torstai 06. elokuun 2015

Kuvauspäivän tunnelmia & kuvatulvaa

24

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA…lukunurkkaus varattu pikkuisemmalle 🙂

HEIPPAHEI!

Vitsit, miten ihana kuvauspäivä meillä on takana; kello soitti kuudelta ja ehdin vielä tekemään viimeiset pikkujutut ennen kuin tutut kasvot kurvasivat pihaan. Hei ei muuten ihan hirmuisen usein tule laitettua pöytään mansikkakakkua kahdeksan maissa aamulla. Täytyiskin ottaa tavaksi. Juhlallisesti alkoi päivä!

Vähän jäi jopa ylimääräistä aikaakin ennen kuin kuvaaja ja toimittaja saapuivat; ehdittiin napsimaan kuvia kodista ja tytöistä. Tyttöjen huoneesta teen vielä erillisen postauksen. Tuossa yllä kuvakulmia, joita ehkä harvemmin täällä blogissa on näkynyt. Kuvakulmia, joista hahmottuu hieman enemmän tämä tilarakenne. Aamu valkeni ihan hirmuisen pimeänä, joten hetken aikaa mietin, miten täällä riittää kuvaukseen valoa. Mutta kas, ammattilaisen kalusto ja ammattitaito – hommat hoituivat loistavasti.

Ilmoittelen teille tarkemmin sitten kun juttu tulee lehteen. Vaikka aika monta vuotta vastustin kotimme kuvausta lehteen, niin näin jälkikäteen ajateltuna; jäähän siitä jutusta kiva muisto. Ja totta tosiaan, tuli ainakin siivottua kerrankin kunnolla (muutenkin kuin jouluna ;D). Monta mukavaa muistoa muutenkin tästä päivästä jäi, paljon naurua ja sainpas taas roppakaupalla vinkkejä mm. asetelmiin ja kuvaukseen. Kiitos I&H ♥

Nyt alkoi aurinko taas paistamaan, olikin aika sateinen yö ja aamu. Taidan ottaa kirjan kainaloon ja suunnata ulos. Illalla on pakko kokeilla yhtä reseptiä, jota tässä olen vähän mielessäni kehitellyt. Jos se onnistuu, niin huomenna ruokavinkkiä perjantaimyysseihin!

TORSTAITERKUIN,

alle

 


keskiviikko 05. elokuun 2015

Soul mama’n inspiroima herkullinen lounas

6

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAMOIKKAMOI!

Jihuu, koti alkaa olemaan kuvausvalmis. Ja hei, eipä tarvitse tehdä tänä vuonna joulusiivoja pidemmän kaavan mukaan 😉 Me ollaan kuulkaas ihan kohta lähdössä illaksi mökille saunomaan, mutta sitä ennen ajattelin tulla muistuttamaan teitä eräästä elämän suolasta, joka liian usein jää meiltä huomioimatta. Elämän suola, joka oikeasti antaa niin äärettömän paljon. Jos on avoimin mielin ja antaa tuolle mahdollisuuden. Sekä jakamaan yhden kohtaamisen inspiroiman kesäisen ja kevyen lounaan. Tuo elämän suola – se on uusien ihmisten tapaaminen. Eilen aamulla tasan klo 08.00 meillä soi ovikello. Olin ostanut Grouponin kautta kolme tuntia kotisiivousta ja oltiin sovittu tuo siivous eilen aamuksi. Avasin oven ja ensimmäisenä kiinnitin huomioni oven takana seisovan naisen leveään, valkohampaiseen hymyyn. Hersyvään nauruun. Ja siihen, että käden ojentaessaan hän puhuu englantia. Nice to meet you, darling. Päästin tuon soulmaman, Whoopi Goldbergiä erittäin paljon muistuttavan, siistijänaisen peremmälle. Sorry, our house is a mess right now…you now summer vacation and escape to our summerhouse.  No worries that’s what I’m here for, darling. Leveällä etelävaltioiden englannilla puhuttuna.

Ahhh, miten ihana persoona. Sen enempää emme ehtineet puhua tai minä yritin, mutta toinen näki, että se kolme tuntia riittää nippa nappa muutenkin ja otti pölyhuiskan saman tien esiin 😉 Tajusin olla häiritsemättä ja livahdin vaivihkaa mummulle aamukahville. Oven sulkiessani kuulin vielä God bless you, darling -toivotukset. Tullessani kotiin kolmen tunnin päästä löysin tuon kauniin naisen konttaamasta meidän ruokapöydän alla. Sorry darling, there’s no time for toilets. Toinen huuteli pöydän alta. Ei hätää, siivoan ne itse. Muuten koti kyllä kiilsi ja ihmettelin, miten kolmessa tunnissa tuo ammattilainen oli ehtinyt hinkkaamaan jopa keittiön kaapinovet puhtaiksi. Kehuin tehtyä työtä ja sanoin harkitsevani siistijän palveluksia jatkossakin. Thank you, darling. Vielä viimeisenä ovesta poistuessaan huikkasi God bless you, darling. Darling sitä ja darling tätä.

Sain eilen aamuna siunausta varmastikin enemmän kuin koko elämäni aikana, mutta sen lisäksi sain taas yhden arvokkaan ja paljon antavan kohtaamisen. Erilaisten ihmisten kohtaaminen on kyllä tämän elämän ehdoton rikkaus. Kun pitää silmät auki ja korvat höröllä, niin elämästä saa kyllä paljon irti!

Tuon värikkään naisen inspiroimana valmistui eilisen lounas (ja iltaruoka). Katkarapumangosalsaa ja pehmeitä tacoja. Voi pojat, en halua kuulostaa itseriittoiselta, mutta näistä tuli niiiin hyviä! Ja tarkemmin ajateltuna ihan menisi keventäjienkin ruokavalioon, ainakin ilman tuota tacovenettä. Ruisleivälle täytyy kokeilla näitä ensi kerran.

KATKARAPUMANGOSALSA

180 g pakastekatkarapuja sulatettuna
2 mangoa
2 avocadoa
1 (kevät)sipuli varsineen
tuoretta minttua
1 limen mehu
1 rkl oliiviöljyä
sormisuolaa
muutama kierros chili explosion mausteseosta

– kuori mango ja avocado, pilko ne
– pilko sipuli ja pienistele minttu
– sekoita kaikki ainekset keskenään
– ja anna tekeytyä jääkaapissa tunnin pari (jos maltat 🙂
******************************

Me syötiin näitä tuollaisten tacoveneiden kanssa. Käytettiin tacoveneet nopsaa mikrossa. Salsa toimii kyllä ihan sellaisenaankin, salaattina. Ja mikä ettei varmasti myös niiden kovien tacokuortenkin kanssa. Mutta, nyt suunta kohti mökkiä ja saunaa. It’s been a while..

AURINKOISIA AJATUKSIA…DARLINGS ♥

alle


tiistai 04. elokuun 2015

Lukunurkkaus ♥

15

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

HELLUREI!

Kuinkas on arki lähtenyt käyntiin? Täällä arki alkoi vallan pehmeästi; eilen oli täysi työpäivä ja tänään kävin tekemässä töissä muutaman tunnin. Muuten on rymsteerattu torstaisia lehtikuvauksia varten. Ikeasta tilaamani Stocksund nojatuoli ehti kuin ehtikin ajoissa ja vaikka ostinkin sian säkissä (netistä kotiinkuljetuksella ja koskaan edes koko tuolia livenä nähtyäni), niin kyllä täytyy sanoa, että on paras ostos pitkästä aikaa. En muista koska olisin aiemmin istunut näin mukavassa tuolissa. Lisäksi tämä on just täydellisen mallinen, jalat ovat ihanat ja väri just eikä melkein. Ikean nettisivuilla tuo tummanharmaa näyttää tosi tummalta ja pelkäsinkin, että onkohan liian tumma. Mutta ei laisinkaan. Ainakaan mun mielestä 🙂

Varmaan muistanette mun haaveni valkoisesta Ektorp tai Kivik nojatuolista/divaanista? Onneksi päädyin tähän vähän erilaisempaan ja johonkin muuhun väriin kuin valkoiseen. Nuo valkoiset sohvat riittävät siltä saralta. Kiva saada vähän kontrastia. Muutenkin olen ihan superonnellinen siitä, että vihdoin tämä olkkarin ns. ongelmanurkkaus on sisustettu. Alkujaan siinä oli iso kirjahylly, sitten piano, jonka jälkeen mun työpöytäni. Työpisteen kaikottua olohuoneesta tähän nurkkaukseen ilmestyi se valkoinen sivutaso, joka nyt on makkarissa. Hih huomaatteko muuten, että meillä huonekalut kaikkoaa ja ilmestyy…ihan tuosta vain ;D No mutta, nyt tämä nurkka on siis vihdosta viimein sellainen, kun sen olen haaveillut olevan.

Niitä pimeitä syysperjantai-iltoja odotellessa,kun saan käpertyä tuoliin kirjan kanssa. Tuoli on tarpeeksi syvä, jotta jalat voi nostaa hyvin kippuralle. Shaali jalkojen päälle ja villasukat jalkaan. Punaviinilasi sivupöydälle ja tuoksukynttilä palamaan. Oi, mutta sitä ennen nautitaanhan tästä kesästä, joka meille sittenkin tuli. Vähän jälkijättöisesti, mutta kuitenkin. Nyt on pakko jatkaa rymsteerausta. Takkahuoneessa pianon päällinen on saanut seinälle kuvakollaasin, tuoreita leikkokukkakimppuja on ripoteltu sinne tänne, kirjakasoja kannettu pois näkyvistä ja seuraavaksi onkin edessä takkaluukun ja veskien pesu. Sanoin kyllä, että meillä ei sitten veskejä, saunaa tai kodinhoitohuonetta lehteen kuvata, mutta hyvä nekin on aina silloin tällöin pestä 😉 Lapset jäivät serkkujensa kanssa mökille yöksi (toki siis veljeni vaimoineen on siellä myös) ja mies on golfaamassa. Autuas hiljaisuus ja rauha. Jonka rikkoo pian vain siivousmusiikki. Jotain menevää, ettei puhti lopu kesken 🙂

AURINKOISET TIISTAI-ILTATERKUT SINNE!

alle

* B-tyynynpäällinen saatu Balmuirilta.


maanantai 03. elokuun 2015

Ajatuksia töihinpaluusta

6

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERATÖTTÖRÖÖ 🙂

Valehtelisin, jos väittäisin ettei tänä aamuna olisi edes pikkuisen ottanut päähän, kun joutui heräämään. Ettei olisi ollut ihana kääntää tyynystä viileämpi puoli esiin ja jatkaa unia. Vetää peitto korville ja ignoorata alkava arki. Mutta hei, tämä on sitä elämää! Ja täytyy nyt vielä todeta, että tämä eka töihinpaluuviikko on kuin pehmeä lasku arkeen. Ei tarvitse herätellä lapsia kouluun. Aamulla saa huolehtia vain siitä, että itse pääsee edes jotenkuten työkelpoisen näköisenä ulos ovesta 🙂

Kohti työpaikkaa ajaessani kuuntelin radiota ja kikattelin aamulypsyn jutuille. Hymähtelin liikennevaloissa jalankulkijoille, jotka kulkivat suu väärinpäin kohti bussipysäkkiä. Arkeen paluu ei ole helppoa, sitä en väitä. Mutta jos miettisi asian sitä kautta, että ilman työviikkoa perjantai-iltojen ihanuus jäisi kokematta. Ilman aikaisia herätyksiä tuskin olisi valmis kaatumaan sänkyyn ennen kympin uutisia. Ilman työtä ei olisi loma-aikoja. Ylipäätään tänä päivänä saa olla niin kamalan kiitollinen siitä, että on työpaikka, jonne aamuisin herätä.

Silti purnausta loman loppumisesta kuuluu sieltä sun täältä. Oikeastaan mun mielestä me ihmiset tuhlaamme ihan hirmuisesti aikaa ja energiaa jo siihenkin, että loman ollessa puolivälissä alamme murehtimaan tulevaa töihin paluuta. Miksi?! En tiedä, voi olla että olen jäävi asiasta sanomaan, sillä tykkään tehdä töitä, mutta jos kaikki meistä vain voittaisi eurojackpotissa, niin tuskin tämä yhteiskunta pyörisi. Valehtelisin, jos väittäisin etten tänä aamuna olisi hetkellisesti haaveillut lottovoitosta. Turkoosista merestä ja valkoisesta hiekasta. Sitten ajattelin, että luultavasti heräisin joka tapauksessa töihin. Oli niitä miljoonia tai sitten ei. Nyt on ainakin joku motivaattori herätä aamuisin ja suunnata töihin. Se on joka kuun 15.päivä.

Teenkö töitä pelkästään rahan takia? En. Mulla on maailman parhaimmat työkaverit ja se yhteenkuuluvuuden tunne on jotain ihan käsittämätöntä. On hyvä tuntea kuuluvansa osaksi jotain yhteisöä. Kivojen työkavereiden lisäksi meillä on maan mahtavimmat asiakkaat, tavarantoimittajat sun muut. Töissä kun puhelin soi, niin tietää että siellä on liki aina joku meidän kivoista asiakkaistamme. Monien asiakkaiden kanssa on tullut rupateltua puhelimessa jo reilut 20 vuotta. Sitä oppii tuntemaan asiakkaat, vaikkei face to face -kontaktia olekaan. Tietää laittaa kynän oikean tuotteen kohdalle tilausvihkoon jo puhelinnumeron tunnistaessaan. Aina asiat eivät ole kivoja, mutta myös niitä negatiivisia asioita pitää olla nauttiakseen niistä kivoista jutuista. Ihan pienimmistäkin sellaisista.

Omalla kohdallani arki jatkuu ihanan säännöllisen epäsäännöllisenä. Siitä mihin ennen lomia totuin. Viikko alkaa ja loppuu täydellä työpäivällä ja siinä välissä sovelletaan lasten lukujärjestysten mukaan. Tehdään töitä silloin kun he ovat koulussa ja ollaan kotona vastaanottamassa pienokaisia koulun päätyttyä. Kiitollinen? Voi kyllä, enemmän kuin sanat riittävät kertomaan ♥

AURINKOISTA ALKANUTTA VIIKKOA &
ja suuresti tsemppiä arkeen!

alle


sunnuntai 02. elokuun 2015

Suloinen aamu saaressa

6

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA* pussilakanat ja tyynyliinat saatu bloginäkyvyyttä vastaan Balmuirilta

HEIPPAHEI VAAN!

Niinhän se nyt kuulkaas on, että loma on lusittu. Finito. Täällä meillä vietellään parhaillaan ihanan suloista sunnuntaita. Tavallista sellaista. Työpäivää edeltävää sunnuntaita ilman sen kummempia ihistyksiä. Toki taustalla mieli ajautuu huomiseen työpäivään tämän tästä, mutta yritetään vielä nauttia tästä vapaapäivästä. Ollaan perheen kesken summattu yhteen kesälomaa ja tultu tulokseen, että se oli aivan loistava! Kaikkien odotukset täyttyivät loman suhteen ja uskonkin, että suurin syy onnistuneeseen lomaan oli se, että kukaan ei odottanut liikoja. Kaikki vain odottivat sitä yhdessäoloa perheen kesken. Niin kiva huomata, että se on se juttu, jota lapsetkin arvostavat. Eivät tarvitse sen kummempia karuselleja ja hulinoita ympärilleen.

Paljon saatiin tehtyä ja toisaalta – parasta loman antia ehkä oli se, että sai vain olla ilman aikatauluja. Yhtenä loman ikimuistoisimmista jutuista oli aamut. Ne hitaat (ja harmillisen usein myös sateiset) aamut, kun aamupalan jälkeen sai mennä takaisin sänkyyn kahvikupin ja lukemattomien lehtien kera. Ne aamut, kun sade piiskasi ikkunoita ja takassa rätisi tuli. Niistä sai voimaa tulevaa syksyä varten ihan hirmuisen paljon. Ne hetket, kun koko perhe pötkötteli sängyssä sikin sokin kirjoja lukiessa. Ne iltapäivän nokoset, kun pikkuisemman kanssa posoteltiin reilu pari tuntia päikkäreitä viileissä lakanoissa.

Saimme Balmuirilta aamuja, päiviä ja öitä sulostuttamaan kauniit perkaalipuuvillaiset lakanat. Kiitos kaunis♥ Tehän tiedätte allekirjoittaneen intohimon ryppyisiin petivaatteisiin ja pöytäliinoihin sekä samalla jonkin asteisen kammon silittämiseen. Jep, nämä lakanat sopivat meille kuin nenä päähän. Ihanan pehmeät ja tarpeen tullen viileät.  Paranevat pesu pesulta eivätkä kaipaa mankelia. Yllätyksenä tuli niinä parina lämpimänä yönä, että nämä eivät toden totta tunnu tuskaisen kuumilta. Vaan vähän kuin silkkimäisiltä iholla. Ihanana yksityiskohtana on tyynyliinojen ja pussilakanoiden kulmaan brodeerattu B-kirjain. Tuo Bostonin asukki on varsinkin tästä yksityiskohdasta kovin innoissaan 🙂

Ei liene yllätys, että nämä lakanat tulivat myös kotiin mukanamme ja pyörivät tälläkin hetkellä pesukoneessa. Niin on prameat, että taidan pedata näillä petauksen torstaista kuvauspäivääkin ajatellen. Percale-pussilakanoita ja tyynyliinoja voi ostaa Balmuirin omasta verkkokaupasta sekä Stockmannilta.

Mutta nyt takaisin niihin tuttuihin sunnuntaipuuhiin; pyykinpesun lisäksi pitäisi raivata pikkuisemman huonetta kuvauskuntoon. Miettiä vähän ruokapöydän kattausta ja puunata ovenpieliä. Ja muistaa se, että nuo ihanat Ilona ja Hannehan tulevat kuvaamaan meidän kotia sellaisena kuin se on. Sellaisena kuin me sen olemme kodiksemme laittaneet. Joten no stress (helpommin sanottu kuin tehty :D)! Jokos siellä on muuten lomat loppumassa? Nopsaa tämä aika on mennyt. Justhan me vasta täällä toivoteltiin toisillemme hyvää lomaa!

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,

alle

 


« Vanhemmat
Uudemmat »