HEIPSULIHEI!

Suomessa ollaan ja näin on hyvä. Ihan mielettömän kiva reissu takana, mutta oli kiva tulla kotiinkin. Tämän päivän työpäivä tuli myös hyvään saumaan. Pääsee heti rytmiin kiinni. Ennen viikonloppua 😉

Monet teistä ovat kysyneet, että kertoisinko lisää tuosta Menorcasta. Tuosta kauniista ja verrattain vehreästäkin saaresta, josta ei ole kuin hyvää sanottavaa. Tähän välin täytyy kyllä sanoa, että nämä syntymässäni minulle laitetut vaaleanpunaiset lasit tekevät elämästä ylipäätään ihanaa. Niiden läpi kun katsoo, niin nämä sadepäivätkin näyttäytyvät jotenkin…noh, ihanina! Niiden avulla tuo Menorca, joka toki muutenkin on Välimeren helmi, näyttäytyi jotenkin varsin romanttisena matkailukohteena.

Viikon miehestä erossa olleena ja pikkuisen halipulan vaivaamana kuvailisin Menorcaa oivana pussailulomapaikkana. Vappu Pimiä käy miehensä kanssa aina silloin tällöin pussailulomalla. Aiemmin olen ollut sitä mieltä, että ei me välttämättä minkään pussailuloman tarpeessa tuon elämäni rakkauden kanssa olla, mutta niin vain kävi, että tuolla varsin romanttisessa kuvien Cala ’n Boschissa aloin miettimään, että tämä voisi olla just se paikka, minne tulla pussailulomalle. Enkä tarkoita välttämättä tuota Bamse-hotellia, jossa tyttöjen kanssa nyt majoituimme, vaan esimerkiksi satamassa olevaa aikuisille suunnattua hotellia.

Sataman viereiset ravintolat huusivat istumaan iltaa kaksistaan. Vierekkäin. Kuplivalla kilistellen. Syömään pitkän kaavan mukaan meren antimia. Jatkamaan matkaa käsi kädessä auringonlaskua ihastellen ja samalla jälkiruokaravintolaa sillä silmällä etsien. Välillä pysähdellen. Pussailemaan, mitens muutenkaan. Käpöttelemään takaisin hotellille auringon painuttua mailleen. Suu typerästi virneessä, niin kuin vasta rakastuneena konsanaan.

Pussailulomalla voisi myös kävellä noita romanttisia Ciutadellan pikkukujia pitkin. Niitä, joista laitoin taannoin kuvia. Kävellä ilman karttaa ja katsoa minne tie vie. Löytää pikkukuppila, jossa nauttia espressoa paikallisen jälkiruokaviinin kanssa. Pelata pientä footsia pöydän alla ja tuijottaa toista silmiin niin, että muu maailma katoaa. Vaihtaa muutaman pehmeän pusun, nousta ylös ja jatkaa matkaa. Vuokrata auton ja ajaa jonnekin saaren yli 200 rannasta. Sellaiselle, jossa saisi olla rauhassa. Luonnon muokkaamalle, vailla turisteja.

Niin, ajatus pussailulomasta houkuttaa kovin. Me ollaan viimeksi oltu miehen kanssa kaksin reissussa (ellei sitten miehen työreissuja lasketa) vuonna 2008. Kymmenen vuotta sitten Roomassa. Ehkä olisi aika uudelle pussailulomalle? Käyttekö te pussailulomilla?

Tätä postausta ruokatunnilla kirjoittaessani ja ääneen pussailulomapaikasta jutellen, työkaveri tuossa huikkasi että onpas oiva päivä kirjoittaa pussailulomapäivästä; tänään nimittäin vietetään Kansainvälistä Pussailupäivää 💋 Kuinkas sattuikaan! Vielä muutama tunti töitä ja sitten lähdemme pussailulomapaikkojen ehdottomaan ykköseen eli mökille. Vaikka se pussailu onkin joittenkin nimeltä mainitsemattomien nuorten neitien mielestä ihan ”yök, ällöö!” 😉

IHANAA KANSAINVÄLISTÄ PUSSAILUPÄIVÄÄ,
MUISTAKAAHAN PUSSAILLA!♥

PS. totta puhuen tuo kaunis ja rauhallinen saari on kyllä omiaan myös lapsiperhelomalle. Varsin monipuolinen paikka, josta löytyy jokaiselle jotakin 🙂