sunnuntai 27. syyskuun 2015

Hemmottelua arjen keskellä / Holiday Inn Tampere – Central Station

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAP9234904-sideP9234911-sideHEI HUOMENTA!

Kuinka usein teillä käydään minilomalla hotellissa? Meillä ei juuri koskaan, ja nekin harvat kerrat kun sellaiselle lähdemme, sijoittuvat loma-aikaan. Ikinä en ole yöpynyt hotellissa rakkaassa kotikapungissani. Mutta Indiedaysin kautta saimme mahdollisuuden yöpyä Tampereelle syyskuun alussa avatussa Holiday Inn Tampere -Central Stationissa!

Kesken kiireisen keskiviikon suuntasimme tyttöjen kanssa keskustaan katkaisemaan arjen touhut. Varsinkin nuo pienet olivat aivan innoissaan pienestä hotellilomasta äidin kanssa kolmistaan. Tuumasimme yhteen ääneen, että emme ole aiemmin olleet kolmisin hotellissa yötä, emmekä edes ravintolassa syömässä. Holiday Inn Tampere Central Station sijaitsee aivan keskustan ytimessä; pääpostin talossa. Jos tänne saapuu junalla, niin suoraan asemalaiturilta pääsee hotellille. Parkkipaikkoja riittää myös mukavasti autoileville hotellivieraille parkkihallista.

Heti sisään päästyämme tuo aulatila, Open Lobby, teki suuren vaikutuksen. Ensimmäinen ajatukseni oli, että miten hotellin aulasta onkaan saatu tehtyä noin kodikas. Istuinryhmät rytmittävät tilaa, erikoisen kauniit valaisimet kiinnittävät katseet, työnurkkaus houkuttelee avaamaan tietokoneen ja löytyypäs tuolta aulasta tunnelmaa takkatulen muodossakin! Puuta, värejä, kontrasteja. Tällaisen sisustusihmisen silmään varsin onnistunut ja viihtyisä tila! Surffasit sitten netissä tai luit päivän lehtiä, niin täällä viihdyt varmasti. Hotellin vastaanotosta saa kätevästi ostettua virvokkeita tai kupin kahvia. Aulassa olevan Monscierge-kosketusnäytön avulla voi esimerkiksi tarkastella hotellin palveluita, lähteviä lentoja, Tampereen nähtävyyksiä ja tapahtumia sekä lähettää ystäville postikortin. Meillä tytöt on niin uteliaita, että saatiin tovi jos toinenkin vietettyä tuon interaktiivisen palvelun kanssa.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Heti hotellin aulaan astuessamme saattoi havaita, että hotelli on todellakin juuri avattu. Niin siistiä ja uutta. Uskon, että kaikessa skandinaavisuudessaan hotelli houkuttelee myös ulkomaalaisia vieraita kotimaisten vieraiden lisäksi. Sisäänkirjautuminen sujui mutkattomasti ja pian matkasimme hissillä 7. kerroksen huoneeseemme. Näköalat yli rautatien avautuivat huoneen ikkunasta. Pienille junabongareille hotellin sijainti on piste iin päälle. Huone oli kaikessa yksinkertaisuudessaan supersiisti. Mutta myös kodikas. Uskon, että hotelli palvelee hyvin niin perhe- kuin liikematkailijoitakin. Huoneessa voi tarvittaessa tehdä töitä pienen työpisteen ansiosta tai sitten siellä voi vain rentoutua, kuten me teimme. Ja hei tuoltakin hotellihuoneestakin löytyi pari kappaletta niitä kovasti ihailemiani sisustustauluja. Teeman mukaisesti Tampere-maisemaa. Yhdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle tila huoneessa riitti mainiosti, mutta kyllä tuolle vuodesohvalle olisi vielä yksi lapsi mahtunut 🙂 Kylpyhuone oli toimiva ja siisti. Lisäksi sieltä löytyi tasokas varustelu hiustenkuvaajineen ja erilaisine saippuoineen.

Arvatkaas, mikä teki meihin suurimman vaikutuksen? No nuo tyynyt! Kova ja pehmeä tyyny, mistä sai valita, kummalle päänsä painaa. Ihan luksusta! Hotellin aulasta saa myös pyytämällä höyhentyynyt. Lisäksi asiakastietoihin voi merkitä ylös oman tyynymieltymyksensä, jotta jatkossa saa aina omanlaisensa tyynyn. Isot pointsit tästä!

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA P9234923-side OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jätimme tavaramme huoneeseen ja lähdimme pikaiselle shoppailureissulle. Kaupat olivat kivenheiton päässä hotellin ulko-ovesta ulos astuttaessa. Pikkuhiljaa nälkä alkoi kurnimaan siinä määrin, että palasimme hotellille. Olin luvannut viedä lapset ravintolaan syömään ja lupaukseni pidin. Hotellissa on ravintola Martina, jossa muuten hotellissa asuvat alle 13-vuotiaat saavat ilmaisen ruoan ruokailevan aikuisen seurassa. Kids Eat Free -tarjous koskee kaikkia lasten ruokalistalla olevia ruokia.  Tuolla italialaishenkisessä ja kovin viihtyisässä Martinassa tarjoiltiin myös seuraavan aamun aamupala!

P9235051-side OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA P9235044-side OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hetken aikaa ruoan jälkeen mietimme suuntaisimmeko takaisin kaupoille, mutta väsy vei vallan mukanaan. Iltasuihkut, junabongausta ja pari aukeamaa Harry Potteria. Enpä ihan heti muista, että tytöt olisivat viikolla ennen kahdeksaa olleet aivan unessa 🙂 Toisaalta oli hyvä, että jätin myös tietokoneen kotiin, sillä lapset saivat jakamattoman huomioni. Sen lisäksi kulutin ne pari tuntia illasta, jotka yleensä käytän kuvien käsittelyyn, katsomalla telkkaria. X-asento supermukavassa sängyssä siivitti rauhallisille yöunille.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Varmaan mietitte, että näinköhän on, ettei junan äänet kuuluneet huoneeseen. Itsekin yllätyin, että eipä juuri kuuluneet. Jos kuuntelemalla kuunteli, niin sitten jonkinasteista huminaa saatoi olla havaittavissa. Yöunet nukuttiin siis makoisasti ja aamuun herättiin niin, että ehdimme rauhassa aamupalalle ennen koulun alkamista. Aamupala on hotelliyöpymisessä yksi kohokohdista. Vaikken muuten kovin ronkeli ruoan suhteen olekaan, niin hotelliaamiaisessa on muutama asia, jonka suhteen olen ehdoton; croissantit kuuluvat olla päältä rapeita, appelsiinimehun maistua appelsiinille eikä vedelle ja pekonin tulee olla tarpeeksi käristynyttä. Ja näinhän se tuolla Holiday Inn Tampere – Central Stationissa kuulkaas olikin! Muutenkin aamupala oli paras hotellin aamupala, jonka Suomessa olen syönyt. Tuonne täytyy mennä ihan pelkästään aamupalallekin koko perheen voimin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAP9245087-side OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Toivottavasti hei jaksoitte lukea tänne asti. Oli niin paljon asiaa ja niin paljon kivoja kuvia, ettei malttanut alkaa karsimaan 🙂 Onko teillä jo syyslomalle keksitty tekemistä? Jos ei, niin miten olisi koko perheen reissu Tampereelle? Tamperehan on ihana kaupunki ja täällä riittää tekemistä koko perheelle. Holiday Inn Tampere  -Central Stationissa on muuten meneillään huikea avajaistarjous! Tuo kannattaa käyttää hyväksi syyslomareissulla, mutta huomioikaa, että varaukset tulee tehdä ennen 30.9.2015. Itse aloin haaveilemaan hotelliyöstä täällä Tampereella tuon miehen kanssa, käydä teatterissa ja syömässä. Olla ikään kuin turistina omassa kotikaupungissaan tekisi hyvää myös. Nähtävyyksiä sun muita tulee ihan liian harvoin käytyä läpi!

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,

alle


perjantai 25. syyskuun 2015

Happiness is a piece of cake

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

MOIKKA TAAS!

Ihan ekaksi on pakko sanoa, että kiitos  Kiitos teille ihanaisille, kun jätätte puumerkkiä käynnistänne. Ja vastaavasti täytyy sanoa anteeksi. Pahoitteluni, kun en ehdi ihan jokaiseen kommenttiin vastata heti, kun kommentin luen. Tämän illan fredagsmys koostuu Vain elämää -ohjelmasta ja kanssakäymisestä teidän ihanien kanssa. Kommentteihin vastaamisien muodossa.

Hei, se olisi perjantai! Kannat kattoon (lue; villasukat kohti kattoa takkahuoneen sohvalla). Meillä tuli tytöille yökyläkaveri, joka matkaa huomenna kanssamme mökille yöksi. Pidetään tänään isommalla tyttöporukalla löffäilyilta ennen kuin mies saapuu reissusta kotiin. Kuulemma taas olisi spa auki, joten ehkä käyn pedikyyrissä tai niskahieronnassa 😉

Sen lisäksi, että onnistuin polttamaan eilen kalapuikot pohjaan, onnistuin leipomaan ihan sairaan hyvän kakun. Joka tosin jäi hieman liian al denteksi tuolta keskeltä, mutta eipä juuri makuun tai koostumukseen vaikuttanut. Kakku on gluteeniton. Pohjassa maistuu paahdettu kaura…ehkä hieman myslivivahteella. Täyte on pehmeän samettista rahkajugurttia, joka maistuu vanilijaiselle mustikalle. Ei huono, eihän? Ja veikkaanpa, että himpun verran terveellisempi kuin ihan perusmustikkajuustokakku!

SAMETTINEN MUSTIKKAKAKKU
(10:lle)

Pohja
4 dl gluteenittomia jumbokaurahiutaleita
1 tl merisuolaa
1 rkl hunajaa
0,5 dl-1 dl rypsiöljyä

-surauta kaurahiutaleet liki sileäksi tehosekoittimessa
-sekoita ne kulhossa suolan ja hunajan kanssa
-nypi sekaan rypsiöljy, kunnes saat käsiteltävän massan
-painele irtopohjavuoan pohjalle ja paista 200 asteessa n.10 minuuttia

Täyte
2 prk rahkajugurttia
1 prk vaahtoutuvaa vaniljakastiketta (Flora Vanilla)
5 liivatelehteä
tilkka vettä
1 rkl hunajaa
0,5 dl mustikkahilloa

-liota liivatelehtiä kylmässä vedessä noin 5 minuuttia
-vaahdota vaniljakastike ja sekoita sen joukkoon rahkajugurtti
-kiehauta tilkka vettä, lisää siihen hunaja
-puristele liivatelehdistä ylimääräinen vesi pois ja sulata ne vesihunajaseokseen
-kaada lorottaen vaniljakastikerahkaseokseen
-kaada täyte irtopohjavuokaan jäähtyneen pohjan päälle
-ota lusikalla nokareita mustikkahilloa ja laita täytteen päälle
-sekoita hillo täytteeseen esim. cocktail-tikulla
-anna kakun jähmettyä jääkaapissa yön yli tai ainakin kolmisen tuntia

*********************************

Voin olla vähän jäävi sanomaan, mutta mun mielestä kakun ei tarvitse olla aina turhan makea. Tosin sokerihiiret voivat ja saavat olla kanssani eri mieltä. Tuo kakku meni siinä missä juustokakkukin, mutta ei tökkäise makeudellaan. Lapsetkin tykkäsivät! Onni on pala kakkua – sitä meinaan on vielä reilu puoli kakkua jäljellä jääkaapissa. Nyt iltapäiväkahvien keittopuuhiin, sitten pari projektia pois pyörimästä jaloista, lenkille, saunaan ja sohvalle. Kera tietokoneen. Ketarat ojolleen ja aivot narikkaan. Ilman viiniä tänä iltana tosin. Viime viikkoinen Tallinnan reissu painaa vieläkin sen verran, että tekee ihan hyvää vähän valkaista nenää 😉

SUPERIHANAA VIIKONLOPPUA 

alle

PS. jos jotain teistä kiinnostaa tarkemmat speksit niin tuossa kakussa on 224 kcal/pala 🙂


torstai 24. syyskuun 2015

Parasta just nyt!

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA
MOIKKAMOI!

Voi vitsit, että mulla oli kuulkaas suuria suunnitelmia tälle päivälle; vapaapäivänähän kun ehtii tekemään vaikka mitä ;D Piti jo bloggailla heti päiväseltään, mutta niin se vain aika meni. Ihan parasta just nyt on se, että päivä on ollut osaltaan aikatauluton. Mitä sitten vaikka postaus ei olisikaan silloin eetterissä, kun sen on suunnitellut tekevänsä? Mitä sitten, jos on unohtanut aamulla pyörimään laittamansa lakanat pesukoneeseen? Mitä sitten vaikka iltaruoaksi on tarjolla kalapuikkoja, vaikka koko päivän kotosalla ollessani olisin ehkä ehtinyt tekemään kunnon kotiruokaa tarjolle? Mitä sitten vaikka kuvissa sohvatyynyt vähän repsottavat sinne sun tänne? Mitä sitten, vaikken jaksanut tänään juuri tälläytyä ja yhdestä kuvasta on leikattu pää pois? 😉 Ei aina voi olla täydellinen. Eikä siihen tarvitse pyrkiäkään. Pääasia, että on onnellinen. Jutun pointtihan on siinä, että elämässä on oikeasti niin paljon sellaisia asioita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota. Niiden negatiivisten juttujen sijaan. Iloisia ja positiivisia asioita. Jälleen kerran niitä elämän kultareunoja. Ihan parasta just nyt on…

…aamuinen lenkki, jonka jäljiltä on vieläkin fressi olo. Vaikken edes juossut.
…syksyn ja omenan tuoksu ulkona. Vaikka omenat ovatkin tänä vuonna ihan rupisia.
…se, että laitoin buddhan pään sivupöydälle odottelemaan seinälle pääsyä ja sehän sopii tuohonkin. Vaikkei sen paikka oikeasti siinä ehkä olekaan.
…se, että mies tulee jo huomenna kotiin reissusta. Vaikka tulee niin myöhään, ettei ennätetä mökille ennen lauantaiaamua.
…muhkeisiin villatakkeihin kietoutuminen. Vaikka hetken päästä tulisikin tuskis ja joutuisi sen riisumaan.
…joogavideot, joita tein jo aamulla yhden ja illalla ajattelin tehdä toisen harjoituksen. Vaikka kaikki liikkeet eivät tunnukaan mielekkäiltä, kiitos kankeuteni.
…pikkuisen kummipojan kanssa yhdessä syöty omena. Vaikka toiselle jäi ne karaosat 😉
…kuopuksen kädet kaulan ympärillä. Vaikka puristaakin niin julmetun kovaa.
…kavereidensa kanssa innoissaan leikkivä esikoinen. Vaikka onkin mitä luultavammin illalla ihan rättipoikkipuhkiväsynyt.
…pystyyn kauniisti kuollut calluna. Vaikka variseekin ikävästi heti, kun siihen koskee.
…jo yli kuukauden elävänä pysynyt myrtti. Vaikka en ole edes juuri kastellut sitä.
…”terveyskakku” jääkaapissa, jota käyn lusikalla syömässä tämän tästä. Vaikken malttanut antaa sen hyytyä tarpeeksi.
…torstai, perjantain aatto. Vaikka se tarkoittaakin sitä, että viikot hurahtavat aivan liian nopsaa ohi.

Jep, näin se vaan kuulkaas menee. Viime aikoina on ollut sellainen kiire, ettei ole oikein ehtinyt pysähtyä alas ja miettiä niitä mukavia juttuja elämässä. Ihan niitä pieniä kultakimpaleita. Kahvikupin kanssa istuin juuri hetkeksi alas ja listasin nämä tähän. Toivottavasti teillekin on tänään tapahtunut kivoja juttuja. Huomenna sitten ohjetta tuohon ”terveyskakkuun”. Vaikka se tosiaan jäi keskeltä vähän löllöksi. Maku ratkaisee 😀

TORSTAITERKUIN,

alle


keskiviikko 23. syyskuun 2015

Uudet hiukset x 2

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

NO HEIPPAHEI!

Vihdosta viimein hiusjuttuja. Tilannehan on elänyt tässä viikon mittaan; viime viikon keskiviikkona kävin kampaajalla hieman kyllästyneenä tuohon kulahtaneen vaaleaan lookiin. Syksyksi halusin sävyä hiuksiin, tummempia vivahteita. Haaveissa kuparinruskeat hiukset. Ja hei sellaiset sain! Tyveen laitettiin vähän tummempaa sävyä ja tuntui, että hiusten määrä kaksinkertaistui. Kampaaja-Krista teki taas ihmeitä 🙂 Koska lähtötilanne oli vaalea, niin hiuksiin laitettiin ensin nestemäinen pigmenttiväri (?) pituuksiin. Puhuttiin kampaajan kanssa, että silti on mielenkiintoista nähdä, miten sävy alkaa pesujen jälkeen käyttäytymään. Punainen luovuttaa väriä aika paljon muutenkin ja kun kyseessä on blondattu hius alla niin ei ikinä voi tietää. Punaista väriä lähti pesussa kyllä rutkasti heti ensi alkuun. Tallinnan reissulla oltiin tilanteessa, että hiusten pituudet olivat aikalailla vaaleanpunertavat 😉 Onneksi löysimme kampaamoalan liikkeen, josta mukaani tarttui pari sävyttävää hoitsikkaa; toinen sävyssä copper ja toinen sävyssä toffee. Ne paransivatkin tilannetta samantien. 

Kotiin tullessani huomasin, että sävyhoitoaine ei enää tepsinyt niin kuin piti. Tai tepsi, mutta hiukset kirkuivat kuitenkin vähän omaan makuuni liaan punaisena. Ehkä se blondi hius sieltä alta kuulsi läpi. Joten ostin uuden hoitoaineen, tällä kertaa suklaansävyisen. Sillä sain tilanteen taas balanssiin. Mutta hei, jokaisen kampaajan kauhuna tein eilen maitokauppaostoksilla heräteostoksen (kertokaa mulle, etten ole ainoa!). Kaipasin hieman eloa tuohon hiukseen, joten otin riskin ja ostin raita-ainekset. Sanokaa mitä sanotte, mutta nyt olen tyytväinen. Ihan puhtaasti raita ei vaalentunut, mutta parempi näin kuin ihan sellaiset blondit raidat. Nyt on eloa ja jakausta muuttamalla saa takaisin sen ”ei-raidattoman” puolen hiuksista. Terkkuja vaan sinne kampaaja-K:lle, että lokakuun lopulla taas katsellaan, minkä väriseen päädytään. Ei ole helppoa olla nainen, totean taas kerran 😀

Hiukset

Olenko mä ainoa laatuaan? Värjäättekö te kaupan väreillä? Musta tuntuu, että seuraavan kerran kampaajalla yritetään saada hiuksista se oma väri esiin; hiirenharmaa ja siihen vaaleat raidat. Eipä tarvitse värjäillä sitten niin usein. Ihan muistin virkistämiseksi, täältä löytyy hiusvärihistoriaani. Kaikkea on kokeiltu. Ja kaikkea tullaan kokeilemaan. Luultavasti. Niin paljon kuin tykkäänkin vaaleista hiuksista, niin ne vetää ainakin meikäläisen näin syksyllä kovin värittömäksi. Keväällä sitten taas vaalennellaan…mennään tässä välissä sitten laidasta laitaan. Kyllä on kuulkaas kiva miehenkin tulla kotiin, kun ikinä ei tiedä, onko siellä brunette, blondi vai kenties punatukkainen vaimo vastassa ;D

Jep, nyt pakkauspuuhiin. Meillä on tytsyjen kanssa hemmotteluilta ja -yö edessä ja huomenna suunnataan aamulla kouluun suoraan hotellin aamupalalta!

KESKIVIIKKOTERKKUSIN,

alle


tiistai 22. syyskuun 2015

Suussasulava syyssalaatti

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAP9224874

MOIKKA VAAN HEI!

Tulipas paljon ässiä tuohon otsikkoon…vähän niin kuin vesihiisi sihisi hississä -meiningillä 😉 Syyssalaatti, syksyinen salaatti. Mutta kuitenkin, mä olen nyt taas (jokasyksyiseen tapaani) hurahtanut punajuuri+vuohenjuustoyhdistelmään! Sitä söimme Tallinnassakin pariin otteeseen ja sitä meillä nyt näemmä syödään kotonakin, kunnes kyllästytään.

Mies tuli ennen reissuun lähtöänsä kotiin lounaalle, joten kiiruhdin suitsaitsukkelaa töistä kotiin puolen päivän jälkeen. Kuorin porkkanat, pienistelin ne ja laitoin kiehumaan. Eri kattilaan laitoin punajuuret kuorineen päivineen. Vuohenjuusto otti vähän väriä uunissa ja lehtikaali meni öljyn kanssa muhimaan vuokaan hetkeksi. Aikas nopsaa tuli hyvinkin täyttävä ja ennen kaikkea maukas salaatti. Väliin vähän muutakin kuin sitä ainaista parsakaali-lehtikaalisalattia!

SYYSSALAATTI
2:lle pääruoaksi

3 porkkanaa kuorittuna ja suikaloituna
4 pientä punajuurta
salaattipohjaa (lehtikaalia, tammenlehtisalaattia yms)
vuohenjuustoa
öljyä
suolaa
timjamia
hunajaa
auringonkukan siemeniä
cashew-pähkinöitä

-keitä porkkanoita ja punajuuria eri kattiloissa noin 5-7 minuuttia
-sillä aikaa leikkaa vuohenjuusto siivuiksi ja ota niihin väriä grillivastuksen alla uunissa
-valuta punajuurista vesi ja anna jäähtyä, kuori punajuuret ja leikkaa lohkoiksi
-valuta porkkanoista vesi ja asettele punajuurilohkojen kanssa uunipellille
-ripsottele päälle öljyä, suolaa ja timjamia
-paista uunissa 225 asteessa, kunnes alkavat ruskistumaan (n.15-20 min)
-sillä aikaa pyöräytä kuivalla pannulla pähkinät ja auringonkukan siemenet ruskeiksi
-sekoita loraus öljyä salaattipohjaan
-lado salaattipohjan päälle uuniporkkanat ja -punajuuret sekä pähkinät, siemenet ja vuohenjuustot
-lorauta päälle hieman hunajaa
-nauti!

********************************

Ihana makumaailma! Porkkana ja punajuuri saavat kivasti makeutta tuolla uunissa. Paahteiset pähkinät ja siemenet kruunaavat vielä koko komeuden. Nyt kuppi kahvia siinä toivossa että, josko sitä ehtisi sohvalle hetkeksi istahtamaan. Meillä on talo ihanan hiljainen; lapset ovat seurakunnan iltapäiväkerhossa ja mies lähti matkoihinsa (lue: työreissuun :D). Vietetään laatuaikaa tyttöjen kanssa perjantai-iltaan asti. Eikä mitä tahansa laatuaikaa kolmistaan kotona, vaan huomenna päästään vähän humpsuttelemaan kaupungille ja yöksi hotelliin! Siitä lisää myöhemmin. Huomenna blogissa myös vihdosta viimein hiusjuttuja. Ja mikäli löydän meiltä paikan tuolle yhdelle Tallinnan tuliaiselle, niin sitäkin voisin vilautella tässä viikon mittaan. Kaupassa kun kaikki seiniin laitettavat jutskut näyttävät tosi kivoilta. Kotiin päästessään sitä hiffaakin, että eihän sitä seinätilaa tuosta vaan taiota. Oh well, jos ei se mun seinälle asetettava buddhan pää passaa meille, niin voipi olla, että täällä blogin puolella on arvonta tuon tiimoilta 😉

TIISTAITERKKUSIN,

alle