keskiviikko 05. heinäkuun 2017

Kesäillassa kerran ♥

13

”Kesäillassa kerran, päätti hän yllättää illan golfkierrokselta kotiin palaavan miehen. Salaatilla, joka ei jätä ketään kylmäksi. Joka on rakkaudella tehty ja jossa maistuu etelän lämpö. Salaatin lisäksi hän tarjoili huolella vaivaamastaan taikinastaan tehtyjä pieniä timjamileipiä. Reunoilta rapeita, sisältä pehmeitä. Oliiviöljyllä ja merisuolalla kullattuja.”

ILTAA IHANAT!

Rakastan yllättää kotiin palaavan miehen. Vastassa oleva hymy ei enää ole niin yllätyksellistä, mutta ruoka on. Sillä tykkään yllättää. Hyvällä ruoalla 🙂 Eilen miehen palatessa työreissusta vastassa oli spaghetti bolognesea. Tänään mennään vähän enemmän myyssiteemalla. Keskiviikkomyyssiteemalla. Olen aiemmin vuosia sitten jakanut tämän älyttömän hyvän pastasalaattiohjeen täällä. Sekä pienten mausteisten leipien ohjeen. Koska vuosia on kulunut ja uusia lukijoita tullut mukaan, niin on syytä laittaa reseptit tänne uudelleen.

Pastasalaatti á la Gina ja pienet mausteiset leivät ovat Anna Bergenströmin kirjasta Makuja ja tuoksuja Pähkinäpuun alla, joka muuten on yksi suosikkikeittokirjoistani. Jos etsitte sellaista hyvää myyssiruokakirjaa, niin tässä yksi suosituts. Siihen asti kunnes allekirjoittaneelta ilmestyy Fredagsmys á la Maria -kirja ;D

Pastasalaatti à la Gina

250 g pennepastaa
12 kpl aurinkokuivattuja tomaatteja öljyssä
1 dl mustia oliiveja 
timjamia
merisuolaa
mustapippuria
200 gr mozzarellaa
150 gr jamòn serranoa
1 runsas nippu rucolaa
ja kastike, katso alla

KASTIKE: Pane kuppiin 2 veitsen lappeella murskattua valkosipulinkynttä, vajaa teelusikallinen suolaa, 3 rkl viinietikkaa ja 1 tl juoksevaa hunajaa. Anna seistä noin 30 minuuttia. Ota tämän jälkeen pois valkosipuli ja sekoita joukkoon 6-7 rkl oliiviöljyä.

SALAATTI: Keitä pasta napakaksi miedosti suolatussa vedessä ja huuhtele se nopeasti lävikössä kylmällä vedellä. Valuta hyvin. Pane pasta salaattikulhoon ja kaada päälle kastike. Lisää suikaloidut aurinkokuivatut tomaatit, oliivit ja timjami. Hienonna päälle hiutalesuola ja mustapippuria.
(tässä vaiheessa laitoin salaattikulhon jääkaappiin….)
Juuri ennen tarjoilua sekoita joukkoon mozzarellajuusto revittynä, kinkku ja rucola.

Ohuet mausteiset leivät

12 gr hiivaa (eli nirhaus kulmasta)
1 tl hunajaa
1/2 tl suolaa
2 dl haaleaa vettä
3 rkl maitoa
3 rkl oliiviöljyä
5 dl vehnäjauhoa

Sekoita kuivahiiva ja muut kuivat aineet. Lämmitä maito, hunaja ja vesi kädenlämpöiseksi. Sekoita kuiviin aineisiin puuhaarukalla. Lisää oliiviöljy ja vaivaa. Anna kohota vähintään 40 minuuttia. Kumoa taikina jauhotetulle leivinpöydälle ja vaivaa kevyesti Jaa taikina neljään osaan ja leikkaa jokainen vielä 4 palaan. Kuumenna uuni 250 asteeseen. Päällystä kaksi peltiä leivinpaperilla. Pyöritä taikinapalat palloiksi ja kaulitse pitkiksi ”kieliksi”. Pane palat pellille. Alkuperäisessä ohjeessa päälle lisättiin kesäkurpitsa- ja tomaattiviipaleita, mutta mä voitelin leivät ensin oliiviöljyllä, ripottelin niille merisuolaa ja osaan leikkasin tuoretta timjamia. Paistoin uunin keskitasolla noin 8-9 minuuttia.

”Kesäillassa kerran, istui hän alas ja mietti maailmaa. Sitä kuinka elää elämää, josta ei vielä parikymmentä vuotta sitten osannut edes haaveilla. Elämää, jonka jokaisesta päivästä löytyy jotain, josta olla kiitollinen. Jonka joka hetkestä on oppinut nauttimaan. Siinä miettiessään kuuli oven käyvän ja alkoi hymyilemään.”

Muutto lähestyy ja pikkuisen sitä alkaa jo panikoimaankin asian tiimoilta. Eikä vähiten sen takia, että tällä hetkellä en itse pysty kantamaan kevyttä maitokauppakassia painavampaa. Jo reilun viikon vaivannut alaselkä (si-nivel) saa olon aika tuskaiseksi. Huomen aamulle sain ajan hierojalle. Josko se tästä. Pakkauspuuhiakin se sen verran häiritsee, että ei pysty kumartelemaan juurikaan. Onneksi miehellä alkaa tämän viikon jälkeen loma, niin sitten laitetaan hihat heilumaan. Sen jälkeen kun ollaan nollattu (lue: nukuttu univelat pois) muutama päivä mökillä 🙂

KESÄISIN KESKIVIIKKOILTATERKUIN,


tiistai 04. heinäkuun 2017

Törmäyskurssilla sisustamisen suhteen

24

CIAO CIAO!

No niin, hyvinhän tämä mun eilen aloittamani kesäloma sujuu, vai mitä? 😀 Kesälomalla otetaan rennosti, joten saa palata blogiin aina silloin kun haluaa. Näin on. Hei, tuossa muutama kuukausi sitten juteltiin vähän huonekaluista uuteen kotiin. Kerroin, että otamme vanhat huonekalumme sinne mukaan (tietysti!), mutta koska saamme noin 100 neliötä lisää, niin huonekaluja tarvitsee ostaa lisää. Ajan kanssa, mutta muutamia sellaisia heti ostettavia on listalla. Varsinkin kellarikerrokseen, mancaveen.

Ensimmäistä kertaa ikinä me ollaan ehkä vähän törmäyskurssilla tuon rakkaan aviomieheni kanssa. Sisustamisesta. Ei mitenkään pahasti eikä kumpikaan ole aloittanut mykkäkoulua. Ei ole tapana. Naureskellen olemme vielä voineet sisustamisjutuista puhua. Tiedän, että tuo kellarikerros on miehen valtakuntaa ja hänelle olen ilomielin suonut vapaat kädet sisustaa sen, mutta. Mutta. Ensinnäkin kulmasohva kotiteatterihuoneeseen. Vaikka tunnen tuon mieheni enemmän kuin hyvin, niin en silti ole ihan varma höpöttääkö toinen tosissaan sellaisesta keinonahkaisesta recliner-sohvasta. Tiedättekö, missä tulee kaikille ne jalkatasot sieltä sohvan alta esiin samalla kun selkänoja kaartuu taaksepäin…hmmm. 

Mancaven bistroon (siis just siihen, jota olen aiemmin nimittänyt virheellisesti Marian bistroksi ;)) tulee baaritiski, johon tottakai tarvitaan baarijakkarat. Mielessäni näen sellaiset mustat metalliset Hayn baarijakkarat. Hän näkee nahkaiset baarijakkarapallit, joissa on Boston Bruinsin logo. Siinä missä itse haaveilen bistron takaseinään subway-tiiliseinää ja jotain ihanaa mustavalkoista taulua pariisilaisesta kahvilasta, suunnittelee tuo bestikseni sinne Cheers -kapakan kylttiä. Onneksi ei kuulemma tarvitse olla valokyltti vaan peltinen sellainen riittää.

Tässä välissä haluan korostaa, että tarkoitukseni ole mitenkään mollata toisen sisustusmakua vaan kertoa teille, kuinka meillä ollaan vähän eri mieltä kellarikerroksen sisustamisen suhteen. Edelleen annan miehelleni vapaat kädet sen tehdä ja onnellinen olen, että hän haluaa tehdä siitä oman näköisensä. Miehen sanoja siteeraten: ”Se on mancave, naisen kädenjälki ei saa näkyä!” Ihana nähdä lopputulos!

Sohvan viereen sopisi tosi kivasti senkki, jonka päälle tulisi kaksi identtistä pöytävalaisinta. Seinälle mustavalkoisia valokuvia mustissa kehyksissä. Mutta niin siihen kuulemma sopisi myös sikarituoli (tästä ideasta mä kyllä tykkään) ja surffilauta. Surffilauta siihen seinälle. No, mieluummin se kun pari jääkiekkomailaa. Rappusten alle saisi aivan mielettömän kivan lukunurkkauksen. Paikan, joka kutsuisi lueskelemaan ja rauhoittumaan. Sen kuulemma voi tehdä muuallakin kodissa. Miehen kerros, miehen säännöt. Rappusten alunen on kuin tehty viinikellariksi (saan kuulemma sinne yhden hyllyn, johon säilön omppuhillot ;).

Elämme kerrassaan mielenkiintoisia aikoja. Onneksi kuvia niistä sivupöydistä, joiden jalat koostuivat jääkiekkoilijan jaloista ja mailasta ei ole enää mulle vilauteltu. Muutenkin ajattelin pitää suuta vähän soukemmalla, sillä sellainen sormenjälkitunnistusovenavautumismekanismi (voiko tuo olla yhdyssana?!) kuulemma on saatavilla rappusten yläpäähän 😀

ILOISIN TIISTAITERKUIN,


maanantai 03. heinäkuun 2017

Mansikkabritakakkua ja lomamietteitä

4

MOIKKAMOI MAANANTAI

ja moikkamoi te ihanat! Sielunsiskoni Johanna tuossa tiedusteli yhtenä päivänä, että koskas mulla olikaan kesäloma. Silloin vasta tajusin, että ei vietävä soikoon – mullahan ei tänä vuonna ole kesälomaa. Sillä tavalla kuin muina kesinä. Niinä kesinä, kun suljen toimiston oven vähän jälkeen kello neljä perjantai-iltana, huokaisen helpotuksesta ja kurvailen kotiin vapauden tunteesta nauttien. Niin kuin vain yrittäjä osaa vapauden tunteesta lomallaan nauttia. Kyllä te tiedätte 🙂  Nyt kun olen kokopäivätoiminen bloggaaja, niin kesäloma on vieras käsite. Eih, ei sillain negatiivisesti sanottuna vaan sen suhteen, että en ikinä kuuna päivänä osaisi olla neljää viikkoa bloggaamatta.

Ihan jo ajatuksenkin tasolla tuo kuukauden breikki blogista ihistää 😀 Toki blogistakin tarvitsee ehkä silloin tällöin lomaa. Itselleni riittää päivä tai kaksi. Sitten on jo pakko palata takaisin. Olen lukenut viime aikoina muutamia blogipostauksia siitä, kuinka bloggaaminen työnä tuntuu suorittamiselta. Kun on muka pakko keksiä jutun juurta ja ottaa vastaan kaiken maailman yhteistyöjuttuja. Jos on tähän pisteeseen ajauduttu, niin mielestäni ollaan väärässä työpaikassa. Ehkä silloin se blogin tekeminen ei ole sun juttu. Bloggaaminen jos mikä vaatii intohimoa asiaan. Ilman intohimoa tekemiseen ei pysty tuottamaan tekstiä. Ei pysty nauttimaan tekemisestään ja se, jos mikä kuultaa teksteistä läpi aivan varmasti.

Vaikka tätä työkseni teenkin, niin täytyy sanoa, että yhtäkään yhteistyökuviota ei ole pakko ottaa vastaan enkä kyllä otakaan, ellei itselläni ole kosketuspintaa tuotteeseen/palveluun. Jos lähdetään rahankiilto silmissä tekemään yhteistyöjuttuja mennään mielestäni pahasti metsään. Vuosien varrella mullekin on tarjottu yhteistyökuvioita, joista on ollut pakko kieltäytyä. Joskus tuote ei ole ollut sellainen, jonka takana voisin seistä. Toisinaan on taas täytynyt kieltäytyä, kun aikataulu ei ole sallinut yhtään uutta yhteistyöpostausta.

Niiden eteen kun saa helposti kulumaan yhden työpäivän ja vähän päälle. Muodon vuoksi olen siis ottanut itselleni heinäkuun lomakuukaudeksi. Voin sanoa olevani lomalla. Mikä tarkoittaa sitä, että yritän pysyä pois blogista aina silloin tällöin 😉 Heittäydyn sängylle kirjan kanssa kesken päivän tai nukun päikkärit. Joten jos aina välillä tulee postaukseton päivä, niin ei huolta. Täällä lomaillaan. Olen tietoisesti rajoittanut yhteistyöpostausten määrää täksi ”lomakuukaudekseni”. Heinäkuu blogataan siis suurimmalta osin ex tempore. Mökillä kesäsateesta nauttien, kaupungissa muuttolaatikoiden keskellä istuen. Milloin mistäkin. Aika rennolla otteella sitä tulee muutenkin bloggailtua, mutta nyt heinäkuussa mennään vielä rennommin.

Jotkut ihmiset tarvitsevat sen neljä viikkoa lomaa. Itse olen aina ollut ekan lomaviikon jälkeen jo pikkuisen valmis töihin. Tiedän, että kuulostaa ihan hassulta. Ehkä se, että osaa nauttia hetkessä minimoi loman tarpeen. Tiedä häntä. Itselleni lomaa on sekin, kun pääsen keittiöön leipomaan. Kuten saan valokuvata leipomukseni. Vaikka valokuvaus on osa työtäni, on se myös samalla rakkaimpia harrastuksiani. Lauantaina mökillä leivoin tämän kesän ekan britakakun. Äiskän ohjeella. Meidän äiti teki muuten maailman parhainta britakakkua. Ei tämä vielä kertaakaan ole maistunut samalle kuin äidin tekemä, mutta jatketaan harjoituksia♥

BRITAKAKKU

pohja
125 gr voita
1 dl sokeria
3 keltuaista
1 1/2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl maitoa

marenki
3 valkuaista
1 1/2 dl sokeria
1 tl vanilliinisokeria

täyte
2,5 dl kuohukermaa
mansikoita

1. Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen.
2. Vaahdota voi ja sokeri
3. Lisää keltuaiset voimakkaasti sekoittaen ja viimeiseksi vuorotellen
jauhot, joihin leivinjauhe on sekoitettu, ja maito.
4. Valmista marenki.Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeri ja vanilliinisokeri vähitellen.
5. Levitä taikina lastan avulla uuninpellille leivinpaperin päälle hieman pitkän malliseksi pohjaksi. Levitä marenki raa’an pohjataikinan päälle kokonaiseksi levyksi.
6. Paista uunin keskiosassa noin 20-25 minuuttia, kunnes pohja on kypsä ja marenkinkauniin ruskea. Pohjataikina jää hieman kostean tuntuiseksi. Jäähdytä hyvin.
7. Vatkaa kerma ja sokeri paksuksi vaahdoksi.
8. Leikkaa kakkupohja kahtia (tai kolmeen osaan) ja irrota veitsellä leivinpaperista.
9. Nosta toinen puolisko kakkuvadille pohjaksi ja levitä kermavaahto ja mansikat päälle.
10. Nosta toinen pohjapuolisko täytteen päälle.
11. Koristele mansikoilla ja luonnon antimilla (varvuilla tms.)

Viikonloppuna ihastelin sitä, että miten taivas on aivan keltaisen oranssi siltä puolelta, mihin aurinko laskee. Ja purppuranliila taas sieltä toiselta puolelta. Kesäillat. Niiden avulla tankkaan voimia tulevaan syksyyn ja talveen. Mutta nyt menen tankkaamaan hetkiseksi läheisyyttä karvakorvan viereen ja sukellan Fjällbackan kauniisiin maisemiin mielikuvissani kirjan välityksellä 🙂

IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA,


sunnuntai 02. heinäkuun 2017

BURGERIBILEET!

12

HEI HUOMENTA IHANAT!

Pidemmän aikaa mukana olleet lukijat muistavatkin, että meillä juhlitaan 4. heinäkuuta vietettävää USA:n itsenäisyyspäivää. Tuo tapa juontaa juurensa niihin kuuteen vuoteen, kun mies rapakon takana asui. Yleensä koristeluina on toiminut se yksi ja ainoa miehen päällä oleva USA:n lippua kantava t-paita, mutta tänä vuonna otimme varaslähdön kyseiseen juhlaan ja sen kunniaksi koristelimme kesähuonetta hieman enemmän. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Hellmann’sin kanssa ja sen myötä saimme herkullisia ja laadukkaita Hellmann’s Real majoneeseja tuomaan lisämakua juhlaamme. Eihän grillibileet ole mitään ilman hampurilaisia. Mökkiolosuhteissa burgerin sämpylät olivat valmiita kaupan sämpylöitä, mutta suosittelen kokeilemaan itse leivottuja. Tytöt maustoivat naudanjauhelihan ja prässäsivät tarkoitukseen soveltuvalla muotilla pihvit sopivan kiinteiksi. Mies toimi grillimestarina ja paistoi pihvit.

Hampurilaiset taas eivät ole mitään ilman majoneesia. Hellmann’s Real majoneesi on herkullista ihan sellaisenaankin, mutta burgereiden seurassa se on jo klassikko. Se sisältää  pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa ja runsaasti omega-3-rasvahappoja. Perinteisten käyttökohteiden lisäksi majoneesi taipuu myuös leivontaan. Oletteko kokeillut? Mä en ole, mutta aion kesän aikana kokeilla!

Meillä juhlapöytään valmistui burgereiden ja hampurilaiskastikkeen lisäksi kaksi majoneesipohjaista dippiä uunissa tehdyille lohkoperunoille sekä kaalisalaatti. Tässä vaiheessa on pakko tunnustaa, että olen majoneesiaddikti. Mietin, että tuleeko pöytään muiden syöjien mielestä liikaa majoneesipitoista tarjottavaa, mutta ei tullut. Kaikki sopivat niin hyvin yhteen ja juhlat olivat oikein onnistuneet.

Kaikki majoneesipohjaiset lisukkeet tein hyvissä ajoin jääkaappiin odottamaan iltaa. Varsinkin kaalisalaatti paranee ajan kanssa, joten sen voi huoletta tehdä jo vaikka edellisenä päivänä. Laadukkaan majoneesin avulla tästä tuli samettisen kermainen.

KAALISALAATTI
4:lle syöjälle

puolikas kevätkaali
4 porkkanaa
1 ananassäilyketölkki

Kastike
0,5 dl Hellmann’s Real majoneesia
1 prk kermaviiliä
2 rkl ananasmehua
suolaa & pippuria

-suikaloi kevätkaali ja porkkana
-lisää pienet ananaksen palat
-sekoita kastikkeen aineet keskenään ja sekoita se salaattiin
-laita tekeytymään jääkaappiin

Hampurilaiset eivät kaipaa mielestäni mitään muita mausteita kuin oikein hyvän majoneesin. Lapset toki laittoivat ketsuppia omiin hampurilaisiinsa, mutta me aikuiset menimme pelkällä chilimajoneesilla. Alla oleva resepti riittää mainiosti neljälle nälkäiselle, mutta tein sen tällä kertaa tuplana, sillä tiesin meillä olevan seuraavana päivänä ruokana ribsejä ja ajattelin kokeilla majoneesia myös niidenkin kanssa. Hienosti toimi chilimajoneesi bbq-kastikkeen kanssa myös ribseissä. Burgeriin se antoi kivasti potkua.

Sriracha-kastikkeen avulla tulisuutta voi säädellä oman maun mukaan. Chilimajoneesi kaipasi myös hieman makeutta, joten loraus hunajaa ajoi tämän aseman.

CHILIMAJONEESI HAMPURILAISELLE
4:lle syöjälle

1 dl Hellmann’s Real majoneesia
1-2 rkl sriracha-kastiketta
loraus hunajaa
-sekoita aineet keskenään
-säädä chilimajoneesin tulisuus sriracha-kastikkeella
-anna tekeytä jääkaapissa puolisen tuntia

Dipit ovat oiva pari joko ranskalaisille tai sitten uunissa paahdetuille lohkoperunoille niin kuin meidän juhlapöydässämme. Grillissä paahtuneet solovalkosipulit maistuivat ihanalle. Jo pelkälläänkin, mutta dipissä ne maistuivat taivaalliselle. Lapset eivät yleensä ole olleet valkosipulin ystäviä, mutta tässä tapauksessa valkosipulin maku oli niin lempeä, että mieluusi dippasivat perunoitaan tähän viekkaasti lempeään valkosipulidippiin.

PAAHDETTU VALKOSIPULIDIPPI
4:lle syöjälle

1 dl Hellmann’s Real majoneesia
1-2 yksikyntistä valkosipulia
-paahda valkosipuleita (kuorineen) grillissä noin 10 -15 minuuttia
-soseuta valkosipuli(t) haarukalla ja sekoita majoneesin kanssa
-anna tekeytyä jääkaapissa puolisen tuntia

Aina Lapissa ollessamme täytyy ainakin kerran päästä maistamaan erään rinneravintolan ranskalaisia perunoita, jotka tarjoillaan sinappidipin kanssa. Olen kehittänyt itselleni jonkin sortin addiktion sinappidippiin. Kertaakaan en ole itse onnistunut valmistamaan yhtä hyvää sinappidippiä, mutta nyt osuttiin kyllä lähelle 🙂

SINAPPIDIPPI
4:lle syöjälle

1 dl Hellmann’s Real majoneesia
1-2 rkl karkeaa sinappia
loraus hunajaa
-sekoita aineet keskenään
-anna tekeytä jääkaapissa puolisen tuntia

Onneksi tämän postauksen kuvien myötä pystyn matkaamaan takaisin tuonne kesäiseen lauantai-iltaan mökille. Vaikka ystävien kanssa on kiva istua iltaa, niin ei se ole lainkaan hassumpaa ihan oman perheen kerakaan. Kaiken kruunasi vielä aterian loppupuolella aurinko, joka alkoi pilkottamaan pilviverhon takaa.

Hei, mikäli innostuitte majoneesista yhtä paljon kuin tämä majoneesiaddikti, kannattaa käydä katsastamassa Hellmann’sin Facebook-sivut sekä Instagram. Nuo ovat resepti-inspiraatiota pullollaan!

LUKIJAKILPAILU

Ideoi oma herkullinen Hellmann’s majoneesireseptisi ja kirjoita se tämän postauksen kommenttiosioon. Kolme onnekasta voittaa Hellmann’sin herkullisen tuotepaketin (arvo noin 15 euroa). Kilpailuaika alkaa nyt ja päättyy sunnuntaina 9.7. klo 12.00. Kilpailun säännöt löydätte täältä.

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,


lauantai 01. heinäkuun 2017

Pullopostia ja pari-Unoa

2

HEI HELLUREI IHANAT

ja hei hyvää heinäkuun ekaa! Voisko kesäkuukausi paremmassa kelissä alkaa? Otsikko kuulkaa kertoo kaiken siitä, mitä minulla on tänään sydämen päällä. Tiedän, että älypuhelimet ovat tämän päivän nuorison ”leluja”, siinä missä meidän ikäluokalla oli aikoinaan kaverit ja poke&roke -leikit, mutta silti pieni kukkahattutäti minussa on taas kesälomalla nostanut päätään. Välillä, kun on oikein hektistä, niin tuntuu että omat aivot ovat räjähtämäisillään kaikista äänistä. Mobiililaitteista tulevista äänistä. Lapsia nuo äänet taas eivät näytä haittaavan pätkän vertaa.

Pienessä autossa matkatessamme en tiedä mitään rasittavampaa kuin kaksi takapenkin terroristia. Molemmilla puhelimet kädessä ja kuulokkeet kotona. Molempien mögäfooneista pauhaa erilliset biisit. Hidastettuna. Koska musicallyt. Huoh. Kun musicallyja kuvaa, niin silloin on suotavaa ettei äiskä keskeytä etupenkiltä 😀

Onko tutun kuuloista? Senpä takia olen niin yltiöonnellinen, että meillä on tänä viikonloppuna tytöillä ollut mökillä muutakin tekemistä kuin nuo, kieltämättä aika ihanat, musiikkivideot. Eilisen illan pelasivat ystäviensä kanssa pari-Unoa. Sen jälkeen kun olivat ensin antaumuksella askarrelleet pullopostit ja lähettäneet ne matkaan. Vedessä kului muutama tunti ja aivan juuri ennen nukkumaanmenoa huomasin toisilla puhelimet kädessä.

Yöllä vessassa käydessäni huomasin kalliorannalla liikettä. Esikoinen oli siellä ystävänsä kanssa kuvaamassa taidekuvia oranssia taivaanrantaa vasten. Ajattelin ensin ilmoittaa oman kantani puhelimista ja nukkumaanmenoajoista, mutta ymmärsin olla hiljaa. Koska kesäloma. Aamulla kaikeksi iloksemme tytöt olivat kaivaneet Lukes -pelin esiin. Tänään täytyy ottaa kunnon matsit tuon parissa. Ollakin, että koko saari raikaa, kun metallikiekot osuu alustaan 😉

Nyt aurinkosuojaa nenän päähän ja takaisin laiturille kirjan pariin. Ihanaakin ihanampi kesäpäivä kruunaantuu myöhemmin mansikkabritakakulla. Mikäli kokki jaksaa sieltä lepotuolista nousta.

LEPPOISIN LAUANTAITERKUIN,

PSST. tiedän, myös haukulla pitäisi olla veneessä pelastusliivit päällä…


« Vanhemmat
Uudemmat »