella
-lisää kaurajauhoja (ja leivinjauhe) samalla sekoitellen, kunnes massa on sellaista hiukkasen jämäkkää
-mausta kanelilla ja kardemummalla
-anna tekeytyä hetki
-paista kookosöljyssä kuumalla pannulla noin minuutti / puoli

Usein laitan banaanipannareihin leivinjauheen sijaan psylliumia ja kaurajauhojen tilalle mantelijauhoja. Joskus taikinaan pääsee myös mantelimaitoa. Eikä se välttämättä kananmuniakaan tarvitse. Soveltaminen keittiöpuuhissa on ihan parasta!

Pannarit ja vohvelit meillä syötiin rahkajugurtin, hedelmien ja siemenien kanssa. Tehosekoittimessa valmistui hetkessä smoothie mustikoista, mansikoista ja banaanista. Tummapaahtoinen kahvi kauramaidolla kruunasi aamiksen. Tästä on hyvä jatkaa kohti sunnuntaipuuhia. Juoksulenkkiä (pitkästä aikaa!), pyykkisulkeisia ja illan suussa kahvittelua. Vain pari työviikkoa ennen talvilomaa. Tuntuu kyllä, että ei ole itse vielä millään muotoa loman tarpeessa. Mutta kyllähän tuollainen loma nyt vastaanotetaan, kun sellainen tarjotaan 🙂 Onko tämä alkuvuosi mennyt nopeasti vai kuvittelenko mä vain?

SULOISTA SUNNUNTAIN JATKOA,

 


torstai 06. helmikuun 2020

Ruokataivaassa: Kikhernepihvit, hedelmäinen salaatti & mangovinaigrette

HEI HELLUREI!

Te, jotka liikutte paljon tiedätte, kuinka sitä pikkuisen murenee henkisesti, kun ei syystä tai toisesta pääse hikiliikkumaan. Maanantai-iltana kävin juoksemassa, mutta tiistai-iltana noussut lämpö teki sen, että eilinen oli vapaapäivä liikunnasta. Torstaina sitten, ajattelin. Tänä kotitoimistopäiväaamuna heräsin nokka tukossa ja kylmän horkkaan. Aamupäivän tein koulujuttuja ja päätin, että lounastauolla käyn kyllä juoksemassa. Ikään kuin ignoorasin koko kuumemittarin, joka huuteli nimeäni eteisen laatikossa. Sitten tajusin, että pahinta, mitä voin itselleni tehdä on lähteä hikiliikkumaan puolikuntoisena. Vaikka koen, että mulla on itsemyötätuntoa, niin näin pikkuisessa flunssassa sitä voisi kieltämättä olla hitusen enemmän.

Pienen flunssan kourissa sitä tulee kiinnitettyä vielä enemmän huomiota terveelliseen ruokavalioon. Käykö teilläkin niin, että flunssainen kroppa huutaa kaikkea vihreää ja rouskuvaa, sielulle ja pääkopalle mannaa tekevää ruokaa? Mun kroppani on tänään huutanut passionhedelmää ja parsakaalia. Erikseen. Mutta myös näitä yhtenä päivänä valmistamiani herkullisia kikhernepihvejä. Joiden hieman ehkä krouvi ulkonäkö ei korreloi sitten millään muotoa herkullisen maun kanssa 😉 Tästä kokonaisuudesta tuli niin kertakaikkisen hyvä, että tunsin astuneeni ruokataivaaseen. If you know what I mean.

Vaikka kuvissa vilahtelee tuo mun kaikkien aikojen lemppari (keitto)kirja, niin kikhernepihvien ohje ei ole sieltä peräisin. Aina aika ajoin tartun Gwynnien kirjaan inspiraation toivossa. Ja joka ikinen kerta suljen kirjan kannet inspiroituneena. Puhdasta, hyvää tekevää ruokaa. Sitä on tuo kirja tulvillaan. Sitä ovat tulvillaan myös nämä kikhernepihvit, hedelmäinen salaatti ja mangovinaigrettekin. Kikhernepihvit tein tällä reseptillä, hieman taas sitä muokaten. Mangovinaigretteen olisi ollut ihana käyttää tuoretta mangoa, mutta sen puuttuessa kävin lasten välipalahyllyllä ammentamassa tarjontaa 😉

Kikhernepihvit ja hedelmäinen salaatti

Kikhernepihvit
1 tlk kikherneitä
1 pieni punasipuli
2 valkosipulin kynttä
puolikkaan sitruunan mehu
1 dl korppujauhoja
1 kananmuna
kourallinen tuoretta korianteria
pari rkl fetaa
1 tl juustokuminaa
pari kierrosta mustapippurimyllystä

-valuta kikherneet lävikössä ja huuhtele ne
-kuori sipulit ja pienistele niitä hieman
-lisää kaikki aineet kulhoon ja surauta sauvasekoittimella tasaiseksi (voit jättää halutessasi vähän rosoiseksikin)
-muotoile käsin neljä pihviä ja paista paistinpannulla noin kolme minuuttia / puoli
-tarjoile hedelmäisen salaatin ja mangovinaigreten kanssa

Hedelmäinen salaatti
pienisteltyä lehtikaalia
puolikas parsakaali pienisteltynä
pieni punasipuli
tuoretta korianteria
(tuoreita) ananaspaloja

-sekoita keskenään ja tarjoile mangovinaigreten kanssa

Mangovinaigrette
puoli purkkia mangososetta
loraus valkoviinietikkaa
pikkuisen hunajaa
ripaus suolaa

-sekoita ainekset keskenään

Inspiraation tähän annokseen sain sunnuntaina, kun kävimme pitkästä aikaa ulkona syömässä perheen kanssa. Ravintola valikoitui sen mukaan, missä saimme tuhlattua miehen työreissuilla keräämät ateriaedut. Kas jotain hyötyä reissumiehen reissuistakin 😀 Kasvispihvit ovat ihanan helppoja tehdä ja kaiken lisäksi herkullisia. Jälleen mietin, että miksei niitä tule tehtyä useammin?

Nyt takaisin koulujuttujen pariin, hikiliikuntahaaveet siirtyvät jälleen eteenpäin. Ehtiihän sitä (tää on tätä self-talkia ja sen aikaan saamaa mielenhallintaa…tiukkaa tosin tekee). Sitäpaitsi, aurinkoisesta pakkaskelista pystyy hienosti nauttimaan sisätiloissakin. Varsinkin kun sulkee silmänsä siltä näyltä, joka paljastaa, että ikkunat on unohtunut pestä sisäpuolelta 😉

AURINKOA TORSTAIHINNE TOIVOTELLEN,

PS. lupailin tälle viikolle toivepostausta meidän keittiön pienkodinkoneista. Valitettavasti se siirtyy ensi viikolle, pahoitteluni

 


tiistai 04. helmikuun 2020

5 x herkullinen kvinoakulho

 

HEIPSUN

ja ah, mittari näytti miinus kymmentä aamulla 🙂 Takkapuita takkaan vaan ja villasukkaa jalkaan!

IG Storyn puolella seuraavat ovatkin huomanneet henkiin heränneen addiktioni kvinoaan ja kaiken maailman kvinoakulhoihin. Tämä on sellainen addiktio, joka aina silloin tällöin nostaa päätään ja nyt se on jo kestänyt taas kolmisen viikkoa. Saan aika paljon kyselyitä näistä kulhoista, joten on oikeutettua omistaa yksi kokonainen postaus aiheelle. Edullisemmaksi tulisi keitellä kvinoaa iso satsi kerran viikkoon, mutta mä käytän tuollaisia valmiskvinoapurkkeja. Niitä myydään kahden setissä ja muistaakseni tuolla on hintaa 1,50 euroa. Yhden purkin sekoitan milloin minkäkin lisukkeen kanssa ja kas, helppo ja terveellinen herkku on valmis. Kvinoaa voi myös lämmittää mikrossa, mikäli haluaa lämpimän kvinoakulhon. Alla viisi kvinoakulhosuosikkiani:

1) kvinoa, persimon, feta, tomaatti, kurkku, parsakaali, persilja
2) kvinoa, lehtikaali, ananas, raejuusto, kukkakaali
3) kvinoa, mozzarella, tomaatti, basilika, avokado
4) kvinoa, thaimaustetut tofukuutiot, porkkana, kaali, soija, sweet chili kastike
5) kvinoa, savulohi, mustapapuja, persiljaa, persikkaa

Ja hei kaikkiin laitan poikkeuksetta (paitsi nro 4) kastikkeeksi oliiviöljyä, sitruunamehua ja mustapippuria.

Tänään kotitoimistopäivä sujuu koulukirjoja lukien; tietokoneella istuminen ei taida olla tälle päivälle hyvä juttu. Eilisen liki viiden tunnin kirjoitusurakan jälkeen (universumikin on maratonpostauksia vastaan ;)) oikea ranne alkoi vihoittelemaan ja siihen nousi peukalon tyveen sisäranteeseen patti. Niin kivulias oli yöllä, että olin pari tuntia valveilla. Liekö jotain jännituppitulehdusta tai vastaavaa, mutta kokeillaan yksi tietokoneeton päivä tähän väliin. Tai tietokoneeton siitä eteenpäin, kun olen saanut tämän postauksen tehtyä ja vastailtua sähköposteihin.

Mutta ennen koulukirjojen kiehtovaan maailmaan sukeltamista kampaaja-Kristan penkkiin. Saas nähdä, mitä tällä kertaa tehdään. No, ainakin tasoitetaan esikoisen vuoden alussa leikkaamaa polkkaa ja laitetaan harmaat piiloon. Ehkä laitetaan myös lähestyvän kesän myötä vähän raikastusta tuohon pääliosiin.

AURINKOISIN TIISTAITERKUIN,