kamera on ollut täysin pääsiäislomalla, joten kännykkäkuvien varassa mennään! Pieni dejavu tuli tänään, kun kuulin yhden pikkuisen alle parivuotiaan itkevän tuossa lasten harjoittelurinteessä. Ei halunnut laskea sitten pätkän vertaa ja aikuisetkin siinä vieressä hieman tuskastuivat. Muistan kuinka aikoinaan pikkuinen ekaa kertaa suksilla 1 v 8 kk iässä ollessaan oli sitä mieltä, että tämä ei ole mun laji. Äitinä sitä jo surkutteli, että voi kökkö, kun olis niin kiva, että saatais laskettelusta koko perheen yhteinen harrastus. Little did I know. 2 v 8 kk iässä tuo pikkuinen itki ekan laskun jälkeen ”äiti ota luistimet pois”…ja niin sitä mentiin pulkkamäkeen, ilman niitä ”luistimia” 😀 3 v 8 kk iässä toinen innostui hiihtokoulussa Pekan opettamaan pizzapalaan ja siitä se sitten lähti. Koko perheen yhteinen harrastus.
Eli älkäähän heittäkö kirvestä kaivoon, mikäli lapset eivät heti innostuisi laskettelusta. Mun mielestä pääasia on se, että mennään lasten ehdoilla. Ei väkisin voi pakottaa toisia tykkäämään lajista. Mistään lajista. Tällä hetkellä me ollaan löydetty lasten kanssa offarit ja tykätään ihan hirmuisesti. Itse rinteetkin ovat kyllä aamupäivät hyvässä kunnossa, mutta tuolla offareilla ei edes plusasteet paina iltapäivästä. Varovasti kyllä saa mennä, nimim. melkein puuta päin 😉
Nyt takkamakkarat tulille ja sitten saunaan! Pääsiäinen on kyllä ihana, melkein yhtä ihana kuin tuo Pyhän visuaalinen ilme ♥
SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,
PS. mummu on onnensa kukkuloilla myös, pärjäilee päivät hienosti mökissä ja illalla viedään aina ”tuulettumaan”. Eilen käytiin Ahdilla Huttu-Uulan pääsiäisbuffetissa ja tänään shoppailemassa hotellilla. Ei siihen onneen paljoa tarvita!
Täällä on painittu jälleen äitiyden perimmäisten kysymysten parissa. Välillä tuntuu, että ehtiikö sitä antamaan rakkautta arjessa lapsille tarpeeksi? Osaako sitä pukea sanoiksi sen suunnattoman kiitollisuuden siitä, että meitä on siunattu kahdella ihanalla tytöllä? Ehtiikö sitä ruuhkavuosien keskellä kuitenkin olla se läsnäoleva äiti? Saan kunnian olla mukana Indiedaysin ja Vaasanin kampanjassa, minkä ansiosta pysähdyin ajattelemaan asioita taas vähän syvällisemmin. Sano se leivällä -kampanjassa kerrotaan tunteista leivän muodossa. Osoitetaan niille tärkeille ihmisille, että tykätään. Halusin ehdottomasti pysähtyä arjessa ja ilostuttaa pikkuisia koulusta kotiin palaavia kullannuppujani. Rikkoa vähän niitä arkirutiineja ja saada pikkuiset suut hymyn. Yleensä teemme läksyt eka ja sitten syömme välipalan. Kaavoja rikottiin oikein urakalla viime viikolla, sillä söimme ensin välipalan ja paneuduimme sitten vasta läksyihin 🙂
Viimeinen vuosi on ollut aivan poikkeuksellinen; olen saanut tehdä osan viikosta lyhyttä työpäivää, mikä on mahdollistanut sen, että saan olla kotona vastaanottamassa lapsia koulusta. Vaikka kuinka sanotaan, että lapset tulisi opettaa omatoimisiksi, niin mä nautin suunnattomasti siitä, että saan tehdä lapsille välipalan valmiiksi niinä päivinä, kun olen kotona. Samalla tavalla kuin meille aikuisille on kiva palata kotiin töistä valmiiseen ruokapöytään, on se lapsillekin mukava palata kotiin koulusta, kun on välipala valmiina. Kallisarvoisia hetkiä ovat nuo, kun istumme välipalan äärellä ja juttelemme koulupäivästä. Harvinaista herkkua on se, kun saan molemmat tytöt samaan aikaan koulusta kotiin. Vaikka usein nuo iltapäivät olenkin ns. etätöissä tai teen blogijuttuja, niin kyllä välipalan aika on yleensä se, kun laitan hetkeksi koneen kiinni ja keskityn lasten koulukuulumisiin.
Vaasanin Tumman Täysjyvän Taika-leipäviipaleet ovat ihanan ohuita. Paahtimessa niistä tuli herkullisen rapsakoita. Meillä lapset laittaisivat paahtoleivän päälle usein hilloa ja olen sen suhteen ollut hiukkasen tiukka viime aikoina. Tällä kertaa yllätin tytöt ja nautimme nuo sydänleipäset voin ja mansikkamarmeladin kera. Tumman Täysjyvän Taikaon leivottu täysjyvävehnästä ja -rukiista. Leivässä on runsaasti herkullisia ja terveellisiä siemeniä. Näissä leivissä on todellista #jyväntaikaa 🙂
Kyllä meillä suut kääntyivät hymyyn ja äiskän viesti meni perille. Meillä halaillaan paljon ja näytetään tunteet, mutta silti tällainen yllätys arkeen tuntui mukavalta tytöistäkin. Ylläristä intoutuneena meillä on tytöt tehneet nyt jos jonkin mallisia paahtoleipiä piparkakkumuotteja hyväksikäyttäen. Nuo leipien ylijäävät osat olen kuivattanut ja ajattelin hyötykäyttää ne seuraavassa leivontaprojektissani!
Voi kyllä, se äidin rakkaus on ihan rajaton. Oikeastaan sitä rakkautta ammentaa jostain pohjattomasta kaivosta. Ei se lopu, vaikka mitä tapahtuisi. Välillä se pakahduttaa ja välillä sen takia tuntee suurta huolta. Mutta musta tuntuu, että se on myös ihan ääretön voimavara. Sen avulla jaksaa arjessa ja se on se, mikä pitää asioiden mittasuhteet kunnossa. Ei ole mitään tärkeämpää kuin nuo lapset ja heidän hyvinvointinsa. Sitä tosiasiaa unohtamatta, että kun äiti voi hyvin, niin koko perhe voi hyvin 😉
Hei, käykäähän osallistumassa Instagram-kilpailuun, jossa jaetaan leivän taikaa. Julkaise oma leipäterveisesi Instagramissa hashtagein #sanoseleivällä #jyväntaikaa ja @vaasan_leipomot. @Vaasan_leipomot arpoo Instagram-tilillään 2 voittajaa joka viikon perjantai, jotka palkitaan herkullisin eväskorein (arvo n.40 euroa).
Arki, sehän on tällä hetkellä ihan inasen hektistä. Noin niin kuin lievästi sanottuna 🙂 Viimeisten kuukausien aikana olen oppinut arvostamaan ihan niitä pienimpiäkin hetkiä, jolloin saan omaa aikaa. Kummasti sitä ihan vartissa ehtii sohvannurkassa rentoutumaan sisustuslehden kanssa. Indiedaysin ja McDonald’sin kampanjanmyötä sain kuin tarjottimella yhden tälläisen rentoutumishetken. Tarkoituksena kampanjassa on, että isi hoitaa lapsia ja äiti pääsee sillä välin rentoutumaan. Todettakoon nyt heti alkuun se, että meidän tytöt ovat jo niin isoja, että kyllä niitä rentoutumishetkiä ilman isin hoitovuorojakin jo ennättää ottaa. Vaikka parhaiten rentoudun silloin, kun ollaan koko perhe kotosalla, niin kieltämättä joskus on kiva viettää hetki ihan yksistäänkin.
Rakastan seurata sivusta miehen ja lasten yhteisiä touhuja. Paljon kikatusta, hassuttelua, pelejä pelien perään, uimahallireissuja. Välillä tuntuu, että kun nuo kolme lyövät viisaat päänsä yhteen, niin ihan mitä tahansa voi tapahtua. Sillä kuuluisalla ex tempore-meiningillä, mitä meidän perheessä harrastetaan 🙂 Meillä on alusta asti mies ollut tiiviisti mukana lasten hoidossa ja kertaakaan ei ole täytynyt epäillä reissussa ollessani, että mitenköhän siellä kotona pärjätään. Hassuttelun lisäksi isi on se tuki ja turva, johon tytöt nojaavat.
Yhtenä arki-iltana viime viikolla sain kauan kaivattua omaa aikaa ja mies otti vetovastuun lasten hoitamisesta ruokailuineen päivineen. Yleensä tekevät kotona ruokaa, mutta nyt pikkuinen oli ollut neljän seinän sisällä kipuisena ja mieli teki vähän herkutella helpon kaavan mukana. Lapset halusivat hieman kertoa teille illan kulusta ja siitä, mitä he yleensä tekevät iskän kanssa kolmistaan. Alla lasten itsensä kirjoittamat tekstit. Muokkaamattomina 🙂
L 8 v:
”Moi mä oon L****. Isi hoiti meitä 1 illan viikossa. Oon 8 vuotta ja pian 9 vuotta. Me pelattiin ja syötiin mc donalssia. Kun mulla oli korva käytävän tulehdus niin mc donalssi helpotti heti. Yleensä me käydään uimassa ja ollaan myös pihalla ja juodaan lämmintä kaakaoa. Äiti käy yleensä juoksemassa kun me isin ja J****n kanssa ollaan kolmistaan. Mutta nyt se oli mummunkin kanssa.”
J 10 v:
”Moi! Mä oon J**** ja olen 10 vuotta ja täytän ensi kuussa 11. vuotta.Isin kanssa on kivaa olla kolmistaan. Me yleensä pelaamme erilaisia pelejä. Ja käymme joskus myös uimassa. Kävimme mc donald:sissa hakemassa ruokaa kotiin. Olemme pihalla myös paljon, ja leikimme erilaisia leikkejä. Joskus leikimme olohuoneessa tavaranpiilotusta, siinä mä ja L**** otetaan molemmat kolme tavaraa ja sitten isi piilottaa ne ja me etsimme ne. Me myös teemme nakkikastiketta, tai mä teen isin kanssa kaksistaan. Kivointa on se että teemme yleensä erilaisia juttuja. Usein geokätköillään kolmistaan, jos äiti ei ehdi lähteä mukaan.”
Totta tosiaan, tuo oma aikani meni kyseisenä iltana kokolailla äidin asioita hoidellessa sekä pikaisella juoksulenkillä. Mutta olihan se silti sellaista arvokasta omaa aikaa. Kauaa en raaskinut olla pois kotoota, joten kesken lautapelisessioiden avasin ulko-oven hymyssäsuin; kikatus kuului jo eteiseen asti. Ilokseni huomasin, että olin saanut kotiin tuotuna salaatin Mäkkäristä.
Onko teillä arki välillä kiireistä?Jep, niinhän se tuppaa olemaan vähän kaikilla. Mutta onneksi siitä kiireestäkin on oppinut nauttimaan. Oppinut sen, että kaaoksenkin keskellä voi elää hetkessä ja tietää, että taas tulee sellainen rauhallisempi vaihe, kun voi hengähtää hetken. Hih, mä kyllä nautin arkikiireistäkin ihan täysillä. Välillä tuntuu, että jos on liian suvantovaihetta, niin keksimällä kehitän siitä tekemistä ja näin ollen luon niin sanottua kiirettä 🙂
Nyt siihen lukijakilpailuun! Vastaamalla alla olevaan kysymykseen kommenttiboksissa voi voittaa 25 euron arvoisen lahjakortin McDonald’siin. Säännöt löytyvät täältä.
Onko teillä koko perheen yhteisiä harrastuksia tai mitä yleensä puuhailette lasten kanssa?
Arvonta-aika alkaa nyt ja loppuu 16.3.2016. Oikein kovasti onnea arvontaan!
Täällä ollaan viimeisten päivien aikoina kierrelty Balia ristiin rastiin, kuten ehkä tuolla Instagramin puolella on käynyt selväksi 🙂 Ihan taas ekaks on pakko kiittää teitä ihanista kommenteistanne; mä kyllä palaan niihin, mutta te tiedätte – koska loma. Ja se, että jostain kumman syystä meikäläisen kommentit (eli ne teidän kommentteihin vastaukset) menee tuonne roskaposteihin 😀 Josta sitten käyn ne käsin hyväksymässä. Tilannetta selvitellään…
Mä rakastan kirkkoja Suomessa ja ulkomailla. Temppelit menevät siihen samaan kastiin. Niissä on jotain niin rauhallista ja kaunista. Valtaosa indonesialaisista on muslimeja, mutta täällä Balin saarella valtauskonto on hindu. Hindulaisuus..vai miten tuo nyt oikeasti sanotaankaan. Hih, niin kuin pikkuiset matkakamut tuossa ääneen pohtivat, että osaavatko enää lainkaan suomea 😉
Joka iltapäivä (yhtä lukuunottamatta) ollaan saatu nauttia (jep, nauttia!) ukkoskuuroista. Yhtenä iltana päätimme vuokrata ex tempore kuskin ja auton ja lähteä katsomaan Pura Luhur Uluwatua – Uluwatun temppeliä. 20 kilometrin ja liki tunnin automatkan päähän. Onneksemme ukkoskuuro piti taukoa tuon temppelin vierailun ajan. Uluwatun temppeli sijaitsee noin 70 metrin korkeudessa kallion kielekkeellä. Se on rakennettu 1000-luvulla ja balilaiset uskovat, että siinä yhdistyvät Brahman, Vishnun ja Sivan jumalaiset voimat. Temppeli suojelee balilaisia meren pahoilta voimilta.
Jokseenkin oli ruuhkainen paikka, vaikkei kuvista sitä näykään. Meidän elovenatytöt aiheuttivat yleistä hämmästystä ja ihmetystä intialaisten vieraiden keskuudessa; sen sijaan, että intialaiset olisivat kuvanneet tuota kaunista temppeliä, halusivat kuvia tyttöjen kanssa 🙂 Apinoista varoitettiin, ovat kuulemma ihan hulluja. Mekin saimme todistaa erään apinan saalistusreissua, kun eräältä turistilta viettiin silmälasit päästä. Tuo meidän kuskimme sanoi mun helmikorvakoruistakin, että parempi laittaa laukkuun, ettei apina nappaa niitä!
Nyt painaa silmät väkisin kiinni, heräsimme tämän päivän reissuun ennen auringonnousua. Huomenna emme ajatelleet laittaa herätyskelloa soittamaan; luvassa on leppoisa päivä altailla. Iltasella teemme taas ehkä täsmäiskun. Temppeliin tai shoppailujen pariin. Aika näyttää, ilman suunnitelmia mennään 🙂
kuinka usein sitä tulee mietittyä tietoturvallisuutta Internetin syövereissä seilaillessaan? Allekirjoittaneella se aina silloin tällöin käy mielessä, mutta sen konkreettisempia askeleita tietoturvallisuuden suhteen en ole vielä ottanut. Ennen tätä kampanjaa. Onneksi pääsin mukaan Indiedaysin ja F-Securen kampanjaan, sillä vasta sen myötä olen alkanut ajattelemaan näitä juttuja syvällisemmin. Tietoturvallisuus verkossa tarkoittaa minulle sitä, että voin suorittaa verkko-ostoksia turvallisesti tai voin antaa lasten surffailla rauhassa ilman pelkoa heidän joutumisestaan ”ei toivotuille” -sivuille. Lapsilla kun tuntuu olevan koko ajan puhelin tai tabletti kädessä. Veikkaanpa, että 80% tuosta ajasta surffailevat netissä. Tähän asti en ole ollut huolissani, että saattaisivat päätyä sivustoille, joihin heidän ei kuuluisi päätyä. Mutta kovin sinisilmäisesti olen ajatellut! Eihän sitä koskaan tiedä. Vaikkeivat tarkoituksella ko.sivuille hakeutuisikaan, niin aina sellaisia ei toivottuja sivunäyttöjä voi tulla eteen.
Saimme koekäyttöön F-Secure SAFE -palvelun vuodeksi ja aluksi ajattelin, että joudun poistumaan mukavuusalueeltani, jotta tuon saan asennettua tietokoneelle. Tietotekniikan ihmelapsena mua aina jännittää kaikkien ohjelmien asennus 🙂 Mutta ehei, tämän tuotteen asentaminen olikin kuulkaas helppoa! Ei mitään erillisiä diskettejä tai muita vempeleitä, ainoastaan pakkauksesta löytyvä koodi syötetään F-Secure SAFE -sivustolle. Ohjeet ovat kattavat, joten tämmöinen vähän tietoteknillisesti tumpelompikin onnistui alta aikayksikön ottamaan palvelun käyttöön. F‑Secure SAFE:n avulla pystyt yhdellä tuotteella suojaamaan sekä kannettavasi, älypuhelimesi ja tablettisi. Mä liitin heti meidän tytsyt tuohon palveluun. Molempien puhelimet ja tabletit. Pystyn hallinnoimaan heidän netin käyttöään omalta kannettavaltani tai puhelimeltani. Vähän seuraamaan taka-alalta, että miten tuo netissä seikkaileminen sujuu.
F-Securen sivuilta muuten löytyy tosi hyviä vinkkejä myös lasten turvaamisesta internetissä. Käykäähän katsomassa artikkeli digitaalisesta vanhemmuudesta täältä. Kerroinkin tuossa aiemmin, että meidän lapset surffailevat netissä päivittäin. Olenkin miettinyt, että kuinka paljon päivässä olisi suotava määrä? F-Secure SAFE:n myötä pystyn rajoittamaan lasten surffailua netissä asettamalla aikarajoitukset. Sellaiset pitääkin laittaa heti, kun olen saanut pähkäiltyä, mikä se sopiva aika olisi 🙂 Lisäksi pystyn tosiaan rajoittamaan sivustoja, joissa he voivat netissä seilata. Aika kätsyä! Sen lisäksi, että palvelussa on monipuoliset eväät lasten tietoturvan turvaamiseksi löytyy siitä myös luonnollisesti virustorjunta sekä selaus- ja verkkopankkisuojaus. Lisäksi ihan huippuominaisuus mun mielestäni on tuo paikannuspalvelu; mikäli puhelimeni (tai lasten puhelimet) varastetaan, pystyn paikantamaan sen. Android-laitteissa pystyy myös etsintätoimintoa käyttäen pyyhkimään puhelimen tiedostot ja sovellukset ja lukitsemaan laitteen. Varkauden sattuessa erittäin hyödyllinen ominaisuus!
Kyllä, tunsin erittäin suuren onnistumisen tunteen, kun onnistuin suojaamaan koko perheen laitteet suitsaitsukkelaa. Eikä tarvinnut edes pyytää miestä apuun 🙂 Ja osaltaan olen helpottunutkin, sillä jossain määrin olen kuitenkin miettinyt, että onkohan se kuinka luotettavaa shoppailla netissä ja laittaa sinne luottokortin tiedot. Nyt voin olla varma, että on. Lisäksi kannettavallani on aika paljon salaista töihin liittyvää tietoa, jonka en soisi päätyvän vääriin käsiin. Tietomurrot ovat tätä päivää ja nyt olen saanut panssarin pystyyn niitä vastaan.
Hei, teilläkin on mahdollisuus testata F-Secure SAFE palvelua ilmaiseksi 4 kk:n ajan. Käykäähän kampanjasivuilla lunastamassa tuo kokeilujakso ja tutustumassa tuotteeseen tarkemmin. Vastaamalla kysymykseen ”Miksi juuri sinä tarvitsisit F-Secure SAFEn vuodeksi?” kommenttiboksin puolella voit olla se onnekas, joka voittaa F-Secure SAFEn vuodeksi veloituksetta kotiin! Olkaahan ystävällisiä ja kommentoikaa perjantaihin 26.2. klo 23.59 mennessä 🙂
Potkaisehan kengät pois jaloistasi ja istahda tuohon upottavaan tuoliin takkatulen ääreen ja nosta jalat rahille.
Olisiko sinulla muuten hetki aikaa jutella ruoasta ja elämästä? Mutta ennen sitä odotahan – tuon sinulle jotain pientä purtavaa ja lasillisen lempijuomaasi.
Marian Bistro & Lifestyle tarjoaa elämänmakuisia tarinoita, suussa sulavia ruokaelämyksiä, arjen ihanuutta ja pää pilvissä, jalat maassa -unelmia.
MOIKKAMOI!
