tiistai 07. heinäkuun 2020

Ilahduta tunteella. Kosketa kortilla.


Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Postin ja Indieplacen kanssa.


 

”Moikka Anu!  Mitä sulle kuuluu? ♥ Muistatko ne ajat, kun läheteltiin toisillemme kirjeitä ja kortteja? Mitäs, jos elvytettäisiin tuo tapa uudelleen henkiin? Kun mä kuulin Postin kamppiksesta, jossa ideana oli ilahduttaa tunteella ja koskettaa kortilla, niin sä tulit ihan ekana mieleeni…”

Kuinka usein sinä lähetät kortteja? Kuinka usein piristät sukulaisiasi tai ystäviäsi postilaatikosta löytyvällä muistamisella? Mun täytyy myöntää, että viime vuosina olen ollut enemmänkin se vastaanottava osapuoli enkä niinkään se, kenen nimi on kaunolla nätisti korttiin tai kirjeeseen lähettäjän paikalle kirjoitettu.

Se oikeasti harmittaa, sillä mä rakastan kirjoittaa kortteja. Rakastan ilahduttaa muita. Rakastan valikoida Postin tai kauppojen hyllyiltä kauniita kortteja, joissa jo kuva kertoo puolestaan enemmän kuin kauniisti rustatut rivit. Muistatteko aikaa, kun elämään sisältöä toivat kirjekaverit? Kun kaupassa pohti kauniiden kirjepapereiden ja -kuorien välillä. Kun innolla odotti vastausta kirjekamulta ja sitä päivää, kun postiluukusta tipahti kirje tai kortti kauniilla postimerkillä varustettuna. Ne päivät oli oikeasti koulujen jälkeen kohokohtia. Kotiin tullessa reppu tippui samantien eteiseen, läksyt jäivät tekemättä ja välipala syömättä. Tai ne kyllä tehtiin ja syötiin, mutta vasta sen jälkeen, kun ystävän kuulumiset oli luettu kaikessa rauhassa.

Kaupallisen yhteistyön myötä Postin kanssa tulin kertomaan teille mun uudesta harrastuksesta. Siitä, mikä vielä kaksikymmentä vuotta sitten olisi tuntunut ihan normaaliarjelta, eikä niinkään luksukselta niin kuin nyt. Tästä lähtien mä otan tavakseni joka kuukausi lähettää ainakin yhden postikortin. Pieni vaiva ja kustannus, suuren suuri ilo vastaanottajalle. Tavalla, jolla pääsee tavallisia sanoja lähemmäs – toisen mieleen ja sydämeen. Tavalla, joka koskettaa ja tuntuu.

”Voitko kuvitella, että se oli 25 vuotta sitten juurikin näinä päivinä, kun tanssittiin siellä Ellinrannan yhdessä diskossa pöydillä? Kuinka yksi kohtaaminen muutti meidän molempien loppuelämän niin, että meidän väliin tuli yhtäkkiä tuollainen iso valtameri? Mutta eipä se valtameri ole onneksi meidän ystävyyttä haitannut, päinvastoin vaan kenties jopa lähentänyt.”

Muistan pikkutyttönä keräilleeni postimerkkejä. Liimasin ne sellaiseen punakantiseen vihkoon, jossa oli kaksi ponia kannessa. Joka kerta, kun sain kirjekaverilta kirjeen höyrytettiin äidin kanssa postimerkki pois. Tai sitten leikattiin se kirjekuoresta tai kortista leimoineen päivineen.

Vaikka nykyajan yhteydenpito on tehty helpoksi, niin mä olen sitä mieltä, että kaiken ei pidä olla liian helppoa. Vaikka maailma kehittyy, niin on hyvä pitää kiinni tietyistä tavoista, jotka on nuorena omaksunut. Meillä äitillä oli aina varastossa kauniita kortteja. Joka tilanteisiin sopivia. Tämän kampanjan tiimoilta seikkailin kaupan korttihyllyjen edessä ja ihastelin toinen toistaan kauniimpia kortteja. Ostin niitä jo varastoon tulevia kuukausia varten.

Tulevia kuukausia varten, kun ilahdutan ystäviä ja sukulaisia postikorteilla.

Oli aika, että en tiennyt millaisen postimerkin korttiini tai kirjekuoreeni valitsisin. Nyt tiedän. Tiesittekö te, että Postin ikimerkit ovat ikuisia? Ne kelpaavat ostoajankohdasta riippumatta ikuisesti. Mä olin kyllä kuullut ikimerkeistä, mutta en tajunnut sitä, että tuo nimi viittaa juurikin siihen, että ne ovat ikuisia. Ne eivät mene ikinä vanhaksi, vaan ovat aina käyttökelpoisia.

Kotimaan  ikimerkit tunnistaa merkissä olevasta Suomen kartta -symbolista, kun taas ulkomaan ikimerkin tunnistaa merkin kulmassa olevasta maapallosymbolista. Enintään 50 gramman kirje tai kortti menee yhdellä ikimerkillä. Kirjeen tai kortin postimerkkien määrä määräytyy lähetyksen painon mukaan. Enintään 250 gramman painoiseen kirjeeseen tarvitset kaksi ikimerkkiä, 1000 gramman kirjeeseen neljä ikimerkkiä ja 2000 gramman kuusi ikimerkkiä.

Mun mielestä on aivan ihana ajatus, että postimerkit käsittelevät tärkeitä teemoja. Tämän vuoden teemoja Postin postimerkeissä ovat olleet esimerkiksi Muumi-postimerkkien kautta Itämeren suojelu ja runolliset lumottu metsä -postimerkit, joissa esiintyvissä mystisissä hahmoissa ovat jäätynyt mustikanvarpu sekä helmipöllö, jolla on perhosen siivet.

Made in Finland -sarja sisältää suomalaista innovaatioita juhlistavan postimerkin.  Suomen lippua kuvaava postimerkki syntyi suunnittelukilpailun kautta. Merkissä Suomen lipun puolikas kuvio heijastuu tyynen järven pinnasta ja muodostaa samalla siniristin. Sinisyyttä heijastaen -postimerkkiarkissa on 10 kotimaan ikimerkkiä.

Anun korttiin valitsin kuvan meidän rakkaasta kotikaupungista sekä ikimerkin, joka kantaa kortin aina tuolle USA:n länsirannikolle saakka.

”Meillä kaikilla on teitä kova ikävä. Vaikkei ihmisillä lastatut lentokoneet sinne suuntaan tai sieltä tänne nyt lennäkään, niin onneksi postikortit kulkevat. Toivottavasti pian nähdään. Hei ja lämpimät onnittelut tulevien synttäreidenkin johdosta! Olette rakkaita, kerro pojille terkkuja ♥  Terkuin, Maria & co”

Kortissa on todellakin voimaa – riveissä ja niiden väleissä. Kortti koskettaa ja kortti ilahduttaa. Kortin lähettäminen antaa niin paljon. Rohkaisen just sinua lähettämään kesäterkut kortilla jollekin, joka on ollut ajatuksissasi viime aikoina. Pieni vaiva, ilahduttavan iso ilo.

TIISTAITERKUIN,


7 Responses to “Ilahduta tunteella. Kosketa kortilla.”

  1. Avatar Sanna sanoo:

    Tää on ihana idea,aion tehdä saman jutun!💖

    • Maria Maria sanoo:

      Moikka Sanna

      ja hei ihanaa, että säkin lähdet mukaan korttitalkoisiin ❤️
      Mua jo kutkuttaa se ihana ajatus, kun vastaanottajat löytää postikortin postilaatikostaan :)

      Kivaa keskiviikkoa!

  2. Avatar H sanoo:

    Kivan postaus ja kivat kuvat, vaikkakin päällimmäisenä kiinnitin huomiota huulipunaasi :D On tosi nätin värinen, mikä mahtaa olla? Vai onko värillinen huulikiilto?

    • Maria Maria sanoo:

      Heissan H

      ja kiitos ❤️

      Kuule, tuo on sellainen nestemäinen huulipuna…L’orealin tuubi, mutta hitsivie, kun on mökillä enkä muista sävyä. On jo kyllä vuosia vanha, mutta olen niin laiska sitä käyttämään, että on varsin riittoisaa :D Katson huomenna sävyn ja palaan asiaan :)

      Ihanaa keskiviikkoa!

Kommentoi