sunnuntai 24. elokuun 2014

Easy like Sunday morning… ♫

Hei huomenta!

Ja terkkuja leffateatterista. Hih. Meillä tytsyt askarteli heti aamutuimaan liput äiskälle ja iskälle, jossa kerrottiin, että Nanny MacPhee elokuva alkaa klo 10.00. Takkahuoneen ovella oli lipuntarkistuspiste, jossa lippu skannattiin tuolla mun lasermitalla, jota käytin sisustussuunnittelujutuissa 🙂 Mä vetosin tärkeisiin työjuttuihin, niin sain luvan ottaa tietokoneen mukaan. Kröhöm.
Ennen leffaa me valmisteltiin daddylle aamupala. Annettiin toki toisen nukkua rauhassa niin kauan kuin unta riittää. Jos oli eilinen lauantai-ilta ihana kotona, niin sitä on myös sunnuntaiaamu. Mökillähän nämä sunnuntaiaamut on vähän haikeita, kun tietää joutuvansa pian lähtemään. Nyt ei ole lähtemistä minnekään. Paitsi juoksulenkille, kun leffa loppuu.
Latasin Spotifyn tämän hetkiseen juoksulistaani Cheekiä. Vaikka kovin onnellinen olin kotona eilen illalla, niin hitsi vie, mä olisin kyllä sittenkin halunnut olla mukana tuolla keikalla. Aivan huikeeta, mitä nyt lehdistä on lukenut ja katsonut videoklippejä. Harva tuohon pystyy. Cheek varmasti jakaa mielipiteet; häntä joko rakastetaan tai vihataan. Rohkenen väittää, että jälkimmäiseen kastiin kuuluvat he, jotka ovat pohjimmiltaan kateellisia tuosta loistavasta menestyksestä. Jonka eteen tuo etulinjan artisti on tehnyt äärettömän kovan työn. Joten onko väärin, että kova työ palkitaan? Mun mielestä ei. You rock Cheek 😀 
Pian olen ihan fiiliksissä tuolla juoksulenkillä, mutta sitä ennen hetki rauhoittumista perheen parissa. Kiitos ihanat kivoista kommenteista edelliseen postaukseen, palaan niihin myöhemmin tänään. Muuten tänään on ohjelmissa sitä parasta eli ”ei mitään erityistä”. Ulkoilua, blogijuttuja, kodin laittoa ja valmistautumista uuteen viikkoon.
Suloista sunnuntaita,
PS. ja hui kauhistus, tajusin just että viikon päästä on se the supermegagrande muutto Indiedaysiin. 
Perhoset lepattelee vatsassa ja tunnelma on innostuneen odottava 🙂

lauantai 23. elokuun 2014

Just nyt ja tässä ♥

Iltaa ihanaiset!

Aamulla heräiltiin tähän lauantaihin pitkän kaavan mukaan mökiltä. Pitkään pötköttelin sängyssä Posti Paten tunnusmusiikkia toisella korvalla ja toisella korvalla rakkaan unituhinaa vierestä kuunnellen. Aina välillä torkahdin ja sitten taas pohdin, että pitäiskös herätä. Kunnes nukahdin uudelleen. Ja heräsin kahvintuoksuun paljon, paljon myöhemmin. Ei olisi voinut paremmin päivä alkaa. Mökillä on todellakin sujautettu rakennusvaiheessa unihiekkaa hirsien väliin 🙂
Jos oli aamu ihana, niin ilta se vasta ihana onkin. Emme olekaan mun muistini mukaan olleet kotona lauantai-iltaa sitten huhtikuun lopun, kun korkkasimme mökkikauden. Mies lähti kaveriporukan saunailtaan. Autolla tosin, vaikka mä aina yritän patistaa heittämään vähän viihteen puolelle 😉 Lasten kanssa käytiin Makuunissa vuokraamassa pari leffaa ja niitä toiset nyt kera popcornin katsoo. Välillä sujahdetaan äidin kainaloon sohvalle. En tiennytkään, että tuo Nanny MacPhee ja suuri pamaus on niin jännittävä. Mä ostin ruokakaupasta pokkarikirjan ja ahmin sitä kasvisdipin lisäksi hurjaa vauhtia. Kesälomalla tuli luettua monta kirjaa, mutta sitten se jäi. Nyt muistin taas kuinka rentouttavaa lukeminen onkaan. Olkoonkin kyse vaan ns. roskaromskusta. 
Hei, onko teillä suositella kirjoja? Mitä te luette? Olen tottunut lukemaan kaikkea Danielle Steelestä Paulo Coelhoon. Kesälomalla luen yleensä vähän kevyempää settiä, mutta näin syksyn tullen kaipaan ehkä myös vähän syvällisempää luettavaa. Suosittelen muuten teille kevyen kirjallisuuden ystäville Pia Heikkilän Operaatio Lipstick ja Koodinimi Kajaali. Nuo lukaisin parissa päivässä. Kirjojen kautta pääsi kaikessa keveydessä tutustumaan Pakistaniin ja Afganistaniin. Vera Valan kirjat olen lukenut kaikki ja viimeisimmän kesälomalla. Rooma on niin rakas kaupunki, että ihana lukea kirjoja, jossa vilisee tuttuja paikan nimiä.
Nyt takaisin vällyjen alle kirjan pariin. Parin tunnin päästä olen valmis pujahtamaan puhtaiden lakanoiden väliin nukkumaan. Tuntuu muuten, että puoli Suomea on Cheekin konsertissa. Mikäli someen on uskominen. Itse olen tosin sitä mieltä, että just nyt en voisi olla onnellisempi muualla kuin kotona. Kaikki on oikeastaan niin hyvin kaikessa yksinkertaisuudessaan tässä ja nyt 

Leppoisin lauantaiterkuin,

perjantai 22. elokuun 2014

Ruokavinkki viikonlopulle: kotona tehty kebab

Moikkamoi! 🙂
Ihanaa, perjantai on täällä! Tarkoittaa työpäivää, mutta ei paljoa haittaa; meillä on perjantait töissä ihan huippuja päiviä. Kaikilla on useimmiten viikonloppufiilis ja nauru raikaa. Välillä menee hepulinkin puolelle. Allekirjoittaneella ainakin 🙂 Illalla pääsee rentoutumaan mökkisaunaan ja aikaisin unille. Huomenna tullaankin jo illalla näillä näkymin koko konkkaronkka mökiltä kotiin. Miehellä on yksi iltameno ja mä vähän mietin, että olishan se pitkästä aikaa ihanaa herätä sunnuntaiaamuun kotona. Ja toki fiilistellä lauantai-iltaa kotona. 
Ajattelin tulla jakamaan teille ohjeen taivaallisen hyvään kotikebabiin. Ikinä ennen en ole tätä herkkua tehnyt, mutta varmasti teen toisteksi. Ei tarvitse enää mennä kebab-paikkoihin ostamaan kebabia. Ja uskoisin, että tämä versio on rutkasti kevyempikin kuin nuo grilliltä ostetut kaimansa. Plussaa toki siitä, että näin itse tehtynä tietää, mitä esim. tuo liha on ja mitä kastikkeet ovat syöneet. Mitään ”hyvää ja helposti” ruokaa tämä ei ole; eilen aloitin ruoan valmistuksen kahden maissa iltapäivällä ja illalla kahdeksalta syötiin 😀 Mutta oli se sen arvoista!
Projekti kannattaa aloittaa lihan valmistuksesta, koska se vie eniten aikaa:

Kebabliha

800 g naudan jauhelihaa
0,5 rkl suolaa
pippuria myllystä maun mukaan
– ota jauheliha huoneenlämpöön ja kun se on huoneenlämpöistä sekoita siihen mausteet
– survo sauvasekottimella tai monitoimikoneella sileäksi massaksi
– pyörittele massasta kaksi tiivistä pötköä (vähän isompia kuin HK:n sininen lenkki)
– kiedo pötköt tiukkasti folion sisään (folioo saa olla pariin kerrokseen)
– paista 100 asteisessa uunissa noin 4,5 tuntia
– jäähdytä hyvin (mä jäähdytin eka huoneenlämmössä, sitten jääkaapissa ja lopuksi pakastimessa)
– leikkaa jäähtyneestä lihakimpaleesta juustohöylällä lastuja
– levitä lastut uunipellille ja roiskuta päälle öljyä
– paista 200 asteisessa uunissa noin 10 minuuttia.
Jossain vaiheessa kebablihan tekeytyessä uunissa valmistelin kastikkeet. Ne voi tehdä jo hyvissä ajoin jääkaappiin odottelemaan h-hetkeä. Kastikkeet tein vähän ”heittämällä” aineita sekaisin, mutta suurin piirtein näin ne meni:
Valkosipulikastike

1 dl turkkilaista jugurttia
1 dl maustamatonta jugurttia
3 valkosipulin kynttä murskattuna
1 tl suolaa
iso loraus hunajaa
1 rkl väkiviinaetikkaa
-sekoita aineet keskenään ja laita jääkaappiin tekeytymään
Tomaattikastike

1 prk tomaattimurskaa (mä käytin Muttin hienonnettua tomaattimurskaa)
pari pyöräytystä chili explosion mausteseosta
pari pyöräytystä mustapippurimyllystä
1 tl kuivattua oreganoa 
1 rkl väkiviinaetikkaa
-sekoita aineet kattilassa ja anna porista 20 minuuttia
Tässä vaiheessa keittiö oli jo extrasotkuinen, joten siivosin keittiötä ja lähdimme käymään maitokaupassa. Lapset saivat onneksi ruokaa tuolla reissulla, mutta mies oli nälkäinen kuin mikä saavuttuamme kotiin 🙂 Ruoassa kuitenkin vielä kesti, sillä aloin tekemään pitaleipiä. Tein ne sillä samalla Valion sivujen ohjeella kuin aiemminkin eli 
Pitaleivät

8 dl vehnäjauhoja 
25 g hiivaa 
3 dl kädenlämpöistä vettä
1 tl suolaa
1 rkl öljyä
– sulata hiiva kädenlämpöiseen veteen
– sekoita joukkoon muut ainekset
– vaivaa taikina kimmoisaksi ja anna kohta 30 mins
– pyöritä taikinasta 10 palloa ja kauli ne ympyröiksi
– anna pitaleipien kohota vielä leivinpellillä noin 10 mins
– paista 275 (meillä uunin max teho 250 ) noin 5-8 minuuttia
*****************************
Täytyy myöntää, että vaikka tämä koko kotikebabin teko oli iso projekti ja ehkä hieman ulkona mun mukavuusalueelta kovin aikaa vievänä touhuna, niin ajattelin ryhtyä tähän toistekin. Lihaa tosin jäi pakkaseen ja pitaleipiä reilusti yli, joten saamme tästä vielä tällekin illalle ruoan. Valkosipulikastiketta täytyy jatkaa vähän lisää jugurtilla, söin sitä loppujen lopuksi suoraan tarjoiluastiasta lusikalla. Olen addiktoitunut valkosipuliin. Valkosipuli on yksi niitä asioita, jonka kanssa sanonta ”less is more” ei pidä paikkaansa. Työkaverit tosin saattaa olla tänään eri mieltä 😉 
Hei, nyt ihanaa perjantaita. Aurinko paistaa ja viikonloppu on edessä! 
Perjantaiterkuin,
superkivaa viikonloppua toivotellen

torstai 21. elokuun 2014

Päivän asua ja hiusten pikatuuhennusta

Heissansaa!

Viime aikoina FB-feedini on täyttynyt (no vähän dramatisoiden 😉 flunssapäivityksistä. Mä olen tähän asti luottanut aina tuohon MSM-jauheeseen joka olkapääkivun lisäksi on pitänyt flunssat pois jo reilun vuoden. Mutta pah, kurkussani asuu tällä hetkellä kaktus ja silmiä kirvelee. Nyt iltapäivästä on alkanut tulemaan kylmänväristyksiäkin. Ei, en ajatellut tulla nyt kipeeksi tähän väliin. Ei katsokaas oikein ehtis sairastella, kun on juuri päässyt hyvään vauhtiin liikunnan suhteen 🙂 Aamuisen pitkän juoksulenkin sijaan heitin tunnin pyörälenkin; ylämäkiä pitkin töihin tekemään pari sähköpostia ja alamäkiä pitkin liki parilla polkaisulla kotiin. 
Päivän asuja toivoitte jälleen, niitä nyt ensi hätään yksi. Sama asu kuin eilenkin. Olen jokseenkin ihastunut tähän mun telttamaiseen H&M:n ohutta neulosta olevaan paitaan. Jalassa kunnon hiihtarit. Muistatteko te hiihtohousut, sellaiset stretsihousut, jossa menee tuo sauma tuossa keskellä ikään kuin laskoksena? Näistä nyt puuttuu ne jalan alle tulleet kumilenksut, jotka silloin muinoin hiihtohousuihin kuului 😀 Aivan älyttömän mukavat päällä! Viime vuosien aikana vaakakupissa ostopäätöstä tehdessä on painanut yhä useammin tuo vaatteiden mukavuus. Ihistää, jos housut puristaa ja ahdistaa, jos paidan v-aukko on liian antava.  
Hiukset sai pikaisesti tuuhennuksta, sillä muistin yhtäkkiä tänään suihkussa ollessani pari vuotta sitten Rapunzeliltä erääseen juhlaan tilaamani klipsipidennykset. Jotka eivät kertaakaan ole oikein olleet väritykseltään mun hiuksiin sopivat ja täten ollen ihan käyttämättömät. Pesin ja kuivasin yhden tuollaisen klipsipidennysosion (neljän klipsin) ja katkaisin reilusti latvoista. Kiinnitin hiusten takaosaan sen ja ei voisi paremmin värit natsata yhteen. Aika helppo tapa saada lisää tuuheutta ja muutama sentti lisää pituutta. Tällä yhdellä osiolla saa jo ihan mukavan paksuisen ponnarinkin; mun omat hiukset kun laittaa ponnarille, niin se on yhtä luiru kuin hiirenhäntä 😉
Nyt uunivahtiin keittiöön kera kuuman kaakaon. Meillä on tänään iltaruokana itsetehtyä kebabia (kebablihasta, pitaleivistä ja kastikkeista lähtien). Tai myöhäisiltaruokana. Tuo lihapötkäle on uunissa vielä pari tuntia. Jos ei ole täysfiasko, niin huomenna tulossa reseptiä blogiin!
Iloisin torstaiterkuin,
PS. siellä on joitain sähköposteja taas vastaamatta, kiitos ihanat niistä. 
Hoidan vastaukset kuntoon viimeistään viikonloppuna 🙂