maanantai 14. maaliskuun 2016

Voihan tulppaani!

P3130331P3130334P3130321P3130325 P3130323P3130336 P3130326 HEIPPULIHEI!

Pitikin viikon alkajaisiksi jakaa teille yksi herkullinen arkiruokaresepti, mutta säästetään se toiseen päivään. Nimittäin, tuli vähän ”akuutimpaa” 😉 Mä en yleensä tuskastu enkä hermostu (muuta kuin liikenteessä), mutta ihan viime viikkojen aikana olen löytänyt itsestäni täysin uuden puolen. Rakastan ylikaiken tulppaaneja, mutta viime aikoina mä olen kehitellyt niihin pienimuotoisen viharakkaussuhteen. Koska. Ne nuupahtaa ihan parin päivän sisään ostamisesta. Aiempina vuosina en ole tällaista ilmiötä havainnut tässä mittakaavassa. Juu, tiedän että ollaan jälleen ihan maailman tärkeimpien kysymysten äärellä, mutta oletteko te huomanneet saman? Olen yrittänyt kaikkia kikkoja, vähän vettä, lämmintä vettä, viileää vettä, uutta imupintaa ja vaikka mitä. Mutta aina sama juttu. Tulppaanit kasvaa pituutta ja aukeaa ihan yhdessä yössä. Sitten kun ovat niin pitkiä niin nuupahtavat. Argh.

Hih, taitaa olla että mulla on sellainen elämänvaihe kuitenkin (vaikka eilen juuri kiireestä valitin), että on aikaa paneutua ja tuskastua ihan mitättömiin juttuihin. Vaikkei ne tulppaanit nyt ihan hirmuisesti maksa, niin kyllä vähän ketuttaa kuluttaa niihinkin pari kertaa viikossa parikymppiä. Senpä takia kävin lauantaina ostoksilla ja ostin pitkästä aikaa harsokukkia. Ne kun on kuolleenakin kauniita 🙂 Neilikat on mun toinen vaihtoehto. Liljatkin kestävät muuten yllättävän pitkään. Mitä muita leikkokukkavaihtoehtoja voisi kokeilla tulppaanien tilalle? Ruusut on ihan jees, mutta jotenkin mun ruusuvaihe oli, tuli ja meni. Eikä ole tullut takaisin…

Oli miten oli, niin onneksi kyse on vain kukista! Pieni juttu, mutta sitäkin ärsyttävämpi. Ja juu, joku voi kysyä, että pitääkö niitä kukkia sitten olla maljakossa koko ajan. Vastaukseni on, että pitää. Nyt partiohommia ja mummun hiustenpesua. Jottei elämä olisi pelkkää lakastuneita kukkia 😉

ILOISIN MAANANTAITERKUIN,

alle


tiistai 08. maaliskuun 2016

Kotikuvia

MOIKKELIS!

Hyvää naistenpäivää ja terkkuja sairastuvalta. Jep, arki rysähti päälle ihan rytinällä. Sunnuntaina käytiin pikkuisemman kanssa näyttämässä korvaa lääkärillä ja siellähän oli varsin kivulias korvakäytävän tulehdus. Mutta tärykalvo näytti toimivalta. Lääkäri kyllä sanoi, että jos nousee kuume, niin saattaapi olla, että tulee ihan perinteinen välikorvan tulehdus lisäksi. No eilen illalla se kuume sitten nousi. Tänään ei kuumetta enää ole, mutta korva kipuilee. Mistä sitä nyt sit taas tietää, mennäkö lääkäriin vai ei. Jos ei ole helppoa olla nainen, niin vielä vaikeampaa on välillä olla äiti 😀 Onneksi potilas on helppo laatuaan. Pötkötellään takkahuoneen sohvalla ja mä olen välillä käynyt taltuttamassa pyykkikasoja ja pyyhkimässä pölyjä.

Riehuin myös hieman kameran kanssa. Testailin miten se uusi objektiivini 17 mm f/1.8 taitaa näihin sisustuskuviin. Hyvin toimi, myös yksityiskohtakuvailuissa. Olitte pyytäneet jälleen kotikuvia, joten niitä piisaa. Kuvatulvaksi asti. Jännä juttuhan on se, että pidempään mukana pysyneiden lukijoiden (kuten myös itsenikin) silmään saattaa pistää sellainen seikka, että mikään ei ole muuttunut. Same old, same old 🙂 OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ihanaa, kun aurinko pilkistelee. Sitä en muistakaan Suomessa vähään aikaan nähneeni. Auringonvalo on saanut aikaan sen jokavuotisen kevätsiivouspuuskan. Ongelma on vain se, että ei tiedä mistä aloittaa…vaatekaapeista, keittiön kaapeista vai kenties kodinhoitohuoneesta. Jos vain keittäisi vielä yhden kupposen kahvia ja lukisi muutaman sivun kirjasta. Eiköhän se selkiydy tuossa ajan mittaan se siivoushommelikin. Voipi tosin olla, että siivousinspiraatio pikkuisen ajan saatossa laskee, mutta ei sekään niin vakavaa ole 😉

AURINKOISIN TIISTAITERKUIN,

alle

PS. F-Securen arvonnassa SAFE viruksentorjuntaohjelman veloituksetta vuodeksi voitti Sannis 83 kommentilla ”Mukana arvonnassa:) Käyttöä F-Securelle löytyy kyllä lapsen vuoksi ja muutenkin.”. Onnea onnea, laitan sinulle vielä tänään sähköpostia 🙂


lauantai 05. maaliskuun 2016

Kotona ♥

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA HELLUREI IHANAT

ja terkkuja Suomesta! Tänä aamuna laskeuduimme Hki-Vantaalle 06.20 ja tässähän on keretty tekemään jo vaikka mitä; laukut on purettu, pian menee kolmas koneellinen pyykkiä pesuun, ensi viikon ruokatarvikkeet on käyty hakemassa (ja lisäksi 45 tulppaania, parit narsissit ja muutama karahka kirskikkapuunoksia), päiväsaunottu, kuorittu iho, värjätty kulmakarvat ja mitä muuta. Tehty nakkikastiketta ja keitetty perunoita 🙂

Kotimatka meni mukavasti, ellei pientä turbulenssia oteta huomioon. Täytyy kuulkaas hehkuttaa Balin uusittua lentokenttää. Ihan mieletön. Sieltä löytyy Burberryn, Guccin yms liikkeet niitä kaipaaville ja tosi kivanoloisia kahviloita. Singaporen Changi on edelleen yksi lempparilentokentistäni tosin. Sieltä lähdettiin piirun verran myöhässä, juuri puolen yön jälkeen. Jälleen kerran päätin tuolla Intian päällä yön pimeinä tunteina, että en astu enää jalallanikaan lentokoneeseen. Mikä siinä on, että aina tuolla Intiassa ja siitä vielä vähän ylemmäksi kohti Kabulia mentäessä on turbulenssia? Vaikka rakastankin lentämistä, niin turbulenssista en tykkää silti yhtään. Nyt sitä kesti onneksi vain viitisen tuntia eikä edes oksipusseja tarvittu 😉 …pahimmillaan tuolla reitillä sitä on kestänyt kahdeksan tunnin ajan. En muista, että Atlantin ylityslennoilla tuollaisia usein olisi, joten vissiin ne on jotkut trooppiset tuulet ja Himalaja, jotka tuon tekee.

No mutta, turvallisesti ollaan maan kamaralla 🙂 Vaikka torstaina olin vielä sitä mieltä, että on ihana lähteä kotiin, niin kyllä sitä eilen tippa linssissä hyvästeltiin Bali. Tämän aamun harmaus iski päin pläsiä ja kotimatkan nettailin jo ensi vuoden reissuja. Nyt kun on saanut kodin tuoksumaan taas asutulle, niin olen taas sitä mieltä, että ihana olla kotona. Tästä se arki lähtee taas rullaamaan. Nyt vasta huomaan kuinka poikki ja puhki olin ennen reissua. Niin henkisesti kuin fyysisestikin. Tällä hetkellä riittää virtaa vaikka kuinka. Ehkä vihdosta viimein saan takkahuoneesta tuon yhden joululta jääneen valosarjankin laitettua pois. Hups! Arki jatkuu vielä viikon ajan sädehoitojen kanssa. Äitin vointi on tässä reilun kahden viikon aikana mennyt ihan huimasti eteenpäin! Tänään oli ihan oma itsensä kun käytiin heti aamusta vaihtamassa kuulumisia ♥ Ellei sitä oteta huomioon, että tuosta sädetyksen kohdasta ovat hiukset lähteneet. Pieni murhe siihen nähden, että jos sädetys ja sytot auttavat tappamaan sen mörön pois. Puhetta tuli niin kuin ennen vanhaa ja pirtsakka oli kuin mikä. Lisäksi tasapaino toimii jälleen ja pystyy kävelemään ilman tukea. Ilman mukkelismakkelismeininkiä. Ihan loistavaa 🙂 Hyvin on veikka vaimoineen äippää hoitanut!

Tiedättekö, me ei ostettu reissusta juuri mitään, mutta kuvissa näkyvän kauniin kaftaanin ostin. Se vainosi mua erään kaupan näyteikkunassa ja heti kun näin sen, niin päätin että tuon vielä käyn hakemassa. Reilun viikon mietin sille käyttötarkoitusta. Missä sitä sitten pitäisin? No sunnuntaiaamuisin haahuillessani täällä kahvikupin kanssa, tietysti 😀 Jos liikutte Nusa Duan alueella, niin käykäähän tuolla At the Corner -liikkeessä. Ihania vaatteita, mutta sitäkin ihanampia koruja. Korujahan ei voi koskaan olla liikaa, joten kaftaani sai seurakseen kauniin korun.

Se mun kommentteihin vastaamismysteeri ratkesi, kun sain koneen kotinetin päähän. Enää ei mene mun vastaamiset roskapostiin. Joten sellaista projektia luvassa tänään. Lisäksi ajattelin taikoa jonkun terveellisen herkun huomiselle. Otan huomenna vastuun äiskän hoitamisesta, joten pitäähän meillä iltapäiväkahville olla jotain tarjottavaa!

LEPPOISIN LAUANTAITERKUIN,

alle


perjantai 19. helmikuun 2016

Koti kuntoon kevääksi -arvonta

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAMOIKKULIMOI!

Päräytetään käyntiin jo perinteeksi käynyt Koti kuntoon kevääksi -arvonta, eiks je! Ajastettuna lasketellaan kohti viikonloppua kera maalausjuttujen. Tässä välissä on syytä kertoa, että tämä on kaupallinen yhteistyö perheyrityksemme Colorian kanssa 🙂 Taisinkin tuossa aiemmin vinkata teille, että meillä oli osasto pari viikkoa takaperin Asta-messuilla täällä Tampereella. Harmillisesti en itse päässyt töihin messuille tuona viikonloppuna, mutta veli ja pari myyntiedustajaamme hehkutti teitä kuluttajia ihan kympillä. Kuinka avoimin mielin otetaan vastaan myös muu vaihtoehto, kun mietitään maalauksia. Tottahan toki meillä on tehty maaleja jo vuodesta 1986, mutta viimeiset 13 vuotta vähän eri nimellä kuin aiemmin. Ei ole aina ihan ruusuinen tie vallottaa markkinoita, kuten varmasti tiedätte. Onnellinen olen, että vihdosta viimein olemme saaneet pään veden pinnan yläpuolelle. Kiitos osin tuotekehityksen, joka takaa sen, ettei tarvitse ihan niistä samoista remonttimaalihyllypaikoista kinastella.

Haluaisin tässä postauksessa nostaa esiin yhden tuotesarjamme, jolla onkin ollut Asta-messujen jälkeen vientiä. Eli tuon meidän Coloria Greenline -sarjan. Se on hajuton ja täysin muoviton. Suuri kysyntä sillä on ollut ns. perinneremontoijien keskuudessa, mutta myös uudiskohteisiin ja ihan perinteisiin remppoihin sitä on mennyt kivasti. Se muodostaa täysin hengittävän pinnan ja kun maalipinta on kuivunut, se toimii antimikrobisena elementtinä huoneilman mikrobeja tuhoten. Tämä maali on kuulkaas niin turvallinen, että sillä on maalattu muun muassa lasten pinnasänkyjä ja puisia leluja. Just niitä kohteita, joihin jää pikkuisista hampaista helposti jäljet 🙂 Näin kun perheessä on syöpätapaus, sitä alkaa jotenkin arvostamaan puhtaita tuotteita. Niin ruoassa, kosmetiikassa ja rakennus- sekä pintamateriaaleissa.

Ja nyt siihen arvontaan…tehän tiedätte jo säännöt, mutta kerrataan ne (tai pikemminkin se):

-kommentoimalla tähän postaukseen, minkälaisia maalaustarpeita sinulla olisi

olet mukana maaliarvonnassa. Kolme onnekasta voittaa itselleen 10 litraa maalia Colorian valikoimista, sävytettynä haluamaanne sävyyn ja kotiovelle rahditettuna 🙂 Arvonta-aika alkaa nyt ja loppuu su 6.3. klo 23.59.

Oikein paljon onnea arvontaan 

PERJANTAITERKUIN,

alle


perjantai 12. helmikuun 2016

Perjantai-illan ihanuus

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

HEISSULIVEI!

Instan puolella seuraavat tietävätkin, että meitsin viikonloppu alkoi astetta ihanammin; kasvohoidon merkeissä. Eikä minkään sellaisen kasvohoidon merkeissä, jossa otetaan mustapäitä sillä raudalla pois, vaan kasvohoidon, jossa tuli kolme eri naamiota, joiden aikana sain niska-, päänahka- ja kasvohieronnan. Siitä rentoutunein mielin kotiin, pitsataikina kohoamaan, ulkovaatteet päälle ja lumitöihin. Ah autuus! Lisäksi kävin mummulassa laittamassa paikkoja kuntoon, sillä haemme äipän huomenna taas kotilomille. Ja maanantainahan sitten haemme äitin kotiin kokonaan. Tai kotiin ja kotiin, veljen perheen luokse asumaan. Ei pärjää vielä yksin. Huomenna aamupäivällä on edessä rymsteerausta, viedään äidille oma sänky ja telkkari tuonne uuteen (väliaikaiseen) majapaikkaansa. On tässä kuulkaa ollut aikamoista säätöä. Puhelinsoittoja sinne sun tänne, sairaanhoitajille ja toimintaterapeutille, apteekkiin sun muualle. Excelin tekoa siitä, mitä lääkkeitä kuuluu ottaa ja mihin aikaan. Sädehoitoaikataulun mukaan säädettynä. Saisi muuten ihan päivänsä kulumaan äitin asioiden hoidossa. Mutta onneksi on sitä muutakin pyöritettävää, kuten yksi yritys ja perhe 😀

Perjantai-ilta tuli tälläkin viikolla tarpeeseen. Pitkästä aikaa tein kokonaisen viikon töissä ja perjantai tuntuu todellakin perjantailta. Pohdin tuossa lumitöitä tehdessäni kuinka onnellinen sitä saakaan olla, että arki pyörii omissa uomissaan. Kun on isoja muutoksia elämässä, niin sitä oppii arvostamaan ihan taas niitä pikkujuttuja. Oppii arvostamaan arkea ja sitä, että on rutiinit, jotka saa aamulla nousemaan sängystä. Sitä kun saa hetken hengähtää sohvalla. Sitä, kun osaa sulkea silmänsä toisella sohvalla olevalta pyykkikasalta. Sitä kun huomaa puhelimessa, että äidin sanavarasto on triplaantunut sitten maanantain. Toki vielä hassuja sanoja tulee välillä, mutta niille nauretaan yhdessä. Elämä on aikas ihanaa ja mikä tärkeintä, se on tässä ja nyt 

Nyt suklaakakun leivontaan, saadaan sitä sit äitin kanssa huomenna iltapäiväkahvilla. Eikä ihan minkä tahansa suklaakakun vaan astetta terveellisemmän suklaakakun. Katsotaan, josko siitä ehtisi viikonlopun aikana laittaa blogiin ohjetta!

TUNNELMALLISTA PERJANTAI-ILTAA IHANAT,

alle

PS. tuon maailman parhaimman pitsapohjan ohje löytyypi täältä!