Elämäntavat Archives - Sivu 67 74:stä - Marian Bistro & Lifestyle

keskiviikko 31. elokuun 2016

Syksyn makuja aamiaispannareissa

MOIKKAMOI,

jatketaan vielä toisen postauksen verran hyvinvoinnin asialla liittyen Indiedaysin ja Lejos Blue Diamondin yhteistyökampanjaan, johon ilokseni pääsin mukaan. Tällä kertaa herkutellaan terveellisesti kera mantelimaitoon tehtyjen omenapannukakkujen, jotka sopivat aamiaisen lisäksi myös jälkkäriksi esimerkiksi viime viikolla esittelemääni kasviscurryyn. Kasviscurryn tein makeuutamattomaan Almond Breeze Unsweetened -mantelimaitoon, joten omenapannareihin päätin kokeilla sitä perinteistä eli Almond Breeze Original -mantelimaitoa. Rakastan syksyn kirpeitä makuja, omenaa ja puolukkaa. Omenaa jo senkin takia, että olen kaupan omenoille allerginen, mutta nämä kotimaiset eivät aiheuta minkäänlaisia oireita. Edessä on vielä jokasyksyinen savotta, omenahillon tekeminen. Se omenahillo kun pelastaa monenmonta pannariaamupalaa. Tällä kertaa omenahilloa ei tarvittu jääkaapin kätköistä, sillä valmistin näihin nopean ja helpon omenahillokkeen. Koska paloin halusta kokeilla Blue Diamond Almond Breeze Barista Blend -uutuustuotetta muuallakin kuin kahvini joukossa, tein omenapannukakkujen kaveriksi vielä samettisen cashew-vaahdon.

KEVYET OMENAPANNUKAKUT

2 dl Blue Diamond Almond Breeze Original -mantelimaitoa
3 omenaa
1 banaani
2 dl mantelijauhetta
1 rkl psylliumia
2 tl kanelia
3 kananmunaa
loraus hunajaa
ripaus suolaa
-sekoita blenderissä mantelimaito, omenat ja banaani (=omenabanaanismoothie)
-sekoita kuivat aineet keskenään
-vatkaa kananmuna ja sekoita se sekä hunaja kuiviin aineisiin
-lisää omenabanaanismoothieta, kunnes pannukakkutaikina on sopiva koostumukseltaan (ei löysää eikä liian kiinteää)
-paista kookosöljyssä pieniä pannukakkuja
-nauti omenahillokkeen & cashew-vaahdon kanssa

*huom! omenan voi laittaa pannaritaikinaan myös raasteena 🙂

OMENAHILLOKE

2 pientä omenaa
2 tl kanelia
1-2 rkl vaahterasiirappia
-pese omenat ja poista niistä siemenkodat
-kuutioi omenat
-paista omenanpalasia, kanelia ja siirappia kattilassa, kunnes omenat vähän pehmenevät

CASHEW-VAAHTO

1 dl cashewpähkinöitä liotettuna
2 dl Blue Diamond Almond Breeze Barista Blend -mantelimaitotuotetta
loraus hunajaa
-sekoita keskenään blenderissä, kunnes koostumus muistuttaa kaunista vaahtoa

Nämä pannukakut katosivatkin parempiin suihin heti ensi kättelyssä. Täytyykin tehdä näitä lapsille lisää vaikka joku iltapäivä välipalaksi. Päätin silloin viime viikolla, että nyt kevennetään kasvispohjaisen ruokavalion myötä. Arvatkaas vain, miten siinä kävi? No just niin, eihän reissun päällä tullut juuri kevenneltyä, mutta onneksi maanantai koitti heti reissun jälkeen 🙂 Pikkuisin askelin kohti kevyempää oloa ja energisempää syksyä!

IHANAA KESKIVIIKKOA TOIVOTELLEN,

keskiviikko 24. elokuun 2016

Keveästi herkutellen syksyyn – kasviscurry

HEIPPAHEI!

Olen mukana Indiedaysin ja Lejos Blue Diamondin -yhteistyökampanjassa, jonka myötä pääsin jälleen herättelemään henkiin kesän jäljiltä ehkä hieman kolauksen kokeneen terveellisemmän ruokavalion. Terveellisempi ruokavalio ei suinkaan tarkoita tylsempää ruokavaliota. Terveellisempi ruokavalio ei myöskään poissulje herkuttelua. Kun saa liikunnat ja ruokavalion taas kohdilleen, niin se terveellinen ruokakin tuntuu herkuttelulta. Herkutella voi ja pitää. Ilman herkuttelua elämä on suht tylsää 🙂 Herkuttelun ei tarvitse tarkoittaa pizza- tai irtokarkkiövereitä. Itse herkuttelen hyvällä omalla tunnolla aika usein kesken työpäivän lasillisella jääkaappikylmää mantelimaitoa. Se ja hedelmät ovat lyömätön yhdistelmä, kokeilkaahan! Mantelimaitoa en ole käyttänyt ikinä ennen ruoanvalmistukseen, joten päätin tämän kampanjan myötä haastaa itseni sellaiseen.

Lejos Blue Diamond Almond Breeze -mantelimaitotuotteita löytyy kolmea eri laatua; Orginal, makeuttamaton ja uutuus Barista Blend. Ne ovat valmistettu ei-geenimanipuloiduista Kalifornian manteleista eivätkä ne sisällä soijaa, maapähkinöitä, gluteenia tai natriumglutamaattia. Lisäksi ne sopivat monenlaiseen ruokavalioon maidottomuutensa, laktoosittomuutensa ja kananmunattomuutensa ansiosta. Aika montaa eri mantelimaitotuotetta olen tässä viimeisen parin vuoden aikana testannut ja Blue Diamond Almond Breezet erottuvat edukseen. Niiden maku on jotenkin pehmeämpi kuin muiden. Blue Diamond Almond Breeze Original -mantelimaitojuomaon myyntihitti ympäri maailman. Joskus, kun haluan kahviini mantelimaisen, mutta hieman makeahkon maun, lisään tätä. Uutuustuote Blue Diamond Almond Breeze Barista Blend on varta vasten kehitetty kahvijuomiin. Kermainen ja täyteläinen koostumus takaa kahvihetken nautinnon.

Syksy on sosekeittojen ja tulisten ruokien kulta-aikaa. Mantelimaito taipuu niin samettiseen bataattikeittoon kuin itämaisia makuja toistavaan suloisen tuliseen kasviscurryynkin tuomaan keveyttä ja pehmeyttä. Ruoanlaittoon valitsin tällä kertaa Blue Diamond Almond Breeze Unsweetened -makeuttamattoman mantelimaidon. Mutta mikä ettei tuo Originalkin tähän sopisi, tuoden pienen makean vivahteen tulisuutta taittamaan.

SAMETTINEN KASVISCURRY
3-4 ruokailijalle

4 dl Blue Diamond Almond Breeze Unsweetened -mantelimaitojuomaa
2 perunaa
3 porkkanaa
3 salottisipulia
2 valkosipulinkynttä
2 cm pätkä inkivääriä
oliiviöljyä
korianteria nippu
2 tl garam masala -mausteseosta
2 tl currya
maun mukaan tuoretta chiliä
2 tl punaista currytahnaa
1-2 tl suolaa
n. 0,5 rkl kookossokeria
-pese, kuori ja pienistele perunat ja porkkanat. Laita ne kiehumaan.
-kuori ja pienistele salottisipuli, inkivääri ja valkosipulinkynnet.
-lisää garam masala, chili sekä curry ja freesaa niitä oliiviöljyssä paistinpannulla.
-ota puolet kypsistä perunoista ja porkkanoista sekä paistinpannun antimet ja surrauta blenderissä mantelimaidon kanssa sileäksi.
-lisää loput perunat ja porkkanat paistinpannulle ja blenderistä kastike.
-lisää korianteri ja mausta punaisella currytahnalla, suolalla sekä kookossokerilla
-tarjoile kukkakaaliriisin kanssa

Kukkakaaliriisi
1 kukkaakaali
0,5 dl vettä
1 tl suolaa
-raasta kukkakaali
-kiehuta vesi ja lisää suola sekä kukkakaaliraaste
-anna veden kiehua pois

Koristeluun
korianteria
cashewpähkinää

Suloisen tulinen kasviscurry onnistuu myös ilman korianteria, mikäli siitä ei pidä 🙂 Lisäksi tuon punaisen currytahnan voi lisätä kastikkeeseen vasta sitten, kun on ottanut lapsille annokset, mikäli lapset eivät ole tulisen ruoan ystäviä. Mantelien suosio on kiistaton niiden sisältämien terveellisten rasvojen ja muiden hyvien ainesosien takia. Itse herkistyn aina silloin tällöin manteleille, mutta mantelijuomista herkistymistä ei tule. Tänä syksynä palautan arjen tuttuihin uomiin kasvispainotteisella, mantelimaitopohjaisilla ruoilla. Onneksi en ole projektissani yksin, sillä muu perhekin on kanssani samaa mieltä, että kesän jäljiltä on hyvä laittaa ruokavalio kuntoon. Edelleen haasteena pidän sitä, että pystyn todistamaan myös tuolle isoimmalle rakkauspakkaukselle eli aviomiehelleni, että täyttävän ruoan ei tarvitse aina sisältää lihaa. Omalle fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille kun sopii kasvispainotteinen ruokavalio ihan täydellisesti!

Mantelimaidosta on todellakin moneksi. Se sopii niin ruoanlaittoon kuin leivontaankin. Ensi viikolla esittelen teille terveellisen syksyyn sopivan aamupalan, jossa maistuu omena, kuohkea cashewvaahto sekä pehmeä banaani! Aamupalahan on päivän tärkein ateria ja omalla kohdallani sen terveellisyys sanelee pitkälti myös loppupäivän olotilan.

KEPEIN KESKIVIIKKOTERKUIN,

keskiviikko 10. elokuun 2016

Elämäni parasta aikaa

MOIKKAMOI!

Äsh, ensin ajattelin, että en todellakaan tule tekemään tällaista vanhenemispostausta. Ei sen takia, että vanheneminen olisi jotenkin huono asia vaan sen takia, että itselläni on jonkinlainen ”vaatimattomuuskriisi”. Tai sellainen, että pienen pääni sisällä ajattelen, etten voi tehdä tällaista postausta ja vielä synttäripäivänäni, koska en halua kuulostaa siltä, että kalastan onnitteluja. Tiedättekö mitä mä tarkoitan? Ongelmieni ollessa tätä luokkaa, en olisi huolestunut. No mutta, kuitenkin ajattelin näin 26-vuotispäivänäni (juu, aamulla tajusin peiliin katsoessani, että en taida olla enää se 25-vuotias…;) jutustella teidän kanssanne muutaman sanan vanhenemisesta.
Viime vuonna ennen pyöreitä vuosia täyttäessäni kriiseilin aika mittavasti. Huomatakseni, että se kriiseily oli aivan turhaa. En tiedä, mutta kyllä musta tuntuu, että viimeisen vuoden olen ollut parhaimmassa iässäni. Toivottavasti se tunne ei lopu kuulkaas ikinä. Tämäkin, niin kuin niin moni muu asia, on asennekysymys. Kyllä, sieltä omasta peilikuvastaan voi vallan hyvin huomata iän mukanaan tuomat juonteet. Tai sitten voi keskittyä silmiin, sielun peiliin ja huomata niistä heijastuvan elämänkokemuksen. Otsajuonteet mulla on tullut aika aikaisin, mutta nyt uusimpana olen huomannu nuo nasolabiaalijuonteet. Valehtelisin, jos väittäisin, että en ole googlettanut juonnehoitojen hintoja 😉 Ehkä se iän tuoma viisaus on astunut tässä välissä peliin. Sitä on osannut suhteuttaa asiat oikeisiin mittakaavoihin. Nähnyt ne juonteet osana elettyä elämää. Ei sillä, never say never, mutta tällä hetkellä nuo juonteet saavat olla. Viimeisen vuoden aikana elämä on taas näyttänyt, että loppupeleistä ne otsarypyt ovat aika pieni seikka. Ne ovat ehkä parantumattomat, mutta ne eivät ole kohtalokkaat eivätkä lyhennä elinikää.

Parhaimmassa iässäni olen todennut olevan jo senkin takia, että jos mahdollista, niin olen tullut vielä avoimemmaksi. Tutustumaan uusiin ihmisiin, kokeilemaan uusia juttuja. Tietynlainen sisäinen rauha on myös vallannut mieleni. Osaan nykyään rauhoittua ja keskittyä paremmin. Tiedän, että kaikesta selviää. Joidenkin asioiden eteen täytyy vain tehdä rutkasti töitä, mutta aina ne kenkuimmatkin asiat selviää. Tavalla tai toisella. Tiedonjano senkus kasvaa ja uusia ihmisiä tavatessani jään usein kohtuuttoman pitkäksi aikaa juttelemaan, sillä rakastan uusiin ihmisiin tutustumista. Jokainen kohtaaminen tällä, toivottavasti pitkällä, matkalla jättää jäljen, niin hyvässä kuin pahassa. Sen takia jokaisesta kohtaamisesta olen opetellut ottamaan kaiken irti.

Tiedonjano on lisääntynyt myös sen suhteen, että niiden lukemieni romaanien lisäksi kirjahyllyyn ilmestyy tämän tästä itsetutkiskelun ja filosofisenkin puolen kirjoja. Kaikilla meillä on petrattavaa ihmisenä. Kukaan muu ei meitä pysty muuttamaan kuin me itse. Olen ihan hurjan kiinnostunut näistä asioista. Tämän seuraavan vuoden tavoitteena on ottaa askel eteenpäin tavoitteessani; olla joku päivä miljonääri. Enkä tarkoita rahallisessa merkityksessä vaan sen henkisen hyvinvoinnin ja ajatusmaailman suhteen. Toiveina on vielä avoimempi, vastaanottavampi, tyynempi ja onnellisempi minä. Viis niistä harmaista platinaraidoista, joita hiustyvestä on alkanut pukkaamaan ja niistä juonteista, jotka kertovat eletystä elämästä ♥

Mites siellä ruudun toisella puolen muut ”26-vuotiaat”, allekirjoitatteko väitteen, että nelikymppisenä ihminen elää elämänsä parasta aikaa? Tosin eihän sitä voi vielä tietää mitä tuleman pitää. Toivottavasti ajattelen viiskymppisenäkin samoin – että elän elämäni parasta aikaa 🙂

KESKIVIIKKOTERKKUISIN,

sunnuntai 07. elokuun 2016

Pienet, rakkaat kesätyttöni mun

MOIMOI!

Tänä viikonloppuna, jälleen kerran, sydämeni on pakahtunut. Se on pakahtunut lasten kikatuksesta, syliin änkeävästä pikkuisesta, spontaanisti halin antavasta kultakutrista, ehdoitta rakkautta tunnustavasta kullannupusta ja pienestä juuri nukahtaneen kädestä kaulan ympärillä, jota ei olisi yön tullen halunnut ottaa pois. Jo isoja, mutta silti niin kovin pieniä. Koetellaan rajoja, mutta kaivataan syliä. Saatetaan tiuskahtaa, mutta pyydetään heti anteeksi. Kaivataan aikaa ystävien kanssa, mutta palataan aina illan tullen kotiin.

Sydämeni on myös pakahtunut surusta. Surusta, kun tiedän, että kaikki eivät näe ja tunne sitä rakkautta. Jotkut kuitenkin haluaisivat palavasti kokea ne pienet sormet omien sormiensa ympärillä, mutta syystä tai toisesta eivät ole saaneet tätä haavetta toteen. Joillain taas olisi tähän mahdollisuus; olisi ne pienet sormet, jotka ottaisivat omasta sormesta kiinni, mutta aikuisen itsekkäät intressit ajavat ohi. Ei pystytä huolehtimaan lapsesta, sillä omasta itsestäkin huolehtiminen käy työstä.

Reilu 11 vuotta sitten aloitin elämänkoulun, joka on opettanut enemmän kuin mikään muu koulu tähän mennessä. Pääsykokeita tähän kouluun ei ollut, mutta helpolla sinne ei päästy sisään. Huolta ja epätoivoa oli ennen koulun alkamista. Koulun alettua huolta on ollut, mutta sitäkin enemmän onnentunnetta ja rakkautta. En käy tätä koulua yksin vaan sitä vastuuta on onneksi jakamassa toinen tasavertoinen vanhempi, opiskelijakollegani. Elämänkoulussa ei tunneta koeviikkoja. Pistokokeita sattuu eteemme aina silloin tällöin, päivittäin. Kaikki ne olemme tähän mennessä läpäisseet. Jotkut rimaa hipoen ja jotkut heittämällä. Nuo pikkuiset opettajamme ovat opettaneet meille enemmän kuin saattavat arvatakaan. Asettaneet tiellemme rasteja, joita ollaan yön pimeinä tunteina ratkottu. Valvottu ja aamulla herätty väsyneinä, mutta kirkkain ajatuksin.

Onko mitään kalliimpaa kuin omat lapset? Ei ole. Sen takia näen punaista, kun kuulen vanhempien huutavan lapsilleen. Puhuvan epäkunnioittavasti. Purkavan pahaa oloaan lapsiin. Ihan kuin se olisi meidän vanhempien etuoikeus toimia näin. Ei se kuulkaas ole. Kukaan meistä ei kuitenkaan ole sellainen yli-ihminen, että ääntään korottamatta klaaraisi tämän elämänkoulun. Mutta jos ainakin yritettäisiin asettua hetkeksi sen lapsen kenkiin ja miettiä, miltä se tuntuu. Suojeluvaistoni on jälleen herännyt vahvempana kuin koskaan. Tiedän, että kasvu ei ole helppoa. Toinen saattaa olla ihan ulapalla kaikista muutoksista, niin henkisistä kuin fyysisistäkin. Tuntea sisällään jotain, jonka haluaa päästää kiukkuna ulos. Niinä hetkinä otan syliin ja silitän päätä. Joskus tämä toimii, joskus ei. Silloin annan aikaa. Aikaa pahalle ololle tulla pois. Hyvin pian sieltä myllertävän kuoren alta kuoriutuu taas se oma pikkuinen tyttöni. Se, jonka ansiosta olen, mikä olen. Se, jolle haluan sanoa, että olen maailman onnellisin äiti. Vaikka välillä vähän tyhmä olenkin ♥

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,

keskiviikko 03. elokuun 2016

Pohdintoja kesäyössä

MOIKKAMOI IHANAT!

Tiedättekö, olla väsynyt ja onnellinen on ihan eri asia kuin olla vain väsynyt. Ei sillä, kyllä mä eilenkin aamulla olin onnellinen, mutta väsymys oli sitä luokkaa, että se tukahdutti ihan aamusta sen onnentunteen allensa. Tiistai ja mä ei tulla toimeen. Keskiviikon kanssa taas ollaan bestiksiä. Tänään kaikki on niin kovin hyvin. Vaikka eilen tuli kukuttua myöhään ja unet jäivät vähänlaiselle. Veljen vaimon kanssa nauttimastamme punaviinistä muistutti aamulla vieno kolotus ohimolla. Ei viiniä viikolla -sääntö koki kolauksen, mutta eikös säännöt olekin tehty rikottaviksi 😉

Viime yönä ennen nukahtamistani pohdin jälleen sitä, että kuinka usein tulee pysyttyä omalla mukavuusalueellaan. Tehtyä niitä tuttuja ja turvallisia juttuja, joista tykkää. Eikä siinä mitään pahaa ole, mutta se, että tekee välillä jotain uutta avaa täysin uusia mahdollisuuksia. Sir Elwoodin Hiljaiset Värit ovat soineet mun levylautasella aina 1990-luvun puolesta välistä asti ja aina kun on ollut mahdollisuus on tullut käytyä livekeikoilla. Suosittelen. Viikko takaperin, kun vietimme miehen kanssa iltaa kaksin kaupungilla huomasimme liian myöhään, että Sir Elwood Duo olisi ollut juurikin Tampereella tuona kyseisenä iltana.

Jäi harmittamaan, että olimme vallan missanneet keikan. Huomasimme kuitenkin, että Elwood on kera Vieraskirjan Tampereella tuosta liki viikon päästä eli eilen. Runoilijan tekstejä laulettuna. Ensiksi ajattelimme, että olkoon. Mutta onneksi menimme. Eilen tuli astuttua pois mukavuusalueelta ja tänä aamuna heräsin rikkaampana kuin eilen aamuna. Aivan mieletön keikka. Tosin mä olen sitä mieltä, että lauloi Juha Lehti sitten vaikka Känkkäränkkää tai Hopeista Kuuta, niin hän on ehdottomasti yksi Suomen parhaita miessolisteja. Liki tuon parituntisen tuli kuunneltua vallan laulujen sanoja. Runoja. Silmäkulma kostui useamman kerran.

Joten neuvoni sinulle tänään; astu pois tutusta ja turvallisesta. Astu pois mukavuusalueeltasi. Syö sipulia, vaikket siitä tykkäisikään. Kuuntele klassista, vaikka olet rokkimimmejä. Käy hölkällä, vaikka olet sitä mieltä, ettet osaa juosta. Pukeudu joulunpunaiseen, vaikka ei ole joulu. Hymyile vastaantulijoille, vaikka yleensä et ota edes katsekontaktia. Soita ystävälle, vaikka ajattelin laittaa asiasi viestillä. Kävele sateessa, vaikka yleensä kietoudut shaalin alle sohvannurkkaan.

RAKKAIN KESKIVIIKKOTERKUIN,

PS. ja hei, mites toi meidän kaunis kotikaupunki? Tampere ♥

Syksyn makuja aamiaispannareissa

Keveästi herkutellen syksyyn – kasviscurry

Elämäni parasta aikaa

Pienet, rakkaat kesätyttöni mun

Pohdintoja kesäyössä

TERVETULOA MARIAN BISTRO & LIFESTYLEEN

Yhteydenotot:

Arkistot

Marian Bistro IG

Viimeisimmät artikkelit

TERVETULOA MARIAN BISTRO & LIFESTYLEEN

Yhteydenotot:

Arkistot

Marian Bistro IG

Viimeisimmät artikkelit

Tunnisteet