maanantai 20. heinäkuun 2020

Turistina Tampereella

MOIKKAMOI!

Mitä teille kuuluu? Tänne kuuluu oikein loistavaa, sellaista letkeää kesälomaoleilua ja -oloilua.  Ollaan tehty sellaisia asioita, joista koko perhe nauttii. Läiskitty varmastikin parikymmentä räväytysmatsia koko porukalla ja suppailtu illan tullen tyyntyneellä järvellä. Avattu kuohuviinipullo ja juotu siitä kolmena päivänä. Kippistelty elämälle ja kesälle. Päätetty herätä aikaisin kesäaamuun vain huomataksemme, että herättiinkin klo 10.47. Tätä se on kuulkaas, kesäloma. Ah, vielä muutama viikko jäljellä!

Eilen tultiin kaupunkiin kuopuksen sovittujen treffien takia (älkäämme unohtako lasten kaverisuhteita näin lomallakaan) ja olips kuulkaa outoa; jos ei rippijuhlia oteta huomioon, niin tämä oli ensimmäinen sunnuntai tänä kesänä, kun en pyhittänyt sunnuntaipäivää töille. Mies on yleensä ollut sunnuntaisin golfaamassa ja mulle on siunaantunut ruhtinaallisesti aikaa työntekoon. Nyt golfia ei ollut ja alkuun oltiin pikkuisen hukassa. Kunnes päätettiin lähteä turistiksi tähän rakkaaseen kotikaupunkiimme.

Ajattelin jakaa teille muutamia tärppejä, jos tulette käymään täällä Tampereella. Oma kehu saa haista, mutta ylpeydellä sanon, että tämä on eittämättä Suomen paras paikka 😉

💕 Finlaysonin palatsin alue
Voi kuulkaa, astuttiin Finlaysonin palatsin takapihan rautaportista sisään kesäisenä iltana. Ihasteltiin suihkulähdettä ja tyhjillään olevia terassituoleja. Rauhaa keskellä kaupunkia. Astuttiin ulos vastapäisestä rautaovesta ja jalkamme osui maahan, johon se ei ollut aiemmin osunut. Missä vaiheessa tuohon Tammerkoskeen oli tuollainen silta rakennettu? Huikeat maisemat kosken molempiin suuntiin. Samalla katselmuksella näkyi koko se Tampere, mikä mulle kuvaa Tamperetta parhaiten: sympaattiset punatiiliset tehdasrakennukset ja vesi. Toiselle puolen siltaa katsoessani näin vanhan pursiseuran talon. Sen, jonka edessä meidän iskällä ja äiskällä oli venepaikka monet vuodet. Voi niitä kesiä!

💕 Arboretum
Siitä on aikaa 10 vuotta, kun olen viimeksi Arboretumissa ollut, mutta nyt täytyy alkaa käymään useammin. Tuo ruusutarha oli uskomaton. Aivan mieletön. Toivottavasti ehdin tuonne vielä kunnon kameran kanssa ennen kuin ruusut lakastuvat. Käveltiin ruusutarhan läpi rantaan ja heinäkuun aurinko helli lämmöllään vielä illallakin. Ajatus kesäisestä piknikistä valtasi mielen.

💕 Torni-hotellin kattoterassi (Moro Sky Bar)
Oltiin ajamassa Arboretumista kotia kohti, kun mies ehdotti, että käydäänkö vielä kattojen yllä. Esikoinen innostui samantien ja tuota pikaa istuimmekin virkistävät juomat (suuri suositus mocktail-listan ekalle drinksulle!) käsissä katselemassa utuisen helleillan sävyttämää kotikaupunkiani. Ollakin, että jotain puuttuu. Nimittäin Haulitorni, joka on kunnostuksessa ja palaa vasta loppuvuodesta. Jos nyt siellä mietitte, että miksi viedä lapsia baariin, niin Moro Sky Bar oli täynnä lapsia.

Näiden lisäksi vinkkinä mm. aamupala MyEllessä tai Ilopillerissa Laukontorilla, aamiainen Lillan-hotellissa, brunssi Cafe Pispalassa, Mustamakkaralounas Tammelantorilla, lounashetki viileässä Kauppahallissa, iltapäiväkahvit ja munkit Pyynikinharjulla, saunominen ja iltauinnit (sekä mielettömät auringonlaskut) Rauhaniemen kansankylpylässä tai iltauinnit Mältinrannassa. Ai niin ja kattokävely Finlaysonilla (Finlayson roof walk). Se meillä onkin vielä tekemättä, mutta tuolla kattoterassilla käytiin pyörähtämässä. Oli täynnä, joten ei jääty, mutta huikeat maisemat!

Joskus on ihan hyvä rantautua turistiksi omaan kotikaupunkiinsa. Huomenna käydään ”vierailla mailla” ja aloitetaan road trip Raumalta. Siitä kruisataan Naantalin kautta sukuloimaan Turkuun. Yöksi toki takaisin Tampereelle.

Hei toivottavasti sielläkin nautitaan kesäpäivistä täysillä. Jotain kuulin sivukorvalla säästä, joka ottaa taas takapakkia, mutta ei anneta sen haitata – mekon päälle pitkähihaista ja that’s it 🙂

IHANIA KESÄPÄIVIÄ TOIVOTELLEN,

PS. kiitos ihanat, kun jätätte kommenttia näin kesälläkin ja pahoitteluni, kun vastaaminen niihin vähän kestää. Palaan kommenttiboksin puolelle tänään myöhemmin – nyt hammaslääkäriin (ei onneksi omaani :D)!

 


tiistai 04. joulukuun 2018

Onneksi tuli lähdettyä ♥

Oli enkun kokeisiin lukemista. Sähköposteihin vastaamista. Pyykkien viikkausta ja koiran pesuprojektia. Lenkillekin olisi ollut mukava ehtiä. Astianpesukone odotti tyhjäämistä, jotta olisi saanut laitettua iltaruoalta tulleet tiskit koneeseen. Pois silmistä. Keittiön työtasoille oli kertynyt vaikka mitä lajiteltavaa. Miehen kauluspaidat piti silittää ennen reissuun lähtemistä ja erään projektin kuvat odottelivat käsittelyä. Olisi vaan ollut niin paljon kaikkea muuta. Lakanoiden vaihtoa ja autokatostarjouksien läpi käymistä. Tyypillistä maanantai-iltaa.

Hetken hangoittelin vastaan. Kun ei ehtisi. Ja kun se Joulutorikin menisi pian kiinni. Olkoon menneeksi, mennään vaan. Pyynikin munkkikahvila, suupielet sokerissa ja kolme rakkainta ihan lähellä. Glögi, joka ei polttanut kieltä. Taivaalta tippuvat isot lumihiutaleet, jotka saivat silmät sirrilleen. Leppoisa puheensorina ja yksi ihastuttava valkoinen pieni havannalaiskoira. Beigein yksityiskohdin. Lappi -koju ja sen maistuvat herkut. Valkosuklaapäällysteiset omenalohkomaistiaiset ja niin kaunis Tammerkosken seutu.

Kaunis kotikaupunkini ja hellästi annetut lumipesut. Pusutkin. Pikkuisen jäätyneet sormen päät ja varpaat.
Hei, onneksi tuli lähdettyä 

IHANAA TIISTAITA TOIVOTELLEN,


torstai 11. syyskuun 2014

Thursday in pics

0IMG_3257-tile0IMG_32670IMG_3258-tile0IMG_32660IMG_32680IMG_32720IMG_3275-tile0IMG_32770IMG_3279

 

…sumuinen kaunis kotikaupunkini ja kaunis sielunsiskoni 

Moro, näin tamperelaisittain 🙂

Oi, mikä ihana päivä meillä oli tuon sielunsiskoni Valleryn kanssa. Uusia lukijoita kehottaisin kääntymään jälleen tämän postauksen pariin, jossa pohjustus meidän ystävyydellemme. Elämä on ihmeellinen! Oletteko muuten huomanneet, että tuollain kun käy kaupungilla ulkomaalaisen/toispaikkakuntalaisen kanssa, niin tulee katsottua sitä omaa kotikaupunkiakin ihan eri silmin? Aloitimme päivän Amurin Helmestä. Suosittelen todellakin tuota kahvilaa kaikille. Ihan parasta aamiaista sekä lisäksi tajuttoman hyvää kahvia. Kuvailimme hetken aikaa Satakunnankatua, minkä jälkeen siirryimme autolla alarantaan. Olinkin jo unohtanut kuinka kaunis tuo Kehräsaari pikkuisine putiikkeineen on. Tammerkoskessa virtasi kuohuva vesi ja näytti, että se olisi ollut korkeammalla kuin aiemmin. Joka kerta jaksan ihastella noita rakkauslukkoja 🙂

Shoppailun päätteeksi suuntasimme malesialaiseen ravintolaan Tammelan torin laidalle. Voi taivas! Se aamuisessa postauksessa lupaamani ”kohtuus kaikessa” -sanonta ei ihan täyttynyt, mutta hällä väliä…poljetaan illalla taas vähän kovempia intervalleja tuolla kuntopyörällä 😀 Niiiin hyvää ruokaa, että oksat pois. Jopa tuo intialaista syntyperää oleva Malesiassa syntynyt ystäväni on sitä mieltä, että ruoka maistui ihan kotiruoalle. Suosittelen teille kaikille tamperelaisille sekä toki tänne eksyville ulkopaikkakuntalaisillekin. Lounasaikaan tuo pienen pieni ravintola on täynnä, joten varautukaa jonottamaan hetki. Kyllä täytyy sanoa, että aika rientää, kun on hauskaa. Tammelan torilla vähän kierrettyämme olikin jo aika lähteä hakemaan lapsia (kumpikin tahoillaan) koulusta. Ensi viikon treffit on jo sovittuna ja silloin onkin luvassa taas ihan muuta! Lupasin viedä Valleryn patikoimaan Mustavuoreen…täytynee ottaa energiapatukoita ja vettä mukaan. Tuo on nääs ihan killeri tuo nousu. Mutta tekee niin hyvää 🙂

Nyt ompompompot uuniin ja vaniljakastike vaahdoksi – meille tulee iltasella vieraita.
Se lupaamani ”Mies sisustaa” -postaus taitaa siirtyä ensi viikkoon, sillä mieheni ei ole työkiireiden vuoksi ehtinyt juurikaan sisustaa 🙂 Katsotaan, josko illalla ehtisi tuota postausta työstää, kun tytöt ovat menneet nukkumaan.

Ja hei, kiitos kaunis kommenteistanne tuohon aamupostaukseen, palaan niihin myöhemmin!

Allekirjoitus18

PS. muistattehan päivittää tämän uuden osoitteeni lukulistoillenne; katsoin tuossa tilastoja ja aika paljon tänne tullaan vielä tuon vanhan osoitteen kautta. Kiitos murut! 🙂