keskiviikko 03. joulukuun 2014

Takkahuoneen muutos ♥

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

HEISSULIVEISSULI IHANAT!

Täällä ollaan kuulkaas nautittu täysin rinnoin maalin tuoksusta (vesiohenteiset seinämaalit oikeasti tuoksuu hyvälle) ja siitä tunteesta, kun tela viistää seinää. Voi olla vähän puolueellista sanoa näin, mutta kannatan kokeilemaan seinien maalaamista ihan aivojen nollaustakin varten 😉 Aamulla käväisin töissä ja hain mukaani täyshimmeää sisustusmaalia. Aluksi ajattelin, että sävytän sen mustaksi, mutta otinkin ihan tumman harmaan sävyn. Makuuhuoneeseemme valitsin silloin elokuussa sävyn NCS S 6500-N, joten otin siitä pari pykälää vielä tummemman eli NCS S 8500-N. Vink vink; sävyistä sen verran, että itse luotan noihin ”N”-loppuisiin NCS-kartan sävyihin. Ne kun ovat niitä neutraaleja värejä, jotka eivät sinerrä, punerra, kellerrä tai viherrä.

Kyllä, nyt on meidän greige-kausi ohi ja mustanharmaata pukkaa oikein kunnolla. Sen verran maalia jäi tuon purkin pohjalle, että se riittäisi just ruokatilan seinän maalaukseen. Enää tarvitsee ylipuhua tuo mies sen tummentamiseen. Alunperin ajattelin tuohon takkahuoneen seinälle päälle vielä jotain ”glitter”-efektiä, mutta naaah, ei se sellaisia tarvitse. Ihanan tunnelmallinen tuli omasta mielestäni. Mitäs te tykkäätte? Miehen kanssa tuossa tuumattiin, että pitäiskös valkaista tuo tiiliseinä…punertavaksi tiileksi sitä ei kyllä sitten enää ihan helposti kyllä saa. Joten mennään hetki näillä ja tutkaillaan ajan kanssa. Vai mitäs jos tuon tiiliseinän laittaisi mustaksi…sittenhän takka tulisi kauniisti esiin tuolta nurkastaan?

Olen muuten ollut supertyytyväinen tuohon Annon mustaan tarjotinpöytään, jotka alennussetelin kera kuukausi takaperin ostin. Meillä ei takkahuoneeseen mahdu kunnon sohvapöytää, sillä lapset usein makailee tuossa maassa, kun katsomme telkkaria. Tuollaisen kevyen sivupöydän saa helposti kannettua sivuun. Lisäksi tuo musta tarjotin on hyötykäytössä, kun kantelen meidän aikuisten iltapalat takkahuoneeseen lasten mentyä nukkumaan.

Palataan kommenttiboksin puolella illemmalla, tytsyt tarvitsevat nyt apua huomisen jouludiskon vaatetuksen kanssa. Kysyin ihan pilanpäiten, että tanssitaankos siellä hitaita. Toiset ihmettelivät, että mitä ne on. Voi että on ajat muuttunut sitten meikäläiseten kouludiskojen 😀

KESKIVIIKKOTERKKUSIN,

alle


maanantai 01. joulukuun 2014

DIY: jouluinen taulu

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA
ILTAA IHANAT!

Marraskuu on selätetty ja virallinen joulunodotuskuukausi on täällä. Huomaan, että aina tällain ennen joulua alkaa askartelusormea syyhyttämään. En todellakaan ole mikään askarteluihminen, mutta joulun aikaan tykkään näperrellä kaikkea kivaa. Kuten niitä joulukortteja. Tähän tauluun (kuten moneen muuhunkin ideaan) sain inspiraation Kaisan kauniista blogista. Kiitos Kaisa 🙂

Ihan ultimaattisen loistava idea tuo kastehelmikuviointi noissa massasydämissä ja -tähdissä. Antaa kivasti tekstuuria ja vaikkei sitä tuosta taulusta kaukaa katsottuna huomaakaan, niin sopivat nätisti tuota mustaa taustaa vasten kuvioituna. Taulua varten tarvitset siis:

-kehykset
-mustaa liitutaulutarraa
-valkoisia massasydämiä tai -tähtiä
-narua

Ekaksi irrotin tuon lasin kehyksestä ja varovasti pankkikortin avulla pingotin siihen päälle liitutaulutarraa. Suuremmilta kuplilta vältyttiin. Pujotin massasydämiin ja -tähtiin narun kaksinkertaisesti, mallailin alustaan ja kiinnitin narun lasin nurjalle puolelle teipillä. Vinkkinä, että massakuvioihin saa tehtyä mukavasti tuollaisen ripustusreiän pillillä! Sitten vaan kehys ja takakansi kiinni lasiin. Eikä kuulkaas aikaa kulunut kuin vartti.

Oih, mä olen leikkinyt matkatoimistovirkailijaa liki koko päivän töissä. Toiveammattini oli joskus tuo matkatoimistovirkailija. Lufthansan lakko meinasi pilata työkaverin perheen matkasuunnitelmat. Vaikken mä mitään konkreettista saanut aikaan, niin ainakin sain muisteltua aikoinaan lukiossa opiskelemaani saksan kieltä kuunnellessani noita Lufthansan puhelinvastaajia. Loppu hyvin ja kaikki hyvin, työkaveri pääsee ansaitsemalleen lomalle 🙂

MAANANTAITERKUIN
ihanaa alkanutta joulukuuta toivotellen,

alle


sunnuntai 30. marraskuun 2014

1. adventtisunnuntai

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

MOIKKAMOI!

Ja Hyvää ensimmäistä adventtisunnuntaita! Täällä on kuunneltu heti aamusta Hoosiannaa ja fiiilistelty. Samalla kun ollaan etsitty niitä himskatin adventtikynttilöiden numeroita. Näitä. Käänsin kaikki kaapit ja laatikot ympäri enkä löytänyt. Sitten päätin, että meille ei adventtikynttelikköä tänä vuonna tehdä. Joka tapauksessa unohtaisin polttaa noita kynttilöitä. Ja tuntuu, että koska ostin tuollaisen joulukalenterikynttilän, jota poltella joka päivä, niin ehkä tässä joulunalusajassa olisi ollut liikaa muuttuvia tekijöitä 😀 Ehkä ensi vuonna sitten, jos nuo numerot jostain löytyvät.

Granitista menneellä viikolla ostin siis tuon kalenterikynttilän. Muistan, että meillä oli pienenä kotona samanlainen. Välillä unohdettiin sitä polttaa ja joinain päivinä poltettiin monen päivän edestä. Granitista raahasin mukanani myös nuo betonituikkukupit, joita olenkin jo vähän miettinyt toiseen tarkoitukseenkin. Voiskohan noista tarjota alkupalasalaatit? Sellaiset ”keittiön tervehdykset”? Vai tarttuukohan ruokaan myrkkyjä… Vois testata ihan omalla porukalla aluksi 😉

Meillä kävi anoppi ja appiukko kylässä ja pöytään pääsi eilinen raakakakku. Eivät kuulemma olisi tienneet olleen raakakakku, ellen olisi kertonut. Sen verran hyvää tuo tosiaan on (tai oli…). Kauppareissulla ostin lisää avokadoja ja banaaneja, ihana Taina vinkkasi eiliseen postaukseen helpolta ja herkulliselta tuntuvan raakakakkuohjeen. Ihan kokonaan raakaruokaan en pystyisi siirtymään, mutta tuo makea puoli, kahvileivonnaiset, taidan vastedes korvata näillä raakakakuilla.

Naapurissamme on meneillään asuntoesittely ja mielenkiinnolla odotan saammeko uudet naapurit. Ei sillä, että olisin valmis luopumaan noista nykyisistä. Aamulla laitoin hihat heilumaan; meillä on etupiha ollut hunningolla koko syksyn; haravoinnit suorittamatta sun muut asianmukaiset siivoukset. Tänään sitä aamupäivällä vähän siivoilin ja virittelin jouluvalot ulos. Mutta mikäköhän siinä on, että joka ikinen vuosi joku käy sotkemassa nuo valosarjojen johdot tuolla varastossa. Mikään ei ole ärsyttävämpää, kun setviä niitä auki. Joku patentti pitää keksiä 🙂

Hei, kiitos ihanat taas aktiivisesta kommentoinnistanne ♥ Mäkin aktivoidun vastailemaan tuossa vähän myöhemmin. Nyt vähän sellaisia schofförin hommeleita tiedossa. Enää pari viikkoa ja sitten tuo hipsteripotilas pääsee itse rattiin. Aika rientää hirmuista vauhtia!

SULOISTA SUNNUNTAITA,

alle


perjantai 28. marraskuun 2014

Joulumme 2010-2013

MOIKKAMOI!

Tuossa tänään maitokaupassa asioidessani huomasin, että jotensakin sitä ei osaa vielä virittäytyä tähän joulunalusaikaan. Hyllyt pursusivat joulukoristeita ja joululaulut soi. Mutta silti…liekö tuo lumettomuus vai mikä, mutta ei ihan tunnu siltä kuin pitäisi. Joten ei muuta kuin joululaulut soimaan ja selaamaan kuvagalleriaa menneiden vuosien jouluista ja joulunalusajoista. Viimeiset neljä vuotta olemme kokolailla viettäneet joulun Pyhällä; jos emme nyt ihan jouluaattoa niin viimeistään joulupäivänä sinne suunnanneet. Näemmä yhtenä vuonna meillä joulukuusen virkaa toimitti pieni kuusi. Muuten on kyllä kuusi ollut koristeltuna. Kyllähän se jouluun kuuluu. Oletteko te aidon kuusen ystäviä vai meneekö tekokuusi? Mä olen sen verran tapojeni orja, että en ainakaan ihan lähitulevaisuudessa tekokuusesta edes haaveile. Kuusen tuoksu on osa joulua; osa, josta en suostu neuvottelemaan 🙂 Ollakin, että muistan yhden joulukuusen aiheuttaneen mulle allergiaa. Lie mitä säilöntäaineita siinä ollut. Nyt kun kaivelin nuo kuvat menneistä jouluista, niin en voi todeta kuin, että jo on aikakin uusia vähän joulukoristeita. Samoilla on menty viimeiset kymmenen vuotta 😀 Mutta ehkä ne on osaltaan ne tutut ja turvalliset joulukoristeet, jotka luovat joulun.

JOULU 2013

Koti oli varsin jouluinen, mutta sydän ei ollut mukana. Näitä kuvia katsoessani aloin jälleen haaveilemaan peilistä tuohon mustalle sivutasolle. Se moninkertaistaa jouluvalot kauniisti. Lisäksi sain just idean olkkarin järjestyksen muuttamisesta; harmi, ettei hipsteripotilas voi kantaa mitään painavaa. Joulupäivän aamuna lähdimme ajamaan kohti pohjoista ja kotiin palattuamme tuo kaunis kuusemme oli kaatunut ja suuri osa joulupalloista oli mennyt rikki (tämän takia sain kyllä hyvän tekosyyn lähteä joulukuusen pallo-ostoksille tänä vuonna ;).

2013kollaasi

JOULU 2012

Valkoista, valkoista, valkoista. Valoisaa. Tosin itse jouluaaton vietimme omalla porukalla pohjoisessa eikä mulla näemmä ole kuvia miltä joulukoristeltu koti näyttää pimeällä. Mun mielestä joulussa on parasta tuo jouluaamun ja -illan hämy. Se, kun saa ihan yksikseen istua sohvalla ja ihailla kuusta muun perheen nukkuessa. Juoda lämmintä glögiä ja lukea kirjaa. Kuusena toimi tuollainen minikuusi, jonka kävin ihan omin pikkukätösin kaatamassa työpaikan takapihalta. Ei kun anteeksi, työkaveri sen loppujen lopuksi tulikin mulle kaatamaan, sillä mä sain kirveen jumiin tuohon varteen 😀 Tuona jouluna innostuin askartelemaan massasta joulukoristeita

2012kollaasi

Tuo joulu 2012 Pyhän mökillä näyttikin astetta tunnelmallisemmalta. Voih, ensi vuonna on pakko taas päästä pohjoiseen jouluksi! Sininen hetki, Celinen Dionin Ave Maria, jouluruoka ja ulkona paukkupakkanen. Siinä on unelmieni joulu. Muistan, kun metsästimme tuolla pohjoisessa joulukuusta. Parhaimmat oli jo viety ja myynnissä oli enää pari ”kälyistä”. Mutta hei, tuonne kelomökkiin tuollainen vähän pienempi luonnonkuusi sopi enemmän kuin hyvin.

2012720126

JOULU 2011

Heh, ainakaan kameran säädöt eivät olleet oikein kunnossa 😉 Mutta jouluista kyllä oli. Punaista aika paljon, näemmä. Ja hei huomaattekos, että tuo eteisen ja ruokatilan välinen seinä oli musta! Aikas paljon kontrastia tuova, etten sanoisi. Olen muuten viime aikoina taas haaveillut mustasta seinästä. Keittiöön. Miehelle tuossa aamulla sanoin, että ensi viikolla me teemme (minä ja mies katselee) pienimuotoisen keittiörempan. Äiti lupautui jo kanssani Ikeaan ostamaan pari avohyllyä. Suunnitelma bistro-keittiöstä elää siis edelleen!

2011kollaasi

JOULU 2010

Tykkäsin, että kuusi oli malliltaan kaunein, joka meillä on ollut. Korkea ja kapea. Kuvissa ei näy, mutta tuossa oli pikkuruisia käpyjä, jotka pitivät sellaista poksahtelevaa ääntä auetessaan 🙂 Sitä kiinnittää näissä vanhoissa kuvissa aina huomiota kalusteisiin; tuo kaappi, joka meillä oli nykyisen työpisteeni tilalle oli muuten aika ihana. Harmi, että se oli ihan kakkoslaatua ja jouti pian joulun jälkeen kaatopaikalle. Myös arkkupöytä oli vielä tänä jouluna puun värinen.

2010kollaasi

 

Aikas same old -meiningillä ollaan menty kyllä joka joulu. Tänä vuonna mennäänkin eri väriskaalalla. Täytyy muuten sanoa, että tässä postausta kirjoittaessani kynttilänvalossa, hyasinttien tuoksuessa vieressä ja joululaulujen soidessa, se joku joulufiiliksen poikanen on nostanut päätään. Ihanaa! Uskon, että se vielä siitä vahvistuu, mitä lähemmäs joulua lasketellaan. Jostain pitäisi kyllä löytää nuo adventtikynttilöiden numerot, jotka viime vuonna ostin. Olen siivonnut ne niin hyvään paikkaan, että ovat ihan kadoksissa 🙂

Nyt leipomispuuhiin, housun vyötärö on vähän sitä mieltä, että nuo voitaikinaiset joululeivonnaiset piisaavat 😀 Elämäni eka raakakakku odottaa! Katsotaan, jos kakku onnistuu, niin voin vilauttaa sitä täälläkin. Viikonloppu kuluu leppoisissa merkeissä; tänään tyttöjen serkut tulee yökylään ja vuorossa on leffailta. Ajattelin tehdä tytöille siskonpedin takkahuoneen lattialle, saavat katsoa siellä leffaa ja nukkua. Me miehen kanssa linnottaudumme sitten makkarin telkkarin ääreen.

PERJANTAITUNNELMAA TOIVOTELLEN,

alle

PS. Suurpaljon kiitoksia ihanat ilmottautumisestanne tuonne blogin lukijailtaan. Ihan mielettömän kiva nähdä, että se kiinnostaa niin monia ♥ Vielä ehtii ilmottautua mukaan: maria.nurmi@coloria.fi

PPS. etsimme tosiaan tänään tuon ihanan ystäväni Valleryn kanssa aineita heidän huomiseen kiitospäivän ateriaansa ja eteen tuli pari kinkkistä kysymystä: saako meiltä Suomesta purkitettua kurpitsaa soseena? Ja mitä on evaporated milk ja saako sitä? Siellä me pari tuntia pähkäiltiin hyllyjen välissä ja etsittiin korvaavia aineita 🙂


torstai 27. marraskuun 2014

Kutsu blogini lukijailtaan!

cats

 

MOIKKAMOI IHANAT!

Ohessa kutsu tuonne lupaamaani blogini lukijailtaan. Paikkoja on rajoitetusti, joten olethan nopea ilmoittautumisen suhteen. Ihana tavata vihdoin teitä lukijoita. Täytyy kyllä myöntää, että jännittääkin samalla ihan hirmuisesti 🙂 Ohjelmassa juttelua sisustamisesta ja bloggaamisesta, rentoa yhdessäoloa, vähän syötävää ja juotavaa. Mahdollisuus myös tehdä jouluostoksia.  Ja jokainen lähtee tilaisuudesta kotiin hymy huulilla goodiebagin kanssa. Tilaisuus alkaa klo 16.00 ja uskoisin, että noin reilun tunnin verran tuossa vierähtää mukavissa merkeissä.

TORSTAITERKKUSIN,

alle

PS. Blogissa illemmalla sitten juttua vähän (pikku)joulutarjottavista!

PPS. Ja kaikista tuon illan aikana tehdyistä ostoksista ihana Ulla-Maija lupasi 15% alennuksen 🙂