maanantai 11. tammikuun 2016

A fresh start

P1100848
P1100849 P1100851

HEI HUOMENTA IHANAT!

Pitkästä aikaa aamupostaus 🙂 Eilinen meni jotensakin niin nopeasti, etten ehtinyt blogeilemaan. Toivottavasti teillä oli suloinen sunnuntai. Meillä oli vähän kaavasta poikkeava sunnuntai, ei pyykkikasan nujerruksia sun muita. Siitä huolimatta supersuloinen sunnuntai. Iltapäivästä lähdimme ystäväperheelle kylään ja kyllähän te tiedätte; kun on hauskaa ja hyvässä seurassa, niin aika rientää. Viikonloppu on ollut käännekohta monella tapaa. Ensinnäkin se tipaton kariutui yhteen viinilasiin. Suureksi yllätyksekseni myös herkuton tammikuu kaatui herkullisen banoffeen edessä. Kuului vaan poks, kun meikäläisen selkäranka katkesi 😉 En olekaan koskaan maistanut banoffeeta aikaisemmin. Liekö juuri sen takia tuli sitten otettua toinenkin pala. Kertakaikkisen taivaallista. Arvatkaas, mikä tässä koko jutussa on vähän hassua? Se, että mua ei harmita lainkaan tuo selkärangan katkeaminen.

Nyt kun olen ”syntini” tunnustanut, niin voin kertoa miten homma jatkuu tästä eteenpäin. Viikot kurinalaisesti ja perjantai-illasta lauantai-iltaan hieman herkkuja sallien. Jep, palattiin siihen tuttuun ja turvalliseen rytmiin. Huomasin, että kun elämä on vähän hektistä, niin ei kannata asettaa itselleen mitään ylimääräisiä pakotteita tai tavoitteita. Pääasia, että voi hyvin ja nauttii elämästä. Eikös?

Eilen taas kotimatkalla mietin, kuinka ihana oli nähdä ystäviä. Sen sijaan että pitäisin tipatonta tai herkutonta tammikuuta, ajattelin panostaa energiani sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen. Näin ruuhkavuosiaikaan se on vähän jäänyt taka-alalle. Liki neljä tuntia maailmanparannusta banoffeen voimalla ja tänä aamuna tuntuu, kuin olisi herännyt uuteen alkuun. Tästä on hyvä jatkaa!

ILOISIN MAANANTAITERKUIN,

alle

PS. kuvissa näkyvä smoothie näyttää paremmalta kuin miltä maistui 😉 Ymppäsin siihen mehustuksesta jääneet porkkanan ja appelsiinin jämät. Täytyy seuraavaksi kehitellä noista vaikka joku raakaherkku, mutta smoothieen ne eivät sopineet!


sunnuntai 03. tammikuun 2016

Niin hyvää ja terveellistä!

Juice6 Juice2 Juice3 Juice5 Juice4HEISSULIVEI,

no hitsivie, että elämä rytmittyy tänä päivänä urheilun ympärille. Tai siis ainakin penkkiurheilun ympärille 😉 Jääkiekko on vienyt taas mukanaan. Hyvä Suomi ja pikkuleijonat. Meillä olikin kiivasta sananvaihtoa fb:ssä kanadalaisten ystävieni kesken eilisestä pelistä. Loppua kohden kyllä linjat hiljenivät. Huomenna kaadetaan Ruotsi ja eiköhän se sitten ole homma taputeltu. Sytyttekö te jääkiekosta? Mä olen ihan fanaattinen. Onneksi ei ole seinänaapureita, jotta saa kiljua ja hihkua rauhassa.

Jos jääkiekko on vienyt mukanaan, niin sitä on tehnyt kyllä nuo mehutkin. Sain mieheltä joululahjaksi Philipsin mehulingon (HR1855) ja näin jälkikäteen olen erittäin onnellinen, että valittiin liki edullisin malli. Toimii kuulkaas loistavasti. Porkkanat ja vähän kovemmatkin ainekset mehustuvat hienosti. Tässä mummun sairauden aikana olen vähän perehtynyt kasvaimien inhoamiin ruoka-aineisiin ja kovasti suositellaan emäksistä ruokavaliota raakaravinnon ohella. Sokerit pois ja lisäaineet myös! Eilen illalla tarjosinkin kisakatsomolle perinteisen ohrapirtelön sijaan terveysshotit 🙂

Me ollaan aloitettu mehujen kanssa vähän iisisti, hedelmäpainotteisesti. Mutta jääkaapissa odottaa punajuuret, punakaali, lehtikaali ja selleri vuoroaan. Illalla nautitaan ehkä mehu niistä. Heti kasviscurryn jälkeen (voi slurpsis, miten tekeekään mieli tulista ruokaa!). Suosikkimehuni tällä hetkellä on simppeli:

2 porkkanaa
puolikas ananas (myös keskiosa)
puolikas sitruuna
1 appelsiini

Aamulla herättelimme itsemme vihermehulla tai ainakin vihreällä mehulla, johon siihenkin toki laitoin vähän hedelmää joukkoon:

1 kurkku kuorittuna
2 kiiviä
1 vihreä omena
2 cm pala inkivääriä

Nyt alkoi kolmas päivä tätä uutta elämää ilman herkutteluita ja täytyy sanoa, että ilman sen kummempia mielitekoja on menty. Muistaa vaan syödä tasaisin väliajoin, ettei nälkä iske kunnolla. Eilen illalla vähän riipaisi sydämestä, kun mies teki itselleen juustolautasen ja mutisi jotain lasillisesta punaviiniä 😉 Olo on kuitenkin niin hyvä ja freesi, että ei tätä nyt aleta heti alkujaan romuttamaan. Ja sitäpaitsi, ruoan ulkonäkö merkitsee mulle ihan kamalan paljon ja kun noita mehuja ja niiden raaka-aineita katsoo, niin voin sanoa, että se on jo puoliruokaa. Näyttää hyvälle ja mikä parasta, maistuu vielä paremmalle.

Mä odottelen parhaillaan täällä mummulassa, että pikkuhurmurikummipoika heräilee. On mulla hoidossa iltapäivän enkä jaksanut roudata matkasänkyä meille tien toiselle puolelle. Sitten siirrymme kotsaan ja taidetaan yhdessä tuumin riisua joulukuusesta koristeet. Mies kuulemma ottaa kummipojan kanssa myös änärimatsin, mutta saas nyt nähdä!

OIKEIN IHANAA & PIRTSAKKAA PAKKASSUNNUNTAITA TOIVOTELLEN,

allePS. te mehuihmiset ja miksei muutkin; mistä ostatte hedelmät ja kasvikset? Tulee muuten ihan tuhottoman kalliiksi ostaa tavan maitokaupasta. Täytyykin tehdä taas tutkimusmatka Lidliin, että olisko siellä edullisemmin noita saatavilla.


perjantai 01. tammikuun 2016

Miten meni, noin niin kuin omasta mielestä?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAHEIPPAHEI,

ihanaa alkanutta vuotta 2016 ja terkkuja tien päältä! Aluksi meinattiin lähetä yrittämään Ranuan kautta kotiin, mutta oih, tie oli kovin pikkuinen ja jäinen, joten häntä koipien välissä käännyttiin takaisin Rovaniemeä kohti. Nyt ollaan jossain Oulun yläpuolella. Kotona sitten kuuden maissa illalla. En malta odottaa, että saan nisset ja nasset (sekä ne punaiset pallot kuusesta) pois 😉 Muuten pidetään kuusi vielä loppiaiseen asti. Mikä on kyllä meille ihan entuudestaan tuntematon juttu. Edellyttäen toki, että se kuusi on siellä kuosissa ja neulaset tallella. Mielellään tallella jossain muualla kuin kuusen alla lattialla 😀

Mulla ei ole ollut tapana aiemmin tehdä  uudenvuodenlupauksia, mutta pari vuotta sitten tein sellaiset ekan kerran. Lupasin olla enemmän läsnä ja lupasin pitää itsestäni parempaa huolta. Näin teinkin vuonna 2014. Vuodelle 2015 olisin tietty voinut ottaa vielä tuon itsestäni huolehtimisen tavoitteeksi, sillä kiire, liikkumattomuus, malttamattomuus yms ajoivat siihen syksyn sairasteluputkeen. Vuosi sitten listasin neljä (osa)tavoitetta vuodelle 2015:

1. Tipaton tammikuu
2. Suunnitelmallinen liikunta
3. Materiasta karsiminen
4. Sokerilakko

Tipatonta halusin kokeilla, vaikkei mitään ongelmaa asian suhteen olekaan. Tipaton tammikuu onnistui loistavasti ja oikeastaan olo oli koko tammikuun ihan euforinen. Veikkaan, että enemmän kuin tipattomalla vaikutusta oli tuolla sokerilakolla ja suunnitelmallisella liikunnalla. Vaikkei sitä ollut tullut syötyä karkkia ylenmäärin aikaisemminkaan, niin jo parin viikon sokerittoman/herkuttoman jälkeen huomasi, että olo on huomattavasti vireämpi. Sokerilakko auttoi! Vatsapöhö oli lähtenyt ja kaikki makea alkoi etomaan. Joululahjaksi sain vuosi sitten uuden sykemittarin ja sen avulla liikunnasta tuli suunnitelmallisempaa. Aloitin myös Kaylan BBG:n, minkä tosin lopetin viikolla 10, kun aiemmin telomani polvi alkoi reistailemaan. Pitäiskös aloittaa tuo Kaylan HIIT-treeni uudelleen…onko siellä käytössä Kaylan treeniohjelma? Jäin siihen koukkuun ihan täysin. Odotin aina uutta päivää ja uutta jumppaa.

Suunnitelmallinen liikunta toteutui aina kesälomaan asti. Saaressa oli vähän vaikea juosta ja se juoksu on ollut mulle henkireikä. Kyllähän mökillä sitten voi tehdä muuta liikuntaa, kuntopiiriä yms, mutta en vain saanut itsestäni kiinni. Sen takia ehkä tuo syksy menikin sairastellessa, kun liikunnat stoppasivat kuin seinään. Materian karsiminen onnistui 50%:sesti. Tuikkukippojen, vaatteiden ja älyttömän krääsän ostaminen väheni. Mutta toisaalta, en saanut vietyä kirpparille/UFFille kuormia kuten suunnittelin. Muistaakseni olin maaliskuun loppuun asti täysin shoppailukiellossa vaatteiden suhteen.

Mitäs suunnitelmia sitten vuodelle 2016? En ajatellut downshiftata vaan päin vastoin – elää täysillä. Päivä kerrallaan ja joka päivästä ilon irti ottaen. Nauraa kyyneleet silmissä ja pissa housussa (no ei kait nyt ihan ;). Kokeilla jotain uutta harrastusta. Vielä tosin ei ole hajuakaan, mikä se voisi olla. Tipattoman ja herkuttoman tammikuun pidän taas (pl yksi viikonloppu, jolloin saan sielunsiskot kylään Tampereelle). Ajattelin myös hurahtaa smoothieiden sijaan tuorepuristettuihin mehuihin. Mehulinko odottaa paketissa kotona ja huomiseen kauppakassitilaukseen on ympätty vihanneksia ja hedelmiä mehuja varten. Vuonna 2016 ajattelin olla taas hieman armollisempi itselleni (tammikuun herkuttoman ja tipattoman jälkeen). Onko siellä tehty uudenlupauksia  tai tavoitteita uudelle vuodelle?

No miten meni, noin niin kuin omasta mielestä? Vuosi 2015 meni ihan loistavasti. Yhä enemmän sitä on oppinut nauttimaan perusarjesta ja pikkujutuista. Ei kaipaa kuuta taivaalta ollakseen onnellinen. Elämä on hyvin, just nyt ja tässä. Toivottavasti siellä ruudun toisellakin puolella 

ONNELLISTA ALKANUTTA VUOTTA,

alle


sunnuntai 13. joulukuun 2015

Syö terveellisesti -haaste

*yhteistyössä Indiedays ja OP

HEIPPAHEI!

Allekirjoittaneella kävi hirmuinen tuuri, sillä pääsin mukaan Indiedaysin ja OP:n yhteistyön myötä testaamaan uutta OPn Sykevakuutusta jo heti näin pilottivaiheessa. Kyseessä on täysin uudenlainen vakuutuskonsepti, joka haastaa jokaisen meistä huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan ja myös palkitsee siitä. Vakuutuksessa yhdistyvät suomalaisten startup-yritysten hyvinvointiosaaminen sekä  OPn tahtotila huolehtia asiakkaidensa hyvinvoinnista.OP4

Lyhykäisyydessään vakuutuksessa on kyse siitä, että omilla terveyteen ja hyvinvointiin liittyvillä valinnoillaan pystyy vaikuttamaan vakuutusmaksun määrään. Mutkat oiottuna; mitä paremmin huolehdit itsestäsi, ruokailuista ja/tai liikunnoista, sitä pienempi vakuutusmaksusi on. Vakuutuksen myötä valitaan yksi neljästä hyvinvointihaastesta. Haasteen myötä lähdetään viemään omia liikunta- tai ruokailutottumuksia kohti terveellisempiä valintoja ja sitä myötä vakuutusmaksut alenevat. Valittavana on neljä eri hyvinvointipalvelua: Fjuul, PulseOn, Energia ja MealLogger. Täältä löydätte lisätietoja hyvinvointipalveluista.OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Itse pääsin mukaan tuohon viimeiseen eli MealLogger -hyvinvointipalveluun. Tehän tiedätte, että olen sairastellut koko syksyn. Flunssaa flunssan perään. Näin jälkikäteen voin käsi sydämellä todeta, että ruokailuihin olisi pitänyt kiinnittää enemmän huomiota. Olen aina uskonut, että syön terveellisesti. Nythän se sitten mitataan 🙂 Veikkaanpa, että kompastuskiveni ruokailujen suhteen on se, että syön liian vähän ja liian harvoin. Joten jatkossa panostan myös säännölliseen ateriarytmiin ja siihen, että syön tarpeeksi. Hyvinvointihaaste on hyvä keino saada konkreettisesti tuloksia aikaan. Haasteen myötä pidän ikäänkuin ruokapäiväkirjaa. Puhelimen sovelluksen avulla. Hyvinvointihaasteen myötä  latasin puhelimeeni MealLogger-sovelluksen ja liityin Hanna Partasen Syö hyvin -ryhmään. Eli tuo toimii periaatteessa samalla tavalla kuin muutkin kuvien jakokanavat. Kunkin kalenterikuukauden jälkeen MealLogger toimittaa OPlle tiedon, kirjasinko MealLogger-sovellukseen Syke-tavoitteen mukaiset 5 annosta kasviksia tai hedelmiä vähintään 20 päivänä kuukaudessa. Tavoitteen saavuttamisesta palkitaan alentamalla kyseisen kuukauden vakuutusmaksu. Mukaan pilottivaiheeseen pääsee edullisen 15 euron kuukausihintaan! OPn syke -pilotti kestää vuoden 2016 toukokuun loppuun asti, ja vakuutuksen voi irtisanoa pilotin aikana milloin vain.OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hyvinvointihaasteen tavoite itselleni on voida paremmin. Kirjaimellisesti ja ihan kaikella tavalla. Jaksaa arjessa paremmin ja nujertaa ne mahdolliset flunssat jo heti ensikättelyssä. Tottahan toki ennalta ehkäistä niitä myös valitsemalla lautaselle kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Kasvattaa vastustuskykyä. Mennyt syksy on ollut siitä jännä, että mä en ole tottunut sairastelemaan. Pari hassua nuhaa per vuosi on riittänyt. Nyt taidettiin kyllä sairastaa viimeisen kymmenen vuoden flunssat putkeen 🙂 Osaltaan varmastikin sen takia, että en ymmärtänyt levätä silloin kun oli aika levätä. Pitäisi olla armollisempi itselleen. Jälleen kerran. Ajattelin ottaa mukaan omaan haasteeseeni ruokailujen lisäksi myös tuon liikunnan, joka on ollut aivan retuperällä koko syksyn. Heti kun saan lääkäriltä luvan liikkua, niin ei muuta kuin lenkkarit jalkaan. Maltilla pitää aloittaa. OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OPn Syke haluaa kutsua kaikki teidät, blogini ihanat lukijat mukaan vakuutuksen pilottivaiheeseen edulliseen 15,00 euron kuukausihintaan. Vakuutusturva kattaa pilotin aikana äkillisesti syntyvien vammojen hoidon Omasairaalassa, Helsingissä. Itselläni ei kyllä tulisi välttämättä Helsinkiin asti lähdettyä, mutta odotan Omasairaalan avautumista Tampereelle 🙂 Tapaturman sattuessa ei tarvita kuin yksi puhelinsoitto. Sen aikana varmistetaan, että vamman hoito kuuluu vakuutuksen piiriin, ja varataan aika Omasairaalaan tutkimuksiin. Asiakkaan ei tarvitse täyttää ensimmäistäkään korvaushakemusta, vaan Omasairaala laskuttaa kaikki kustannukset suoraan vakuutusyhtiöltä. Asiakkaan maksettavaksi ei jää minkäänlaista omavastuuta, eikä korvattavilla hoitokustannuksilla ole ylärajaa. Aika huikeaa, sanon minä!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mitä ajatuksia tällainen uudenlainen vakuutuskonsepti teissä herättää? Itse ajattelen asian niin, että kun joka tapauksessa kuvaan ruokani, niin miksen saman tien lataisi niitä tuonne MealLogger-sovellukseen ja saisi alennuksia vakuutusmaksuista. Lisäksi saan tuolta MealLoggerista kivoja ruokailuvinkkejä. Tykkään seurata, mitä ihmiset syö. Saa katsokaas ideoita omiinkin ruokailuihin! Mitä enemmän olen nyt tutustunut OPn Syke -vakuutukseen niin sehän tuntuu ihan järjettömän loogiselta; ei se sinun hyvinvointiasi vielä lisää, että ostat vakuutuksen. Vaan se, miten huolehdit itsestäsi. Kukaan ei pakota sinua syömään terveellisesti tai nousemaan sohvalta ylös lenkille. Mutta kun motivaattorina on oman hyvinvoinnin lisäksi vakuutusmaksujen alentuminen, niin miksikäs ei? 🙂

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,

alle



keskiviikko 09. joulukuun 2015

Pohjalle ja sieltä ylös

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA MOIMOI IHANAT!

Good to be back ♥ Vaikka blogissa on tapahtunutkin parin päivän aikana (paitsi vielä on kommentteja vastaamatta…), niin täytyy myöntää etten ihan ole ollut läsnä täydellä sydämellä. Vaikka olisin halunnut. Kävin katsokaas eilen aika pohjalla. Voitteko kuvitella, että kortisoniin voi jäädä koukkuun? Superkiitollinen olen, että tuo sudden deafness toisesta korvasta meni pois kortisonilla, mutta voi jösses mikä pari päivää ollut takana! Kuuri loppui sunnuntaina ja maanantaina alkoi pikkuiset pumpsutukset sydämessä. Ma-ti yön hikoilin kuin sika ja sydän sykki ulos rinnasta. Eilen yritin tehdä töitä, mutta silmät menivät kuin hedelmäpelit konsanaan, tietokoneen ruudulta ei muodostunut mitään järkevää luettavaa, ahdisti ja masensi, sydän laukkasi miljoonaa ja lopulta alkoi ihan vippaan päässä niin paljon, että annoin luonteelleni periksi puolen päivän jälkeen ja tilasin työterveyshoitajalle ajan (jep, lääkäriä ei saanut). Mies kiltisti tuli mut sinne kuskaamaan ja saatiinhan me sitten nopsaa lääkärikin huoneeseen, kun leposyke ja verenpaineen alempi numero olivat sitä luokkaa, että oksat pois.

Pitkän tutkimuksen jälkeen lääkäri tuli tulokseen, että täysin tuosta kortisonikuurista johtuva tämä kropan yhtäkkinen adrenaliinin täyttämä tila. Enpäs ole koskaan kokeillut huumeita, mutta veikkaisin että narkkareilla tulee samanlaiset vierotusoireet. Ei kiva. Nyt sitten jatketaan kortisonia laskevin annoksin viikon verran (alkuperäisessä kuurissa oli neljänä päivänä 60 mg ja neljänä 40 mg). Vissiin olen sitten niin herkkä ja hiiri, ettei tuollaiset yhtäkkiset lääkekuurien lopetukset sovi mulle 😉 Kaikki onni ja iso tsemppi heille, kenelle tuo kortisoni lääkkeenä on elintärkeä. Itse syön sitä jatkossa vain äärimmäisessä hädässä. Mutta kuten todettua, sain sillä kuuloni takaisin, joten nämä ohimenevät oireet kyllä sietää! Onneksi ei ole mistään vakavammasta kyse. Vieläkään en tosin saanut lupaa liikkua sykettä nostavalla tempolla. Se jos mikä ärsyttää. Vuodenvaihteen jälkeen laitetaan kyllä taas ruokailut ja liikunnat ruotuun. Vois tehdä vaikka jonkun blogissa aloitettavan kuntokuurin, johon saataisiin tukea toisiltamme!

No niin ja nyt unohdin sitten ihan täysin mitä mun piti teille kirjoittaa. (kortisonin sivuvaikutuksiin lisättäköön omalla kohdallani muistihäiriöt!) No ehkä sitä, että täällä on peurat nostettu esiin ja tänään suunnataan sypressiostoksille. Peurat kaipaavat viereensä pientä metsää. Sitäkin piti kirjoittaa, että saadaan äiskä perjantaina kotiin odottelemaan leikkausta, joka on reilun viikon päästä. Joten blogin kanssa voi tulla hiljaisempia päiviä. Ajattelin katsokaas valjastaa äidin mun kanssa joululeipomisiin, että saa muuta ajateltavaa. Haetaan joulukukkia ja eletään normi arkea. Niin ja autetaan veljen perhettä muuttamaan! Muuttavat tuohon 500 metrin päähän, joten eivät kauas kuitenkaan lähde. Tänään päästäänkin kurkistamaan tuonne uuteen kotiin 🙂

Pikkuinen pohjakosketus ja nyt taas eteenpäin porskuttaen…elämä ♥

ILOISIN KESKIVIIKKOTERKUIN,

alle

PS. niin juu, piti vinkata että mikäli löydätte jostain tuollaisen Isabellas -lehden niin napatkaa mukaan! Ostin sen Köpiksen kentältä ja ihan täydellinen pakkaus. Joulujuttuja jokaiseen makuun. Sisutuksessa muutakin kuin vain yhtä sorttia. Lisäksi ihan tosi kivoja kattaus yms. vinkkejä!