sunnuntai 25. syyskuun 2016

Yksi meistä

14

HEIPPAHEI & HELLUREI!

Niin äklösöpöltä kuin tämä saattaa kuulostaakin, niin sanon sen silti; elämä on niin kamalan ihanaa just nyt! Partioleirin uuvuttama pikkuinen pötköttelee takkahuoneen sohvalla kera karvakorvan, esikoinen puuhailee huoneessaan omiaan, isoin kullannuppu on hyvässä tallessa golfkentällä, kodin on täyttänyt uunista tuleva banaanileivän tuoksu ja pian hellalle pääsee porisemaan riisipuuro iltaruoaksi. Elämän pieniä iloja, mutta sitäkin arvokkaampia. Vaikka viikonloppu on sujunut erittäin mallikkaasti, niin ei se silti tuntunut ihan täydelliseltä. Tuntui kuin yksi palanen oli puuttunut pienemmän ollessa partioleirillä. Parin viikon päästä pääsemme taas mökille koko perheen voimin, sitä odotellessa! Kuten eilen totesin, niin aika kylmiä mökkikelejä on pidellyt tämä viikonloppu. Tosin eilen illalla jo tuntui, että mökki alkoi pikkuhiljaa lämpiämään 😉sunnuntai-9-of-9sunnuntai-1-of-9sunnuntai-6-of-9sunnuntai-8-of-9sunnuntai-5-of-9 Tänä aamuna Tobyn vedellessä vielä sikeitä sängyn jalkopäässä (jep, sängyllä :D) aloin miettimään, että kuinka kiitollinen sitä saa olla tuosta paljon iloa ja rakkautta tuovasta karvakorvastakin. Seurakoiraa etsimme ja seurakoiran saimme. Oikeastaan vielä enemmän. Hän on osa perhettämme. Yksi meistä. Tykkää olla kaikissa touhuissa mukana. Kun saunotaan, pikkujäbä haluaa saunoa mukana. Kun katsotaan telkkaria, tuo välillä lelua ja pyytää leikkimään. Usein tosin makoilee silloinkin vieressä ja nauttii vain olostaan. Kun pelataan korttia, niin hakeutuu syliin ollakseen mukana geimeissä. Tai sitten pötköttelee jalkojen juurella. Kun lähdetään mökille on sekunnissa valmis tulemaan autoon. Mökkimatkat menevät sujuvasti ilman pysähdyksiä, sillä tuon tunnin ajan Toby nukkuu autossa. Venematkan istuu kiltisti sylissä ja kun pääsee laiturille menee ihan sekaisin vapaudesta. Mökillä saa mennä ja tulla miten haluaa, kaivaa hiekkaa ja nukkua päikkäreitä. Ruoka-ajatkin ovat vähän niin ja näin, mutta hienosti selvitään. Tosin poikkeuksetta aina näin sunnuntaisin on edessä koiran pesu; mökillä kun tulee tungettua kuonoa joka paikkaan, niin se on ihan musta. Samoin tassut ja masu. Hih, edelleen jaksan hihitellä niille, jotka taivastelee valkoista koiran väriä. ”Kun se likastuu niin paljon helpommin…” Eiköhän se likastu yhtäpaljon kuin muunkin väriset koirat. Lika vaan tuppaa näkymään himpun verran paremmin. Toistaalta, eipä sekään haittaa – meillä tykätään suihkutella ja nautitaan shampoon vaahdottamisesta.
sunnuntai-3-of-9 sunnuntai-2-of-9 sunnuntai-7-of-9 sunnuntai-4-of-9
Joten juu, rotuvalinta meni ihan nappiin. Yksilönäkin taidettiin hit the jackpot. Toki Toby on vielä välillä vähän rasavilli varsinkin iltaisin, mutta niin  ne pentuna vissiin tuppaa kaikki olemaankin. Rauhoittuu kyllä kiltisti syliin. Omaa tahtoakin tuntuu löytyvän, mutta niinhän meiltä kaikilta. Ihan hassu ajatella, että vielä vähän aika sitten meitä oli neljä. Nyt meitä on viisi. Kauhulla ajattelen jo reissuun lähtemistä ja Tobyn hoitoon viemistä. Varattiin reissu syyslomalle jo hyvissä ajoin ennen tietoa koiran saamisesta. En ymmärrä, miten tuosta rakkaasta karvaturrista voi olla viikon erossa ♥

Nyt sitä riisipuuroa keittelemään, olisikohan vähän liian aikaista keitellä sen kaveriksi luumusoppaa? Facebook muuten muistutti menneistä tänä aamuna ja kolme vuotta sitten tänään olin paistanut ekat joulutortut sinä vuonna. Huh, ehkä ei ihan vielä… 😉

SULOISTA SUNNUNTAITA IHANAT,

alle


lauantai 24. syyskuun 2016

Syysiltojen suloinen gulassikeitto

0

OLYMPUS DIGITAL CAMERAgulassikeitto OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAHEISSULIVEI,

ja leppoisaa lauantaiaamupäivää. Me täällä väijytään eilinen Vain Elämää ennen kuin klapihommat kutsuvat. Siinä missä viime kerralla mökillä ollessamme oli vielä kesä (syksyisellä vivahteella), niin nyt se syksy on kyllä tullut päälle ryminällä. Viime yönä kömmimme nukkumaan luut ja ytimet jäässä. Kylmien peittojen väliin. Ja vaikka kaikki patterit huutavat lämpöä nupit kaakossa, niin kyllä täällä aamullakin tuntui, että huurua tulee uloshengitettäessä 😉 Ei muuta kuin lisää kuumaa kahvia kuppiin ja toiset villurisukat jalkaan.

Lounaaksi jos olisi lämmittävää keittoa, niin sekin voisi auttaa. Lounaaksi meillä on pepperonipastasalaattia, mutta jos teillä on kauppa lähellä, niin suosittelen kipaisemaan pikaisesti ja noutamaan ainekset gulassikeittoon. Tuo pari vuotta sitten kehittelemäni gulassikeiton resepti on noussut yhdeksi blogini suosituimmaksi reseptiksi. Se on oikein sellainen kylmien syysiltojen ja syksyisten lauantaipäivien pelastajakeitto. Joskus pitää tehdä tätä tuplasatsi, sillä lämmitettynä paranee kuin kaalikeitto konsanaan. Koska uusia lukijoita on tullut sitten vuoden takaisen, kun viimeksi tämän reseptin blogissa jaoin, niin jaetaanpas se uudelleen.

MARIAN GULASSIKEITTO

2 sipulia
1 solo valkosipulin kynsi
2 rkl tomaattipyreetä
3 tomaattia
3 paprikaa
400 gr sikanautajauhelihaa
noin 15 cm pötkö salamia
4 laakerinlehteä
0,5 rkl oreganoa
1,5 rkl paprikajauhetta
2 lihaliemikuutiota
mustapippuria myllystä
suolaa maun mukaan
vettä

– pilko sipulit ja kuullota niitä voissa hetki
– lisää murskattu valkosipulin kynsi, jauheliha ja lihaliemikuutiot -> ruskista
– lisää tomaattipyree, pilkotut tomaatit, paprikat ja salamit
– lisää loput mausteet ja vettä sen verran, että em. aineet peittyvät reilusti
– kiehuta noin 30 minuuttia; kunnes paprikat ovat pehmenneet ja keitto sakeutunut
– tarkista suola ja lisää tarvittaessa
– tarjoile valkosipulimurskalla maustetulla creme fraichella maustettuna

**********

Parin vuoden aikana reseptiä on tarpeen tullen muutettu hieman; milloin on suurustettu vehnäjauhoilla ja milloin käytetty tomaattien tilalla purkki tomaattimurskaa. Yhtä kaikki, joka kerta soppa yllättää ja katoaa parempiin suihin alle aikayksikön. Kehoitan siis teitäkin ihanat siellä ruudun toisella puolella maistelemaan ruoanlaiton yhteydessä ja muokkamaan tuotoksenne makua kohti täydellisyyttä. Täydellisyyttä, jonka kriteerit vain te määritätte. Siitä siinä ruoanlaitossa on kyse.

Me lähdetään nyt kohti täydellisiä klapeja. Sellaisia tarpeeksi kapeita ja rapsakoita. Pitänee laittaa pipo päähän ja tumput käteen. Pohjoisesta tulee tuulahdus talvea!

LEPPOISIN LAUANTAITERKUIN,

alle


perjantai 23. syyskuun 2016

Äidin vaatekaappien kätköistä

4

HEIPSULI IHANAISET!

Mitä teille kuuluu? Itseäni hieman harmittaa, että tällä viikolla blogi, insta ja snäppi ovat olleet jotenkin katvealueella. Ei ole ehtinyt päivitellä niin usein kuin haluaisi. Mutta siihen on syynsä. Viikonloppu ja pako saareen tulee tarpeeseen; kuten kerroin, niin olemme tällä viikolla alkaneet tyhjentämään mummulaa. Hivenen raskasta puuhaa. Sen huomaa siitä, että iltaisin on saanut kaatua sänkyyn ja aamulla yhdeksän tunnin yöunien jälkeen samasta asennosta herätessään tuntuu, että ei ole kuitenkaan nukkunut ollenkaan. Vaikka onkin. Huomaan kroppani reagoivan muutoksiin ja stressiin väsymyksellä. Joten mökkiviikonlopulle luvassa puutalkoiden lisäksi päikkäreitä ja pitkiä yöunia. Toivottavasti herra Karvakorva on kanssamme samalla linjalla 😉aiti-9-of-9aiti-4-of-9

Ajattelin nyt esitellä teille muutaman vaatteen, jotka pelastin äidin vaatekaapeista. Meidän äiskällä oli ehkä maailman parhain maku myös vaatteiden suhteen. Kröhm, voin olla asian suhteen ehkä vähän puolueellinen. Ns. arkivaatteet olemme nyt käyneet läpi ja vaikka äiti muuten olikin todella pientä kokoa, niin rakasti isoja villapaitoja. Niitä nyt on minullakin sitten tälle syksylle kauniissa beigen, valkoisen ja harmaan värissä. Lisäksi kuvissa näkyvien vaatteiden lisäksi jätin itselleni muutamat tunikat, Nansoa ja by Pia’sia. Marimekon valkoinen villahamekin kurkistaa kasasta. Mutta minkä kanssa tuollaisia polvipituisia villahameita pidetään? Teepparin ja pitkän villatakinko?

Kuvassa päälläni on itse asiassa paita, jonka olen joskus saanut ulkomaan tuliaisina. Kerran mietinkin, että mihin ko. paita on joutunut. Hah, siellähän se oli äipän kaapissa.  Juhlavaatteet meillä on vielä käymättä läpi, mutta ne on sellaisia että kannattaisi viedä kirpparille. Kokoa 34/36, ajattomia ja laadukkaita. Veikkaan, että sieltä vintiltä löytyy vielä monen monta jakkupukuakin. Äiti heräsi työaamuina aina viideltä, laittoi paplarit päähän, meikkasi ja kun lähti seiskan maissa töihin, niin heräsin korkkareiden kopsutukseen. Poikkeuksetta aina oli päällä jakkupuku, joko pitkillä housuilla, hameella tai sitten bermudoilla. Muistatteko, kun johonkin aikaan oli nuo shortsipuvut muotia? En ehkä osaisi itselläni sellaista kuvitellakaan päällä 🙂 aiti-2-of-9 aiti-7-of-9 aiti-3-of-9aiti-8-of-9

Muutamien vaatteiden lisäksi jätin muistoksi jouluesiliinan, ruskean pellavaisen punaisilla raidoilla. Josko sitä alkaisi pitämään myös esiliinaa ruoanlaiton yhteydessä. Ainakin sitten jouluna, jos ei muuten. Nyt vielä pakkaamaan viimeiset tarvittavat pikkuisen rinkkaan; toinen menee viikonlopuksi partioleirille. Isompi kullannuppu lähtee ystävänsä kera mökille puutalkoisiin mukaan 😉 Katsotaan, josko mökiltä jaksaisi päivitellä kuulumisia blogiin. Jos täällä on hiljaiseloa, niin tsekatkaahan Insta ja Snäppi (atmarias)!

IHANAA VIIKONLOPPUA ♥

alle


torstai 22. syyskuun 2016

Minä ♡ leipä

6

 

HEIPPAHEI!

Viikko sitten kerroin teille vuoristoradasta, jonka korkeimmalla kohtaa tällä hetkellä huristelen leipäkaverini kanssa. Toivoen, että sitä alamäkeä tai liiemmin ylämäkeä ei tule. Vedän jarrua ja nautin leivän syömisestä juuri siinä määrin kuin sitä nyt tulee syötyä. Fazer Vatsaystävällisen -yhteistyökampanjan myötä ajattelin kertoa, minkä päällysteiden kanssa leipää yleensä syön. Ei sillä, kyllä se perinteinen kinkkukurkkuruisleipä edelleen kuuluu ruokavaliooni. Mutta välillä on kiva saada vähän vaihtelua leivänpäällisiin. Aloitetaan omasta suosikistani, Fazer Vatsaystävällinen Ruis – maailman ensimmäisestä vatsaystävällisestä ruisleivästä.

– Ruis on suomalaisten ykkösvilja, mutta ruisleipä on yksi suurimpia FODMAP-hiilihydraattien lähteitä eikä siksi sovellu herkkävatsaisille.
Fazer Vatsaystävällinen sisältää vähemmän FODMAP-hiilihydraatteja kuin tavallinen ruisleipä.
– Leivässä yhdistyy hyvä maku ja luonnollinen terveellisyys
– Ei vehnää
– Runsaasti hyvää tekeviä jyviä ja siemeniä
– Sydänmerkki (vähäsuolainen, suolaa 0,7 %)
– Runsaskuituinen, kuitua 10%
– Lyhyt ja ymmärrettävä ainesosaluettelo
– Leivottu Suomessa kotimaisesta rukiista

Ruisleipähän maistuu taivaalliselta pelkän voin kanssa, mutta usein sitä tulee syötyä myös salaatin, graavilohen, tillin ja sitruunamehun kanssa. Jatkojalostin tuota maukasta kalaleipää hieman ja teinkin leivästä osan salaattia. Samat ainekset kuin lohileivässä, mutta vain salaattimuodossa. Ruokaisa, terveellinen ja maukas päivän sulostuttaja!

fazer-vatsaystavallinen-20-of-30 fazer-vatsaystavallinen-21-of-30 fazer-vatsaystavallinen-7-of-30 fazer-vatsaystavallinen-22-of-30 fazer-vatsaystavallinen-23-of-30

Rehellisesti voin myöntää, että sen harvan kerran, kun olen gluteenitonta leipää syönyt, niin en ole ollut vakuuttunut mausta. Tuntuu, että makua ei ole ollut. Senpä takia Fazer Vatsaystävällinen Gluteeniton -leipä oli erittäin positiivinen yllätys. Tätä meidän lapsetkin ovat nyt syöneet aamupalana tietämättä sen kummemmin mistään gluteenipitoisuuksista. Tykkäävät kovin. Jälleen kerran ajattelin kokeilla esikoisen taiveihottumaan gluteenittomia tuotteita. Tuntuu, että kun aurinko ei enää ihoa helli, niin se alkaa kuivumaan.

– Leivottu gluteenittomista viljoista, ilman lisättyä sokeria
– Sopii hyvän makunsa vuoksi koko perheelle
– Herkullista makua leipään tuovat auringonkukan- ja kurpitsansiemenet
– Valmiiksi halkaistuna helppo käyttää
– Maidoton
– Leivottu Suomessa

Gluteenittoman leivän päälle pääsi ikisuosikkini luomutomaatti, fetajuusto, mustapippuri sekä rakuuna. Toimi sellaisenaan, mutta maistui taivaalliselle myös haettuaan vähän lisäpotkua uunista grillivastuksen alta. Leipä rapsakoitui ihanasti tuolla uunissa. Pieni varoituksen sana, tomaatti on tulikuuma uunista tultuaan, joten malttakaa hetki!

fazer-vatsaystavallinen-16-of-30fazer-vatsaystavallinen-17-of-30 fazer-vatsaystavallinen-15-of-30fazer-vatsaystavallinen-9-of-30 fazer-vatsaystavallinen-18-of-30Joskus aikoja sitten tajusin, että leivän päälle ei tarvitse aina laittaa vain suolaisia päällysteitä. Leipä toimii myös kahvin seuralaisena pullan korvikkeena. Terveellisempänä sellaisena. Fazer Vatsaystävällinen Kauraleipä – rouhea kauraleipä ilman vehnää pääsi sulostuttamaan iltapäiväkahvihetkeäni tässä menneellä viikolla.

– Vatsaa hellivää kauraa 4 eri muodossa: kaurahiutaleita, kaurajauhoa, kauranjyviä ja kaurakuitua
– Runsaasti hyvää tekeviä jyviä ja siemeniä
– Ei vehnää eikä lisättyä gluteenia
– Ei lisättyä sokeria
– Runsaskuituinen, kuitua 8%
– Täyttä terveellisyyttä pienessä palakoossa
– Leivottu Suomessa 100% kotimaisesta täysjyväkaurasta

Ruisleipää olen syönyt turkkilaisen jogurtin ja pensasmustikoiden kanssa kahvin kera, mutta kauraleivän päälle pääsi tällä kertaa turkkilaista jogurttia, omenansiivuja, hunajaa ja kanelia. Likipitäen ihan täydellinen makuyhdistelmä, suosittelen kokeilemaan!

fazer-vatsaystavallinen-30-of-30 fazer-vatsaystavallinen-29-of-30fazer-vatsaystavallinen-8-of-30 fazer-vatsaystavallinen-24-of-30 fazer-vatsaystavallinen-26-of-30

Vaikka sitä ollaan välillä oltu vähän hakoteillä leivänsyömisen suhteen, niin toivotaan nyt, että leipä on tullut takaisin ruokavaliooni pysyvästi.  Enää minulla ei ole syytä välttää leipää! Täyttävää ja terveellistä, helppoa ja hyvää. Menee niin aamupalana, välipalana kuin iltapalanakin. Varioimalla on osa ateriaa, kuten tuolla esittelemässäni salaatissa. Minä♡ leipä, toivottavasti sinäkin! 🙂 Lisätietoja maidottomista, laktoosittomista ja vegaaniin ruokavalioonkin sopivista Fazerin vatsaystävällisistä leivistä löydätte kampanjasivuilta.

ILOISIN TORSTAITERKUIN,

alle

YHTEISTYÖSSÄ: FAZER VATSAYSTÄVÄLLINEN

indiedays-ja-brm-yhteislogo


keskiviikko 21. syyskuun 2016

Sohvahaaveiluja

16

HEIPSANKEIPSAN,

heti aamusta treffasimme veljen vaimon kanssa mummulassa ja liki koko päivä touhutettiin menemään. Vaikkei se tuossa äidin vaatteita läpikäydessä kovin pahalta tuntunutkaan, niin nyt on henkisesti aivan kaputt. Tai siis joku ylitsepääsemätön väsymys iski päälle yllättäen. Sitä ei varmastikaan aivot pysy mukana koko touhussa, mutta syvällä sisimmässään prosessoi asioita. Jännä tunne. Mummula alkaa pikkuhiljaa tyhjenemään, vaikka paljon on vielä tyhjennettävää. Ennen remonttia. Joka sekin nyt tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta. Kunpa joku vain tulisi ja sanoisi, että näin tehdään, tässä rahat remppaa varten ja tässä suunnitelmat – soitamme kun voitte muuttaa sisään 😀

No mutta hei, jotain positiivista; olohuone tulee olemaan yksi niistä harvoista huoneista, joka jää pohjaltaan ja käyttötarkoitukseltaan entisenlaisekseen. Se onkin ainoa huone, johon olen jo mallannut meidän huonekalut. Ja varsin hyvin pärjäisimme olemassa olevilla huonekaluilla, mutta jotenkin uuteen muutettaessa tekisi mieli uusia sohvat. Eihän kuusi vuotta sitten ostetuissa Ikean Kivikeissä mitään vikaa ole, mutta jos mies huolisi ne telkkarihuoneeseensa ja mä saisin olkkariin uudet… Olen pyöritellyt muutamaa vaihtoehtoa:

GERVASONI GHOST (kuva täältä)

ghost_12_1

Valkoisena ja kahtena kappaleena kiitos. Ainoa pieni este on hinta. Joten hyvänä kakkoshaaveena toimii:

LE GRAND AIR (kuvat täältä)

legrandair2_9 legrandair3_10

Onko teillä kokemuksia jommasta kummasta sohvasta? Olen alkanut olemaan avoin jollekin muulle sohvan värille kuin valkoiselle. Esimerkiksi hiekka tai harmaa sohvan värinä toimisi tuolla vanhassa talossa aivan loistavasti! Sohvan lisäksi olen haaveillut sohvapöydästä. Näinköhän se on, että hitaana hämäläisenä alan ”jo tässä vaiheessa” syttymään marmoripöydälle? 😉 Ruokatilan paikka muuttuu siitä, mitä alunperin suunnittelimme. Se tietää pienemmän ruokapöydän ostamista. Tosin se ei ole ongelma, sillä ongelma on ollut nykyinen ruokapöytä. Tai sen liian iso koko. Kattaminen on perin hankalaa ja pienempi pöytä mahdollistaa kodikkaammat kattailut. Muutenkin sitä on alkanut ajattelemaan koko rempan suhteen sitä, että mikä on järkevintä ja kotoisinta. Kuinka paljon lisää tilaa sitä ihminen tarvitsee? Käyttääkö kaikki sallitut neliöt vai yrittääkö pärjätä niillä mitä on?

Nyt hetkeksi tuulettumaan ulos, ehkä sen jälkeen remppakaaoskin näyttää taas selkeämmältä! 🙂

KESKIVIIKKOTERKUIN,

alle


« Vanhemmat
Uudemmat »