ja terkkuja täältä tien päältä! Parin tunnin päästä olemme onneksi perillä Pyhällä, minne menemme viettämään pääsiäistä! Pakkasimme autoon mukaan rairuohon, muutaman koristellun pajunoksan ja yhden pupukoristeen. Pääsiäiskoristeiden sijaan keskitymme elämästä nauttimiseen tunturin juurella. Olen tainnut teille kertoakin, että pääsiäinen on joulun jälkeen suosikkijuhlani. Siinä on sellaista jotain iloisuutta ja värikkyyttä, joka kertoo meneillään olevasta keväästä. Tai tänä vuonna lähinnä lähestyvästä keväästä. Pääsiäisenä tulee ulkoiltua ja ladattua akkuja. Pääsiäistraditioihimme kuuluu myös syöminen pitkän kaavan mukaan. Nyt kun sain kiinni sairastelujen jälkeen liikunnan iloista, niin olen alkanut jälleen kiinnittämään huomiota niihin makeisiin herkkuihin, joita koko alkuvuoden kiitettävästi välttelin. Kohtuudella kaikkea ja lempeästi on edelleen mottoni. Kaupallisen yhteistyön myötä Breyers Delights:n kanssa sain mahdollisuuden testata astetta terveellisempää herkkua. Herkkua, joka on sallittu myös arkena. Ilman huonoa omaa tuntoa. Keskellä päivää ja vaikka suoraan treenin jälkeen. Nimittäin Breyers Delights -proteiinijäätelöä. Tykkään, että vaikka noudatankin terveellistä ruokavaliota, niin se ei saa poissulkea sitä tosiasiaa, että elämästä kuuluu nauttia. Itselläni elämän suuriin nautintoihin kuuluu liikunnan lisäksi syöminen. Herkuttelu sallituilla herkuilla. Mutta ei sekään maailman loppu ole, vaikka välillä vähän lipsuu ruokavaliosta. Sitten vaan palaa kaidalle tielle, eikä jää turhaan soimaamaan itseään.
Jäätelö on kautta aikain ollut itselleni se suurin intohimoni, mitä tulee makealla herkutteluun. Opiskeluaikoina saatoin syödä minttusuklaajäätelöä koko litran kerralla Kauniita ja Rohkeita katsoessani. Villasukat jalassa ja shaali päällä, sillä tuossa touhussa tuli melkoisen kylmä 🙂 Oli aikoja, että söin jäätelöä vain kesäisin, mutta nykyään jäätelöä tekisi mieli vuoden ympäri. Se oli ykkösherkkuni myös silloin, kun sallin herkuttelun vain lauantaisin. Se oli ykkösherkkuni silloin, kun kärsin sydänsuruista.
Tänä päivänä en tarvitse tekosyitä herkuttelulle. Herkuttelen sen takia, että nautin elämästä. Jos mieleni tekee, saatan ostaa pakkaseen jäätelöpurkin. Tai saatoin ostaa, ennen tätä vuotta. Nyt kun olen laittanut varsinkin nuo makeat herkut syyniin olen kovin iloissani, että sain tämän yhteistyön myötä tutustua herkulliseen, mutta astetta terveellisempään jäätelöön. Jonka mausta ei oikeastaan edes maista, että se eroaisi mitenkään niistä enemmän sokeria sisältävistä jäätelöistä. Päinvastoin, maku on ihanan täyteläinen ja kermainen. Kiitos aidon kerman, jota tuotteissa on käytetty.
Breyers Delights -proteiinijäätelöissä on vähemmän sokeria ja kaloreita. Sen sijaan niissä on enemmän proteiineja. Makuina on kolme herkkumakua; Mint Chip ja Cookies & Cream sekä jäätelöpatukka Vanilla Caramel. Tuossa eräänä päivänä nautin huomaamattani melkein koko purkillisen tuotaa suussa sulavaa minttusuklaajäätelöä. Hetken aikaa ajattelin, että hupsis, mutta sitten muistin, että eipä tuo nyt niin suuren suuri moka ollut, sillä purkillisessa tuota jäätelöä olisi ollut vain 340 kaloria eli vain 68 kaloria desilitrassa jäätelöä.
Itse kuuluun niihin jäätelön syöjiin, jotka syövät hieman jo pehmenneen jäätelön ronskisti lusikalla suoraan purkista. Ainakin silloin, kun kukaan ei näe 🙂 Mutta mikä ettei, etteikö näistä terveellisimmistä jäätelöistä voisi tehdä jäätelöannoksiakin. Laittaa pari palloa jäätelöä kulhoon ja koristella koko komeus tuoreilla marjoilla tai pähkinöillä.
Näin pääsiäisen aikaan ajattelin tehdä meille jälkiruokakulhot täyteläisestä Cookies & Cream -proteiinijäätelöstä. Saada niihin hieman pääsiäisilmettä ananaskirsikoiden ja gojimarjojen kanssa. Ehkä ripsotella päälle vielä muutaman mulperimarjan ja jos aikaa on niin keittää sokerittoman kinuskikastikkeen kookoskermasta jäätelöannoksen kruunuksi. Mikä ettei näihin voisin vielä raastaa raakasuklaatakin. Tosin makunsa puolesta eivät kaipaa mitään lisää, vaan parhaimmillaan nämä jäätelöt maistuvat sellaisinaan kuin ovat. Suoraan purkista, Marian tapaan!
Ja jos oikein oltaisiin extreme tyyppejä täällä tunturissa, niin pakattaisiin yksi jäätelöpikari ja lusikka mukaan selkäreppuun rinteeseen. Nostettaisiin sukset pystyyn tunturin laella ja pidettäisiin jäätelötauko. Käännettäisiin kasvot kohti aurinkoa ja nautittaisiin. Ei kuulkaas lainkaan hassumpi idea!
Oletteko jo maistaneet näitä herkullisia Breyers Delights -proteiinijäätelöitä?
Sain jaettavakseni 20 koodia, joilla saa noutaa oman Breyers Delight -jäätelöpatukkansa R-Kioskilta. Kannattaa siis vastata yllä olevaan kysymykseen tämän postauksen kommenttiosiossa, mikäli haluatte herkutella. Arvonta-aika alkaa nyt ja loppuu viikon päästä 4.4. klo 18.00. Arvonnan säännöt löydätte täältä.
Joten hei, te ketkä siellä olette miettineet, millä herkutella pääsiäisenkin juhlapyhinä terveellisemmin niin tässä erittäin oiva vaihtoehto. En malta odottaa jo tulevaa hellekesää ja sitä, että saan täyttää mökkipakastimen näillä herkuilla. Istua mökin terassilla ja syödä jäätelöni nopeasti parempiin suihin ennen kuin se ehtii paahtavan auringon alla sulamaan ♥
ja hei ihan mahtavan pirtsakkaa tiistai-iltaa sinne ruutujen toiselle puolelle! Tiedättekö ne arki-illat, kun on töiden jälkeen vähän sellainen vetopoisolo, eikä ihan hirveesti huvittais muuta kuin oikaista sohvalle? No tänään oli sellainen ilta. Työreissusta palannut mies makoili toisella sohvalla ja itse otin koiran kainaloon ja lösähdin toiselle sohvalle. Tätä ennen toki olin laittanut lohen uuniin ja täysjyväriisin poreilemaan. Siinä vaihdoimme kuulumisia ja manasin ääneen energian puutetta. Töissä oli kiirettä, mutta sekään ei selittänyt sitä, että miksi olin kuin kuiviin puristettu tiskirätti.
Sitten kuulkaas sen tajusin; mitä enemmän makaan sitä flegmaattisemmaksi muutuin. Nousin ylös aivan fantastisen ruokaidean kanssa. Koska riisiä ja lohta tulee syötyä vähintään kerta viikkoon, niin päätin että tänä tiistai-iltana meillä jatkojalostetaan tuota ruokaa. Lohiburritovuoka tuli ensimmäisenä mieleeni, kun aloin miettimään jatkojalostuskohdetta. Mustapapuja löytyy tätä nykyä aina kaapista, samoin maissia. Korianteria, limeä ja tacosalsaa. Salaattia jääkaapista löytyy silloinkin kun siellä on vain valo sekä myös punaista paprikaa ja avokadoa.
Sillä aikaa kun riisi ja lohi tekeytyivät, pilkoin salaatit kulhoihin. Pilkoin myös valmiiksi paprikat, avokadot ja korianterin. Siivutin limen ja puraisin yhdestä limen palasta maistiaisen. Tuossa vaiheessa huomasin jo hymyileväni. Yhtäkkiä se energia palasi takaisin ja Marian keittiössä oli tekemisen meininkiä. Ah, miten rakastankaan ruoanlaittoa! ♥
LOHIBURRITOVUOKA
uunilohta
keitettyä riisiä (meillä oli tänään täysjyväriisiä, mutta kaikki käy) purkki mustapapuja korianteria limen mehua suolaa
-sekoita riisi, mustapavut, pilkottu korianteri ja limen mehu sekaisin
-mausta suolalla (ellet sitä tehnyt jo riisiä keitettäessä)
salaattisekoitusta paprikaa säilykemaissia avokadoa tacosalsaa jalapenoja korianteria
-asettele salaattisekoitus lautasille
-lisää riisi ja lohi
-lisää pilkottu paprika, avokado ja säilykemaissi
-mausta mielen mukaan tacosalsalla, jalapenoilla ja tuoreella korianterilla
Kuinka helposti syntyikään ruoka, joka maistui aivan taivaalliselle? Joka näytti ihanan värikkäältä? Joka oli kaiken lisäksi konstailematonta ja terveellistä? Erittäin helposti. Tämä oli sarjassamme puolessa tunnissa valmis arkiruoka. Puikot eivät ihan meksikolaishenkiseen ruokailuun taida sopia, mutta koska mä tykkään syödä likipitäen kaikki kulhoruoat puikoilla, niin vaistomaisesti ne tuli otettua nytkin esille. Hei, koska eilinen päivä meni harakoille, niin se tietää, että tänään painetaan yötä myöten. Onneksi se runosuonikin tuntuisi olevan jälleen kunnossa 😉
Nyt se on tullut ihan virallisesti todistettua; mulla on sydän paikallaan. Heh, tarkoittaen toki fyysisesti sen sijaintia. Olen ollut siitä onnekas, että en ole montaa kertaa ollut lääkärissä tutkittavana. Saatikka sairaalassa. Mutta nyt kun osallistun tuohon alle 50-vuotiaiden aivoverenkiertohäiriöitä tutkivaan tieteelliseen tutkimukseen, on mua tutkittu enemmän kuin ikinä. Tänään oli se paljon pelkäämäni sydämen ultra ruokatorvea pitkin.
Panikoimiseni rauhoittui sillä, kun vakuuttelin itselleni kuinka hyvässä asemassa olen; saan mennä terveenä tuohon arvokkaaseen tutkimukseen, josta saan arvokasta tietoa. Yleensä kun tuohon tutkimukseen menevät potilaat, joilla on joku vaikea sairaus tai epäillään jotain vaikeaa sairautta. Sen lisäksi sain antaa oman panokseni lääketieteelle ja tieteelliselle tutkimukselle. Silti musta tuntuu, että olen vielä hurjan paljon velkaa TAYS:lle niistä kaikista hoitokerroista, kun omia läheisiäni on siellä hoidettu ♥
Eihän se miellyttävä kokemus ole, sitä ei sovi kieltäminen. Mutta ei niin paha kuin mitä ajattelin. Liki puolitoistasenttisen letkun nieleminen tuntui ennen toimenpidettä vallan mahdottomalta, mutta hei – siitäkin selvittiin ilman yökkäilyjä. Sydämessä oli kaikki hyvin. Se pumppasi tehokkaasti ja oli suorituskyvyltään jopa parempi kuin ikäisilläni. Kiitos kuulunee juoksu- ja hiihtoharrastukselle sekä niille (pääosin) terveille elintavoilleni.
Nyt odotellaan, että kurkun puudutus lakkaa ja pääsee syömään. Puoli kymmeneltä aamupäivällä olen syönyt viimeksi ja se saa aikaan sen, että kroppa huutaa armottomasti Big Macciä. Tyytyisi kuulemma myös Pizza Hutin Meat Loversiin, joten saas nähdä 😉
Sitä helposti tulee ajateltua, että kärsii jostain vakavista taudeista. Sydänkohtaus on tuloillaan ihan just, jos rinnasta pistää. Aivoissa on ainakin tennispallon kokoinen kasvain, jos pääkipu ei heti laannu. Ja mitäs vatsakipu, sielläkin voi olla jotain ylimääräistä. Eihän se muuten kipuilisi. Myönnän, että minussa ehkä joskus muinoin asui pieni luulotautisairaudesta kärsivä. Se oli sitä aikaa, kun ehti tarkkailla liikaa itseään ja kroppaansa. Huomasin, että sen jälkeen kun lapset syntyivät, niin moiseen ei ole ollut aikaa. Siitä huolimatta tämän päivän tutkimustulokset tuntuivat erittäin mieluisilta. Takaraivoon on ehkä jäänyt kytemään, että mitäs jos.
Nyt ei tarvitse enää jossitella, ainakaan tuon sydämen suhteen, vaan nauttia elämästä ja keskittyä elämiseen. Seuraavaksi on pakko keskittyä nielemisrefleksin toimintaan, ottaa auto alle ja ajaa minne sydän maha vie. Palataan illalla kommenttiboksin puolella ja huomenna taas vähän järkevimmillä jutuilla. Jotenkin tuntuu, että tämä päivä meni nyt tässä…aamupäivällä ei yksinkertaisesti pystynyt tekemään mitään jännitykseltä ja nyt on sellainen helpotuksen huokaisuolo, että aivot lyö edelleen vähän tyhjää 😉
ja sangen suloista sunnuntaiaamua ihanat! Se olen jälleen minä täällä, se Maria joka on hurahtanut luonnollisempaan hyvinvointiin ja jolla on kunnia jakaa tätä ilosanomaa teille tämänkin vuoden ajan Lifen brändilähettilään ominaisuudessa. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Lifen kanssa. Tällä kertaa keskustelumme aiheena on luonnonkosmetiikka.
Ollaan jonkun verran teidän kanssanne täällä blogissa sivuttu luonnonkosmetiikkaa. Olen kertonut, että viimeisen vuoden aikana olen pikkuhiljaa siirtynyt käyttämään enemmän luonnonkosmetiikkaa. Korvannut niitä vanhoja synteettisiä kosmetiikkaputeleitani luonnon omia aineita sisältävillä purnukoilla. Varoituksen sanana muuten, tähän luonnonkosmetiikkatouhuun jää koukkuun. Tuntuu, että uusia tuotteita syntyy kuin sieniä sateella ja kaikkia uutuuksia pitäisi päästä testailemaan 🙂
Kurvasin tuossa viime viikon tiistaina vielä vähän voipilaana Lielahden Lifeen oman Life-konsulttini Maaritin juttusille. Kuten aina ennenkin niin myös tuon tapaamisen jälkeen olin energiaa ja elinvoimaa täynnä. Sen lisäksi, että sain mukaani hurjan määrän tietoa luonnonmukaisesta kosmetiikasta, sain mukaani myös uusia tuotteita testattavaksi. Kiitos viime vuoden yhteistyön, osa tuotteista onkin minulla ollut jo käytössä pidempään. Yhtenä tavoitteenani tälle vuodelle oli siirtyä käyttämään täysin luonnonkosmetiikkaa niin ihon- kuin hiustenhoidossa että meikeissä. Ihonhoidossa käytössäni on vallan luonnontuotteet, mutta hiustenhoitamiseen ja meikkeihin kaipaisin tänä vuonna toimivat luonnonmukaiset tuotteet valikoimiin.
”Mitä luonnonmukainen kosmetiikka on? Itse näen sen niin, että luonnonkosmetiikka on ennen kaikkea lempeä tapa hoitaa itseään. Mutta myös lempeä tapa luonnolle. Meillä kun on vain tuo yksi luonto, josta pitää pitää huoli. Sen takia olen viime vuosina alkanut kiinnittämään huomiota muun muassa siihen, ettei tuotteita, joita käytän ole testattu eläimillä. Luonnonmukaisia tuotteita ei ole testattu eläimillä. Meillä on myös vain yksi iho, suurin elimemme, jota tulisi vaalia. Tuotteilla, joissa olisi mahdollisimman vähän mitään keinotekoista. Meillä on tämä olemassa oleva elämä, joka tulisi handlata niin, että voisi hyvin jokaisella elämän osa-alueella. Olkoon ulkoinen itsestään huolehtiminen yksi näistä osa-alueista. Sitä ei kuitenkaan tulisi katsoa pelkästään irrallisena, vaan uskon vakaasti siihen, että mitä suustamme sisään laitamme, heijastuu myös ulospäin. Esimerkiksi ihon kunnossa. Viikon lomareissun jäljiltä, kun ruokailut oli vähän rempallaan, tajusin tämän jälleen. Iho reagoi ruokavalion radikaaliin muutokseen sameudella ja pienillä näpyillä.”
Olemme keskustelleet Maaritin kanssa paljon siitä, mitä minun ikäiseni 42-vuotias nainen voi tehdä pitääkseen ihonsa, ja toki itsensä kokonaisvaltaisesti, kunnossa. Jokaisessa keskustelussamme pinnalle nousee sana nimeltä kollageeni. Neljäkymmentä vuotta täytettyäni huomasin selvästi ihossani sen, että se alkoi menettää kimmoisuuttaan. Tämä johtuu nimenomaan siitä, että kollageenia tuottavien solujen toiminta hidastuu merkittävästi jo 25-vuotiaana kulminoituen siihen, että nelikymppisenä nuo solut lopettavat kokonaan toimintansa. Iho ei ole enää niin kimmoisa ja pyrkii maan vetovoiman ansiosta alaspäin. Huh, mitä luettavaa, mutta tässä asiassa ei ole nyt syytä kaunistella 😉
Ennen kuin siirryn kertomaan ulkoisista luonnonkosmetiikan tuotteista, ajattelin nostaa esille tuotteen, jota olen nyt vuoden verran syönyt. Nimittäin kollageenijauheen. Muistatte varmasti viime vuodelta, kun kerroin, että kollageenin tuotannossa C-vitamiini näyttelee suurta osaa. Skingain Beauty Booster -jauhe sisältää kollageenin lisäksi C-vitamiinia, joka edistää kehon omaa kollageenin tuotantoa. Olen huomannut, että kollageenituotannon väheneminen ei näy vain ihossani vaan myös nivelissäni, hiuksissani ja kynsissäni. Joten varsin monipuolinen tuo aamusmoothieen lisäämäni jauhe!
Nyt kun iho voi sisältä päin hyvin (kiitos kollageenijauheen sekä terveellisten elintapojeni), niin on aika siirtyä katsastamaan ihonhoitorutiinejani. Miten hoidan aamu- ja iltapesut? Miten hemmottelen itseäni ulkoisesti? Aamuisin minulla on tapana pestä kasvot ihan vain kylmällä vedellä. Taputella ne kuiviksi pehmeällä pyyhkeellä. Kasvovettä en ole aiemmin aamuisin käyttänyt, mutta jostain alkuvuodesta luin, että sitä olisi hyvä käyttää myös aamuisin ja olen huomannut, että se kyllä tekee ihon vastaanottavammaksi seerumille ja päivävoiteelle. Dr. Hauschka Kasvovesi elvyttää ihon luonnollisia toimintoja hellävaraisesti. Se kirkastaa ja elävöittää ihoa.
Ah, tuo kirkastus on se, jota ihoni tänä päivänä kaipaa! Taikapähkinän ja masmalon yhdistelmä aktivoi ihon aineenvaihduntaa ja saa ihon tuntumaan raikkaalta ja elinvoimaiselta. Mitä en tiennyt on se, että kasvovesi myös kosteuttaa ihoa. Se kosteutus kun on tällä iällä kaiken a ja o. Kasvoveden jälkeen ennen meikin pohjustusainetta seuraa se kosteuttavan aineen hellä taputtelu iholle. Näin keväisin siirryn jo suosiolla kevyempiin ihon kosteuttajiin. Itselläni kun on pintakuiva rasvoittuva iho (kyllä, edelleen), niin ne talvella käyttämäni täyteläiset voiteet eivät enää tule kuuloonkaan.
Olen kuukauden päivät käyttänyt aamuin illoin Puhdas+ Bee Venom -seerumia. Talvella käytin ko. sarjan voidetta. Bee Venom eli mehiläisen myrkky on uudenlainen keino häivyttää ihon ikääntymisen merkkejä ja kohottaa kasvoja luonnollisesti. Bee Venomin vaikutus perustuu sen kykyyn tehostaa elimistön omaa kollageenin ja elastiinin tuotantoa. Tuo seerumi on ollut aivan suosikkini. Se ei jätä liian rasvaista pintaa vaan sellaisen hyvän mattapinnan, jolle oikeasti voisi varmastikin jo levittää meikkivoiteen tai töpsötellä mineraalipuuterin päälle. Tiistaina Maaritin luona käydessäni sain käsiini tuotteen, josta koko some puhuu. Noh, ainakin melkein kaikki 🙂
Nimittäin Evolve Organic Beauty -hyaluronihapposeerumin. Se kuulemma toimii kaikille ihotyypeille ja tekee iholle ihmeitä! Palaan vielä tämän tuotteen käyttökokemuksiin myöhemmin, mutta sanottakoon heti, että luotto siihen on suuri. Se on huippukosteuttava ja lupaa vähentää ryppyjä merkittävästi. Tuo kimmoisuutta ja antaa iholle hehkua. Kuulostaa hyvälle!
Siinä lyhykäisyydessään ihonhoitorutiinini aamuisin. Joskus aamuisin kiireessä laistan kaikesta muusta paitsi kasvojen huuhtelusta, mutta iltaisin panostan meikkien pois pesemiseen. Ja vaikkei meikkiä olisikaan ollut, niin ilman iltapesuja en mene nukkumaan. Olen käyttänyt viime ajat puhdistukseen vaahtoavaa geeliä, mutta nyt sain testattavakseni Magical Konjac Sponge -ihonhoidon ihmesienen! Kyllä, tuolla sienellä pesen kasvot iltaisin.
Sientä löytyy jokaiselle ihotyypille erikseen ja itse asiassa tästäkin löytyisi kollageenia sisältävä sieni. Valitsin kuitenkin tuon ruusun terälehdistä tehdyn kasvojen pesusienen, sillä mitä lähemmäs kesää mennään, niin kasvoni tuppaavat rasvoittumaan. Sieni hillitsee talineritystä, tekee ihosta heleämmän sekä tukee samalla aikuisen ihon toimintoja. Aivan täydellinen siis!
Mikäli olen käyttänyt päivällä meikkiä, niin sienen kanssa voi puhdistusta tehostaakseen käyttää Dr. Hauschka Puhdistusvoidetta. Kehäkukan, kamomillan, mäkikuisman, masmalon ja mantelin yhdistelmä palauttaa ihon rasvatasapainon sekä elävöittää ja kirkastaa ihoa hellävaraisesti. Puhdistusvoide vaikuttaa ihohuokosia supistavasti. Puhdistuksen jälkeen on kasvoveden vuoro, jonka olen oppinut imeyttämään iholle. Eli en sivele sitä vanulapulla vaan suihkutan tuosta kätevästä suihkepullosta suoraan kasvoille ja käsillä töpöttelen niin kauan että kasvovesi imeytyy ihoon. Toistan tämän muutaman kerran.
Silmänympärysvoiteen käyttö on sellainen, jonka aina laistan. Tiedän, että se ei ole lainkaan hyvä juttu. Mutta koska ryppyjä silmäkulmiin ei ole vielä tullut sen koommin, niin olen ajatellut virheellisesti etten muka tarvitsisi silmänympärysvoidetta. Aina aika ajoin tsemppaan asian kanssa, mutta viime aikoina se on jäänyt. Joskus silmäni ovat alkaneet punoittamaan silmänympärysvoiteen käytöstä ja olen tullut tulokseen, että silmänympärysvoiteen kuuluu olla ehdottomasti hajuton. Sitä on tuo testiin saamani Weledan Granaattiomena Silmänympärysvoide, joka sisältää muun muassa granaattiomenan öljyä ja arganiaöljyä.
Tämän jälkeen vuorossa on kasvojen kosteutus. Joko tuolla Puhdas + Bee Venom -seerumilla tai Evolven Organic Beauty -hyaluronihapposeerumilla. Joskus aikoinaan luulin, että rasvoittuva iho ei tarvitse kosteutusta. Mutta sitä se nimenomaan tarvitsee. Silloin muinoin kuivatin ihoni karrelle ja mietin, että miksi se vaan pukkaa rasvaa ulos. Sen yksinkertaisen asian takia, että se koitti kosteuttaa itse itseään.
Yksi ulkoinen kauneusvinkkini on muuten myös se, että varsinkin meidän, ketkä kärsitään rasvoittuvasta ihosta, olisi syytä vaihtaa tyynyliina tarpeeksi usein. Itse teen sen kerran viikkoon. Hei ja tuohon piti vielä palaamani; rasvoittuvan ihon kanssa kyse ei ole enää näin 40-vuoden tuolla puolella kärsimisestä, sillä olen huomannut että tämä rasvoittuva kasvojen ihoni ei ole ihan niin altis rypyille kuin esimerkiksi kuivempi ihoalueeni tuossa dekolteella! Eli puolensa silläkin 🙂
Kuorin kasvojeni ihon noin kaksi kertaa viikossa ja kerran viikossa hemmottelen sitä naamiolla. Näissäkin olen siirtynyt luonnonmukaisiin tuotteisiin. Niistä lisää joku toinen kerta. Edellisvisiitillä Maaritin luona juttelin halustani saada pidemmät ripset, mutta luonnollisesti. Maarit antoi minulle mukaan Puhdas+ Beauty Oil -Risiiniöljyn, jota olen nyt aina iltaisin muistaessani levittänyt ripsien tyveen sekä kulmakarvoihin! Pienoista muutosta on jo havaittavissa 🙂
Kyselinkin teiltä aiemmin neuvoja tuon liki 13-vuotiaan tyttäremme ihonhoitoon. Iho on sileä kuin vauvan peppu eikä siinä näy vielä murrosikä lainkaan. Silti huolellinen puhdistaminen on kaiken a ja o. Esikoisen iho on herkkä ja lievästi allerginenkin, joten Magical Konjac Sponge Aloe on oikea tuote, sillä se puhdistaa ihohuokoset ja kuorii hellävaroen kuolleita ihosoluja kasvoilta kirkastaen ihon pintaa. Samalla se kosteuttaa ihoa luonnollisesti ja tasapainottaa ihon pH:n.
Kyseessä on 100% luonnonsieni, joka ei sisällä väri-, lisä- tai säilöntäaineita. Kasvot ovat hieman atooppiset ja kuivat, niin ihmesienen kanssa voi silloin tällöin käyttää luomukookosöljyä. Esikoiselle sopii myös tuo sama kasvovesi kuin minulle, joka kosteuttaa myös hänen nuorta ihoansa siinä missä omaa, jo vähän ikääntynyttä ihoanikin.
Dr. Hauschka Med Jääruoho -tehovoideon omiaan esikoisen kasvojen, sillä se soveltuu juurikin kuivan ja atooppisen ihon hoitoon kosteuttaen ja suojaten sitä. Taiveihottumaan sekä kaulalle välillä ilmestyviin kuiviin läiskiin esikoinen saa jatkossa kokeilla Dr.Hauschkan Med Potentilla -akuuttivoidetta, joka katkaisee kutina- ja raapimiskierteen ja täten ehkäisee myös ihotulehduksia. Se on jännä juttu, että kasvojen ihosta tulee huolehdittua esimerkillisen hyvin. Mutta sitten vartalon iho, toki sitäkin rasvaan, mutta voin myöntää, että siinä minulla olisi parannettavaa. Sillä se sama vähentynyt kollageeninmuodostus, joka veltostuttaa kasvojen ihoa, veltostuttaa yhtä lailla myös vartalon ihoa. Tutustuin vuosi takaperin Life Body & Soul -tuotesarjaan ja se oli menoa kerrasta. Ensinnäkin tuotteiden ulkonäkö on täysi kymppi, mutta tuotesarjan monipuolisuus ja tuotteiden laatu on se, jonka ansiosta ne ovat päivittäisessä käytössäni.
Hoitava ihonhoitotuotteiden tuotesarja on kehitetty nimenomaan pohjoismaiseen ilmastoon ja sen huomaa; tuotteet ovat erittäin tehokkaita! Ne sisältävät luonnollisia ja luomutuotettuja ainesosia, ja ne on valmistettu Pohjolassa. Kattavasti esittelin tuotteet viime vuonna tässä postauksessa, joten käykäähän vilkaisemassa. Tänään keskityn kertomaan teille miten pyrin hemmottelemaan ihoani Body & Soul -tuotteiden avulla.
Let’s Carpe -suihkugeeliä on saatavilla myös raikkaana sitruksen tuoksuisena, mutta itse tykkään tästä pehmeästä ja miellyttävästä mantelintuoksuisesta geelistä. Se kosteuttaa kookosöljyn ja aloe veran avulla. Iho tuntuu ihanalta tämän jälkeen eikä se kiristä. Kesäisin käytän vartalon kosteuttajana Get Yang -vartalovoidetta, joka jättää ihon ihanan kosteutetuksi. Manteliöljy, aprikoosinkiviöljy ja sheavoi tekevät ihosta sileän ja tasapainoisen. Se imeytyy nopeasti, mikä on suuri etu. Kun haluan oikein hemmotella ihoani, niin hemmottelen sitä täyteläisellä Spoil Your Skin -vartalovoilla. Kerran viikkoon kuorin, jos muistan, vartalon ihon Rub It In -kuorintavoiteella. Se on ihanan täyteläinen ja jopa kermainen. Siitä löytyy muun muassa oliivinsiementä, aloe veraa, kookosöljyä ja kaakaovoita. Iho jää kuorinnan jälkeen silkkisen pehmeäksi eikä lainkaan kuivaksi.
Tuotesarjasta löytyy myös käsisaippuoita, deodorantteja, jalkojen hoitotuotteita sekä ihania öljyjä eri tarkoituksiin. Meillä on kylpyhuoneessa käsisaippuana Cleanse Your Consious -käsisaippua ja useampi vieraamme on jo ihastellut tuotetta. Lapsille olemme yrittäneet painottaa näin flunssa-aikaan, että käsiä saisi olla pesemässä koko ajan. Tämä käsisaippua ei juuri kuivata käsiä, mutta siitä huolimatta rakastan hemmotella käsiäni käsivoiteella. Touch Me Softly -käsivoide on kulkenut käsilaukussani vuoden päivät. Toinen tuubi on yöpöytäni laatikossa. Aivan älyttömän ihana ja riittoisa käsivoide, joka ei tee käsistä lainkaan tahmeita tai rasvaisia. Tuoksu on jälleen se miellyttävä manteli!
Kiitos, jos jaksoitte lukea tänne asti! Kuten huomaatte, niin olen aivan hurahtanut aiheeseen. Eikä edes päästy hiustenhoito- tai meikkijuttuihin saatikka edes pintaa syvemmälle luonnollisemmasta ihonhoidosta. Palataan näihin vielä myöhemmin tänä vuonna! Nyt siihen arvontaan; sain arvottavakseni teidän ihanien lukijoiden kesken kaksi Lifen Body & Soul -tuotesarjan tuotepakettia (arvo á 50 euroa). Arvontaan osallistuminen on jälleen helppoa, vastaamalla alla olevaan kysymykseen tämän postauksen kommenttikentässä olette mukana arvonnassa:
Käytätkö luonnonkosmetiikkaa tai aiotko siirtyä käyttämään luonnonkosmetiikkaa?
Arvonta-aika alkaa nyt ja päättyy viikon päästä eli 25.3. klo 10.00 Arvonnan säännöt löydätte täältä.
Hei muistuttaisin teitä vielä parista tärkeästä jutusta:
♥ Life haluaa tarjota myös teille ihanille lukijoille mahdollisuuden hyvinvointiin. Sen kunniaksi saattetämän vuoden ajan alennusta 20%koodilla atmarias Lifen verkkokaupassa tai kivijalkaliikkeissä tehdyistä normaalihintaisista Lifen oman tuotesarjan tuotteista! ♥
♥ Lifen liikkeissä on meneillään ketjukampanja aina tuonne 1.4. asti, jonka aikana on huikeita tarjouksia tuotteista. Joten kannattaa piipahtaa Lifen liikkeessä sekä keskustella samalla Lifen ammattitaitoisen henkilökunnan kanssa, jolta saa myymälässä konsultaation kautta apua ja vinkkejä sopiviin tuotevalintoihin! ♥
Siinä missä eilen illalla olin jo ihan varma, että kevät tulee vesisateineen päivineen, niin en olisi enää tämän päivän lumimyterissä niinkään varma 😉 No, niinhän sitä sanotaan, että näin keväisin uusi lumi on vanhan lumen surma. Voisi melkein pitää paikkansa. Tosin olen nauttinut lumesta ja talvesta täysin rinnoin. Mökkikautta ajatellen ja sen mökkijärven sulamista ajatellen tilanne näyttää vähän huonolta. Mutta eihän se tarvitse kuin muutaman oikein lämpimän ja tuulisen päivän, kun jäät lähtevät. Viime vuonna taisimme olla käynyt venerannassa ”jokojoko” -ajelulla tässä vaiheessa vuotta muutaman kerran. Veikkaan, että tänä vuonna olosuhteet tuolla venelaiturirannassa ovat sellaiset, että ei juuri kannata mennä autolla sinne kokeilemaan.
Tänään ollaan jalat visusti Suomen maan kamaralla ja nautitaan siitä, mutta ajatusten tasolla lennetään ympäri maapalloa. Tuossa kun sairaana makoilin oli aikaa ajatella. Ajattelin sitä, kuinka kiitollinen olen kaikista niistä reissuista, joita olemme saaneet perheenä reissata. Kuinka kiitollinen olen siitä, että kaikki on mennyt aina hyvin. Huikeita hetkiä on koettu matkoilla monia, mutta ajattelin jakaa kanssanne ne viisi sellaista, joita tulee useimmiten mietittyä tai jotka ovat syy palata johonkin paikkaan uudelleen. Tähän en ottanut mukaan tuota ultimaattista happy place:amme eli mökkiä, koska en lue sitä matkailun piiriin 😉
Pyhätunturin juurella
Ei ole Pyhän mökin voittanutta. Sen tuoksun ja tunnelman, kun ulko-oven avaa ja astuu sisään. Vaikka ympäri maailmaa on tullut reissattua, niin kyllä se vaan on Koti-Suomi ja Lappi, joka vetää pisimmän korren. Tunturin juurella olen onnellisimmillani. Muistan varsinkin yhden kerran monien joukosta, kun Lapin mökille saavuttiin. Se oli ensimmäinen kerta, kun sinne menimme isän ja äidin kuoleman jälkeen. Automatkalla vähän pelkäsin, että näinköhän tulee suru puseroon, kun tuntee tutun tuoksun ja näkee äidin ja isän kylpytakit saunalla roikkumassa. Tunne oli kaikkea muuta – se oli lämmin ja lohduttava ♥ Sitä se on tänä päivänäkin, joka kerta kun tuon oven avaa.
Malibun laiturin päässä
Lähdettiin Anaheimista ajelemaan kohti Los Angelesia eikä meillä ollut kiire seuraavaan hotelliimme Redondo Beachille. Päätettiin suunnata ylös Malibuun ja hyvä niin, sillä tuolla Malibun laiturin päässä olevassa kahvilassa vierähti kahvitauon sijasta pari kolme tuntia. Koko aiempi loma oltiin menty suunnitelmallisesti sinne sun tänne ja tuossa hetkessä vapaus oli kaikkein tärkeintä. ”Ei kai meillä täältä mikään kiire pois ole?”, kysyin ja koko porukan tuumin päätimme jäädä nauttimaan auringosta ja lounaasta. Lepuuttaa silmiä surffareissa laiturin vieressä ja kuunnella lokkien laulamista.
Sateisen päivän lounas Ubudissa
Sateinen päivä Balilla sadekauden keskellä. Vuokrasimme kuskin autoineen ja lähdimme Nusa Duasta joogailijoiden pyhään paikkaan Ubudiin. Samantien olisin voinut tuonne jäädä loppulomaksi. Ollakin, että Ubudin keskusta oli ruuhkainen, niin hieman kaupungin ulkopuolella löysimme rauhan. Lounaspaikkamme sijaitsi riisiviljelmien keskellä. Kuski huikkasi meille, että istukaa rauhassa, hän tulee jossain vaiheessa hakemaan. Maailman täydellisin nasi campur, maailman maistuvin Bintang, maailman paras seura ja maailman vehrein näky. Harmitus sadepäivästä katosi nopeasti tuossa hetkessä!
Oma parvekenäkymä Phuketissa
Our home away from home. Jo seitsemän kertaa. Näillä näkymin ensi vuonna palaamme muutaman vuoden tauon jälkeen katsomaan, miten se maailma makaa. Phuket on joillekin punainen vaate, meille se on tuon tutun hotellin osalta rauhaa. Pientä luksusta ja tuttuja kasvoja. Hymyjä vailla vertaa ja parvekkeella vietettyjä hetkiä auringon laskiessa. Niitä alkuillan hikisiä hetkiä, kun on römytty altailta tai mereltä huoneen viileyteen. Kun tytöt sulkevat meidät miehen kanssa parvekkeelle saadakseen rauhassa valmistautua. Viisas mies totesi eräänä päivänä tuolla istuessamme, että niin kauan kuin lasin pinta on korkeammalla kuin veden, on asiat aika hyvin. Ja näin se kuulkaa taitaa ollakin! Tuntuu, että olemme ajoittaneet reissumme tuonne aina niin, että laskuvesi on illasta. Sen takia ei paljoa tarvita tuohon, että lasin pinta on korkeammalla 😉
Burj Khalifan valoshow
Vaikka tästä ei ole aikaa kuin reilu viikko, niin silti se on kiilannut reissuhetkien top vitoseen. Emme tienneet vielä tuolla ollessamme, että tuota valaistusta ei ole tämän tästä. Luulimme sen olevan jokapäiväistä, kunnes kuulimme, että se on vain maaliskuun loppuun asti. Vajaa kymmenen minuuttia täyttä tykitystä. Toinen hienompia valoaiheita. Musiikilla. Vaikuttavin kohta oli se, kun tuon ylvään rakennuksen pinnoille piirtyi erämaa ja miehen käsi. Kädelle liihotteli kaukaa haukka (tai kotka). Sieltä kaukaa alkoi jo linnun ujellus, lähestyen meitä kuulijoita linnun mukana. Aivan fantastinen kokemus! Jos olette Dubaissa tai menossa sinne vielä tässä kuussa niin käykää todistamassa tuon maailman korkeimman rakennuksen valoshow. Ne siinä alapuolella olevat Dubai Fountainsien valotanssit eivät ole mitään verrattuna tuohon. (harmi etten ehtinyt vaihtaa laajakuvalinssiin…noooh, näkyyhän näistä kuvista osa rakennusta :D)
Niin hienoja hetkiä koettu, niin hienoja hetkiä edessä. Onneksi nuo meidän lapset ovat perineet nämä matkustusgeenit ja innon kokea ja nähdä uutta. Itse muistan tuossa iässä osanneeni Hassen ja Aurinkomatkojen kuvaston ulkoa. Kerroin ulkomuistista kohteiden hotellit ja niiden saamat tähdet, etäisyydet rantaan ja keskustaan sekä sen löytyykö uima-allas. Toista se on tänä päivänä; meidän lapset laittavat Google Mapsin päälle ja lähtevät talsimaan haluavansa kohteen kaduille. Esikoinen palasi eilen tuonne Dubaihin ja kertoi, että jos nyt lähdettäisiin autolla ajamaan sinne niin oltaisiin perjantaina perillä. Pitäiskö? 😉
”Travelling. It leaves you speechless. Then turns you into a storyteller.”
Rakastin kuunnella kaikkia meidän iskän tarinoita. Eniten kuitenkin niitä matkatarinoita. Yksi elämäni tavoite on se, että jossain vaiheessa mullekin olisi karttunut niin paljon matkan varrelta mukaan, että voisin jakaa muistoja. Tässä postauksessa oli jo hyvä alku. Iskän tarinointiin päästäkseni mun täytyisi kyllä matkustaa muun muassa Ulan Batoriin ja siitä Mongolian aavikolle telttamajoitukseen. Siperiaan ja sinne Novosibirskin laitamille juomaan vodkaa paikallisten kanssa. Sillä mä veikkaan, että ne todelliset tarinat eivät löydy välttämättä näistä turistikohteista. Vaan sieltä, minne ei ikinä olisi kuvitellut matkustavansa ♥
Potkaisehan kengät pois jaloistasi ja istahda tuohon upottavaan tuoliin takkatulen ääreen ja nosta jalat rahille.
Olisiko sinulla muuten hetki aikaa jutella ruoasta ja elämästä? Mutta ennen sitä odotahan – tuon sinulle jotain pientä purtavaa ja lasillisen lempijuomaasi.
Marian Bistro & Lifestyle tarjoaa elämänmakuisia tarinoita, suussa sulavia ruokaelämyksiä, arjen ihanuutta ja pää pilvissä, jalat maassa -unelmia.
Herkkua, joka on sallittu myös arkena. Ilman huonoa omaa tuntoa. Keskellä päivää ja vaikka suoraan treenin jälkeen. Nimittäin Breyers Delights -proteiinijäätelöä. Tykkään, että vaikka noudatankin terveellistä ruokavaliota, niin se ei saa poissulkea sitä tosiasiaa, että elämästä kuuluu nauttia. Itselläni elämän suuriin nautintoihin kuuluu liikunnan lisäksi syöminen. Herkuttelu sallituilla herkuilla. Mutta ei sekään maailman loppu ole, vaikka välillä vähän lipsuu ruokavaliosta. Sitten vaan palaa kaidalle tielle, eikä jää turhaan soimaamaan itseään.
