Moikkamoi murut!
Mökiltä on kotuiduttu, laukut purettu, pesukone jo kertaalleen pyöritetty ja ruokatilan seinä maalattu ekaan kertaan! Jos on kaunis tuo seinän väri (huomenna blogissa siitä enemmän, tänään sneak peekejä Instassa ja FB:ssä), niin luonnon omat väri ne vasta kauniit tällä hetkellä ovat.
Lupasimme lapsille, että syödään rapuja koko perheen kesken. Toiset olivat näet hiukka katkeria kun eivät päässeet taannoisiin aikuisten rapurallaa-juhliin 🙂 Joten haettiin mökille mukaan Lidlin pakasterapuja ja yllätyin tosi positiivisesti; eivät olleen lainkaan niin kovakuorisia kuin muistin ja olivat hyviä! Eilen esikoinen ja miehuus olivat kalastelemassa ja me pikkuisemman kanssa katettiin sillä aikaa pöytä. Vieläkään en ole mökille vienyt lautasliinarenkaita, mutta musta jotenkin tuntuu ettei ehkä tarvitsekaan. Luonnosta löytyy tähän tarkoitukseen sankoin mitoin materiaalia. Milloin ollaan käytetty kanervaa, milloin heinää. Nyt pihlajanlehteä ja tuollaista ruskettunutta heinää (sorry, mun biologia oli kyllä kymppi, mutta on päässyt unohtumaan :D). Täytyy kyllä sanoa, että sisustamisessakin juuri ”sen” tunnelman aikaansaaminen on aika helppoa luonnon avulla. Ei siihen ihmeitä tarvita. Tällä hetkelläkin ruokatilan pöydällä on pari oksaa naapurin männystä. Ja aiettä ovat kauniit!
Pihlajanlehtien seuraksi rapujen punaisuus ja se, että aurinko maalasi taivaanrannan aivan törkeän hienon oranssinsävyihin – meinasin taas kerran pakahtua siihen tunteeseen, että kuinka kauniin mökkipaikan me oikein ollaankaan löydetty. Vaikka aurinko laskee nyt jo aiemmin metsän taakse niin ei haittaa. Silti saadaan ihastella auringonlaskua. Ainoa ilmansuunta, joka meidän mökiltä puuttuu on pohjoinen. Tai kai sekin siellä jossain on, mutta pohjoisen suuntaan ei juuri ole näköalaa 🙂 Aamuaurinkoakaan ei ihan aamusta näy, mutta mieluummin otan tuon ilta-auringon väriloistoineen.
Meillä oli sellainen työnjako noiden rapujen kanssa, että me miehen kanssa perattiin niistä itsellemme syötävät osat ja lapset saivat loput. Toinen niistä sitten kaivoi sisälmykset ulos ja toinen teki ravun kuorista asetelmaa lautaselle. Hyvin viihtyivät reilun pari tuntia pöydän äärellä. Pöytätavat kunniaan, tykkään, mutta välillä saa ihan irroitella ja leikkiä ruoalla. Olivat onnellisia ja niin olimme me aikuisetkin ღ
Ihan kamalaa ajatella, että mökkeilyyn tulee nyt parin viikon tauko.
Ensi viikonloppuna on pakko käyttää Lintsin rannekkeet.
Toisaalta taas alkaa se aika, että kotia on kiva sisustaa syksyä ja talvea varten.
Joten näillä näkymin laitamme mökin talviteloille lokakuun alussa. Onneksi on muistona
nämä lukuisat kuvat. Talven kylmyyden keskellä on kiva palata kauniisiin kesäiltoihin ja muistoihin!
Mutta nyt käyn kuulkaas tekemässä voileivän ja alan vastailemaan teidän ihaniin kommentteihinne. Kiitos siis niistä, ne ilahduttavat kovin ღ Ensi viikolle yritän tehdä sitä liikuntapostausta, lisäksi yksi toivepostaus ja heti huomenna postauksessa tuota uudistunutta ruokatilan ilmettä. Pari kivaa blogiyhteistyöjuttuakin on tulossa lähiviikkojen aikana!
Suloista sunnuntaita toivottelee,
