torstai 03. elokuun 2017

Ruokatila

HEIPSULIHEI!

Toivottavasti teille kuuluu hyvää ♥ Mulla on harvoin niitä päiviä, kun mikään ei kulje. Tänään on yksi sellainen. Koko päivä on hösätty menemään sinne tänne, lääkäriä, apteekkia, töitätöitä ja eräänlaista remppaa. Ja kremppaa. Se selkä, joka alkoi ennen muuttoa vaivaamaan ei ole tykännyt muuttotouhuista sitten yhtään. Venyttelystä veti todella herneet nenään. Tällä viikolla olen herännyt aamuyöstä kipuun, illan lihasrelaksanteista ja kipulääkkeistä huolimatta. Aamuisin on tullut vengottua itsensä ihan ihme asennoissa ylös sängystä. Ärsyttää itseänikin tämä jääräpäisyyteni lääkäriin menon suhteen, mutta olisihan siellä voinut käydä aiemminkin.

Aamulla sain lääkäriltä uudet lääkkeet, kanto- ja nostokiellon lisäksi ja lähetteen lannerangan röntgeniin, johon on lähtö ihan pian. Poissuljetaan murtumat sun muut luissa. Kaaduin aika pahasti talvella hiihtolenkillä ja siitä lähtien tuo selkä on vihoitellut tasaisin väliajoin. Yleensä kyllä vähemmän aikaa kerrallaan. No mutta, nyt on hoitoputki auki ja odotan ihmeparannusta. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin jatkuva kipu. Sellainen, jonka terän saa vain vaimenemaan särkylääkkeillä. Iso hatunnosto ja tsemppihali teille, jotka siitä joka päivä kärsitte.

Sairauskertomuksesta päivän aiheeseen; hei, meillä on ruokapöytä. Ihanaa! Ja se sopii tuohon tilaan niin nätisti. Vähän vielä pohdin, että onko nyt liian paljon puupintaa. Että maalaisko kuitenkin pöydän valkoiseksi tai kenties mustaksi. Puupinta on kyllä kaunis, sitä en kiellä, mutta se on nyt siinä rajoilla alkaako menemään vähän liian kotoisaksi tämä sisustus 🙂 Pöytähän on mun vanhempieni vanha. Se on vain ollut tuossa naapureilla lainassa viimeiset neljä vuotta. Arvostan sitä, että se on aivan täyttä puuta. Painaakin sen mukaisesti.

Ruokapöytä on 95 cm x 180 cm, joten sopii kuudelle vallan mainiosti. Tarpeen tullen saa päähän vielä istuinpaikat. Mallailin tuota pöytää myös keittiön jatkeeksi, mutta aivan liian ahtaaksi kävi tila. Ja hei, mikä hienoa niin nyt ruokapöydästä näkyy tv-huoneen telkkari. Pari viikkoa ilman ruokapöytää ja lapset tottuivat syömään sohvalla. Nyt on pieni siitä poisopettelun paikka… Eilen ruokapöydän äärellä sadepäivää fiilistellessäni ja töitä tehdessä huomasin monen eri ihmisen pysähtyvän kadulla katsomaan meille sisään. Iltaisin on kyllä syytä pitää verhot kiinni, sen verran näyteikkunalla ollaan. Ruokapöydän sijainti on muuten mieleeni. Tykkään, että siitä näkee myös takan.

Järkyttävää, kuinka paljon vielä remppapölyä leijuu tuolta kellarista ylös ja ulkoa sisälle. En edes huomannut sitä ennen kuin näin alla olevan kuvan. Tsekatkaa tuo peilin alunen! Huh, jahka remontti on kokonaan valmis, niin on pakko puunata nurkat uudemman kerran.

Pahoitteluni kuvatulvasta, kerrankos sitä 😉 Nyt sinne röntgeniin. Palataan ihanat illalla kommenttiboksin puolella!

AURINKOISIN TORSTAITERKUIN,


maanantai 31. heinäkuun 2017

Keittiössä

MOIMOI MURUT

ja huisin ihanaa alkanutta viikkoa! Kello soi kukonlaulun aikaan ja vetäisin lenkkivaatteet päälle alta aikayksikön. Ne, jotka olin eilen illalla asetellut nätisti sängyn jalkopäässä olevalle tuolille. Ajattelin aloittaa viikon liikunnallisissa merkeissä. Sillä nyt se kroppa ei enää sano asiaansa niin kiltisti kuin taannoin. Nyt se viestittelee moninaisine kolotuksineen ja särkyineen siitä, että tarttis tehdä jotain. Mitä tekee lenkkikamuni, tuo valkoinen karvainen otus? Venyttelee, löntystelee perässäni alakertaan ja kun otan hihnan esiin huomaan, että toinen on piiloutunut sohvalle tyynyjen taakse kuorsaamaan 😀 Enhän mä siinä sitten pystynyt lenkille lähtemään, sillä toisella olisi voinut sillä aikaa tulla hätä. Hei, huomenna uusi yritys! Tälle päivälle ohjelmassa blogitöitä. Kuvauksia, kuvankäsittelyä ja kirjoittamista. Ainoa, mikä pitäisi ennen kuvauksia löytää on silitysrauta. Mihinköhän sellainenkin on tullut laitettua muuton yhteydessä? 😉

Tällä kertaa kurkistetaan kodin sydämeen eli keittiöön. Keittiöön pääsee aulasta heti vasemmalle käännyttäessä. Rakastan tuota uutta keittiötämme ja jo tämän reilun viikon käyttökokemuksen jälkeen voin sanoa, että se on oikein toimiva. Vaikkei yläkaappeja olekaan, niin enpäs ole niitä kertaakaan kaivannut. Astianpesukone on nostettu mikron alapuolelle, mikä on edelliseen astianpesukoneeseemme ihan luksusta. Ei sillä, lautaset ovat alalaatikossa astianpesukonetta vastapäätä säilössä, joten pikkuisen kumartumista tulee 🙂

Säilytystilaa on oikein loistavasti, vaikka aluksi uumoilin, että täytyy viritellä lisää avohyllyjä. Huomaan, että meillä on aiemmin hamstrattu säilykkeitä ja kuivamuonaa. Enemmän kuin tarve vaatii. Ja totta tosiaan, osa astioista ja kodinkoneista odottaa vielä alakerran bistron kaappeihin pääsyä. Joten hyvin on pärjätty olemassa olevalla säilytystilalla. Mikäli muuten haluatte, voin tehdä keittiön säilytystilasta erillisen postauksen? Pitääkin pitää kaapit järjestyksessä sitä varten.

Edellisessä kodissa meillä oli keraaminen liesi ja tämä uusi on induktioliesi. Meillä on tällä hetkellä vain kolme kattilaa, jotka siinä toimivat. Täytyy tuoda mökiltä lisää, sillä aikoinaan veimme sinne induktioliesikattiloita. Uuni on osoittautunut ihan älyttömän tehokkaaksi. En malta odottaa, että saan joulukinkun tuonne uuniin. Uuni pitää sisällään kaikkia hienoja toimintoja, joita varten täytyy vielä joku päivä tutustua manuaaliin perinpohjin. Jos sinne uuniin huutaisi, että yksi savustettu nieriä, niin tulisikohan sellainen? 😀

Alunperin tilasimme Festivon jääkaappipakastinyhdistelmän rosterisena, mutta ah, miten onnellinen olen, että saimme sen vielä tilauksen jälkeen vaihdettua valkoiseksi. Tuo korkea seinä koostuu jääkaapin, mikron ja astiapesukoneen lisäksi kuivamuonakaapista. Apteekkarin kaappia siihen suunnittelimme, mutta päädyimmekin korkean kaapin sisällä oleviin ulosvedettäviin laatikkoihin.

Tasot ovat vielä ihanan tyhjät (omaan silmääni, mutta kyllähän sieltä jo nyt tavaraa löytyy). Voi kunpa ne tuollaisina saataisiin pysymäänkin! Sitä vain kertyy keittiön tasolle niin helposti kaikkea roinaa. Päädyimme tasomateriaalissa valkoiseen kvartsiin. Valkoiset kvartsitasot ovat Kivijalosteelta (*näistä saatu alennusta bloginäkyvyyttä vastaan) ja palaan niihin vielä tuonnempana. Laitetaan ne oikein kunnon testiin ja palataan testituloksiin myöhemmin 🙂

Pienennetty ikkuna kaipaa vielä sälekaihtimia sekä puuttuvaa ikkuna-avainta karmeineen tuohon tuuletusikkunaan. Jälkeenpäin on tullut monta kertaa mietittyä kuinka hyvä päätös oli nostaa ikkunan alareunaa. Aiemmalla ikkunalla, kun ei olisi saatu tasoa yhtenäiseksi, vaan siihen olisi pitänyt tehdä madallus ikkunan eteen. Ikkunan edessä on patteri, joten kivitasossa on siinä kohden ritilät. Patterin säätövipstaakkeli taas löytyy yhden laatikon takaa.

Kyllä, keittiölle pisteet 5/5. Yritin etsiä ennen kuvaa, mutta harmikseni olen poistanut muistikortilta kaikki viime vuoden ”turhat” kuvat. Keittiö oli pyökinvärinen. Kaunis ja tunnelmallinen. Mutta ei meidän makuumme. Joku voisi sanoa, että keittiön kuuluisi olla vanhan talon henkeä kuvaava. Ehkä näinkin, mutta meille on tärkeää, että keittiö on meidän näköisemme 

ILOISIN MAANANTAITERKUIN,

PS. Täältä vanhasta postauksesta löytyy keittiön suunnittelukuvat. Aika hyvin tuli suunnitelman mukainen, eikö? 🙂


keskiviikko 26. heinäkuun 2017

Kodikas koti

HEIPPAHEI IHANAT!

Voi jösses, sitten kun se loman jälkeinen työmoodi iskee täysillä ja olisi kova palo tehdä töitä, niin arvatkaas mikä ei ole hyvä juttu? Toimimaton tietokone. Tai no, lähinnä kuvankäsittelyohjelma. Monen uninstallaation ja asennuksen jälkeen sain kuin sainkin ohjelman aukeamaan. Ja hei, seuraavaksi vuorossa kuvien ulkoiselle kovalevylle laitto. Ne kun eivät käsittääkseni ole muualla kuin tuolla kuvankäsittelyohjelman tiedostoissa. Jaiks, säikähdyksellä selvittiin.

Kuten kerroin Instagramin puolella, niin uurastettiin miehen kanssa eilen punaiset paholaiset (muuttolaatikot ;)) keskikerroksen osalta tyhjiksi. Vielä osa tyhjistä laatikoista odottaa palauttamista. Tuossa tulevan ruokapöydän tilalla. Olohuoneessa. Saamme tilaan ruokapöydän ensi viikolla naapurista. Mummun vanhan puisen pöydän. Ihanaa! Voipi olla, että sohvaa joutuu pari senttiä siirtämään kohti sohvapöytää ja jollain välillä sohvapöydän uusia kapeammaksi. 

Tuo entinen ruokahuone on meillä tv-huone käytössä. Ihan jo senkin takia, jos sinne mancaveen tulee se sormenjälkitunnistautuminen. Ei jää sitten hömppäsarjat katsomatta ;D Oikeasti tykkään, että keskikerroksessakin on telkkari. Lapset voivat siinä katsoa ohjelmiaan, samalla kun teen ruokaa keittiössä. Tykkään tuosta tv-huoneen kodikkuudesta ihan kamalasti! Tv-huoneeseen on käynti olohuoneesta sekä sitten tuosta lukunurkkauksen vierestä.

ID

Olohuone kylpee ilta-auringossa. Sohvatyynyt ovat vähän niin ja näin ja Tobyn luita lattia täynnä.  Koti on varsin kodikas. Vähän aikaa asumatta olleessa talossa on kuulkaas jo näin viikon jälkeen
täysi elämisen meininki ja hyvä niin 

IHANAA KESKIVIIKKOILTAA,


keskiviikko 19. heinäkuun 2017

Kotona ♡

HEIPPATIRALLAA IHANAT!

Ja terkkuja uudesta kodista! Saas nähdä, miten blogipostauksen tekeminen onnistuu ilman langatonta. Täällä meillä ei ole tuota 4G:täkään näkyvissä, mutta yritetään 🙂 Kiitollinen. Siinä sana, joka kuvaa tämän hetkistä olotilaani hyvin. Ensimmäinen yö nukuttu uudessa kodissa ja vaikka aamulla alakertaan hipsiessäni vastassa oli punainen lainalaatikkomeri, niin silti askel oli kevyt. Väsymyksestä huolimatta. Takan edessä lattia narisi juurikin niin kotoisasti kuin muistin. Näkymä oli tämä kuin ylimmässä kuvassa.

Kuvia keskikerroksesta. Josta uusimme vain keittiön ja työhuoneeseen laitoimme säilytystilaa. Muuten mennään niillä pintamateriaaleilla, jotka täällä on viime vuodet ollutkin. Olohu0neen puolikas on nyt laitettu, samoin lukunurkkaus keittiön vieressä. Keittiökin on suht koht’ siisti. Olohuoneen toinen puolikas taas on täynnä niitä punaisia laatikoita, jotka ovat menossa mancaveen. Ensi viikon keskiviikkona, kun sinne saa viedä tavaraa. Olkkarin vieressä oleva huone piti oleman meidän ruokahuone, mutta niin ihanasti tuo lokoisa sohva ja senkki sinne sopivat, että se jää telkkarihuoneeksi. Tällä hetkellä päänvaivaa tuottaa ruokapöydän paikka. Sitä siis ei vielä ole. Tuohon keittiön viereen lukunurkkaukseen se menisi luonnostaan, mutta tila on vain 2 metriä leveä ja 180 cm pitkä. Olohuoneeseessa taas olisi leveyttä tilassa 2,5 metriä ja pituutta hur så mycket. Vanha pöytä jäi vanhaan kotiin, joten uusi pöytä täytyy hankkia. Te, keillä on 80-90 cm leveitä pöytiä, niin olisi kiva kuulla, onko helppo kattaa. Kiitos jo etukäteen 🙂

Olohuoneessa vie yhden seinän tuo piano, jolla olen Aaronit soittanut kannesta kanteen. Mummun ja papan (siis mun isovanhempien) istuessa sohvalla ja antamassa tuomionsa. Aika monet pianoläksyt tuli soitettua moneen kertaan, ennen kuin meni arvovaltaiselta raadilta läpi 😉

Mutta hei, nyt taas purkamaan laatikkomerta. Huomenna vanhan kodin vaatehuoneet ja varasto tyhjäykseen. Perjantaille sain onneksi siistijän avuksi tuon keittiön kanssa. Näin nopealla aikataululla, joten superonnellinen olen. Perjantai-iltana luovutetaan avaimet ja kurvataan kohti mökkiä muutamaksi päiväksi pakoon laatikkomerta (why do it today, there’s always tomorrow ;D).

IHANAA KESKIVIIKKOILTAA,


perjantai 14. heinäkuun 2017

First things first ♥

HEIPSULI!

Long time no see, joten piti tulla pikaisesti huikkaamaan, että hengissä ollaan. Vaikka ihanat kommenttinnekin odottavat vielä osaltaan vastauksia (viikonloppuna otan ne haltuun!). Meinasin otsikoida tämän postauksen ”Kahden kodin kaaos”, mutta koska olen kaaoksesta huolimatta positiivisin mielin, niin en halunnut antaa otsikon myötä negatiivista kuvaa 😉 Tuo kahden kodin kaaos kyllä kuvaa tämän hetkistä tilaa vallan mainiosti. Koska meillä ei ole kellarikerros vielä muuttovalmis, niin uuden kodin olkkari ja ruokahuone on vieläkin täynnä tavaraa. Alkuviikosta saadaan alkaa niitä kantelemaan onneksi pois tieltä kellariin. Sitten pikainen siivousoperaatio ja aivan viimeistään keskiviikkona toivottavasti saamme kannettua muuttolaatikot ja huonekalut.

Kellari (lue: mancave) valmistuu kyllä hurjaa vauhtia, mutta bistron kalusteita joudumme odottamaan elokuun puolen välin tuolle puolen. Mustana kun ne haluamme, niin eikös mustien kalusteiden kone kalustetehtaalla sitten juuri päättänyt rikkoutua. Odotus kyllä sitten palkitaan. Mutta hei, yksi paikka on jo melkein valmis uudessa kodissa; keittiön laatikot ovat täynnä astioita ja kaapit täynnä ruokaa. Kuivamuonista muuttivat mukana vain ne, joissa oli vielä päivämäärää jäljellä. Myös puolityhjät jauhopussien pohjat jäivät matkan varrelle. Ensimmäiset astiat on jo pesty uudella tiskarilla ja uunista poltettu rasvat pois. First things first. Kodin sydämestä lähdettiin liikkeelle ja kyllä nyt kelpaa.

Eilen intouduin kesken talkoiden paistamaan esipaistettuja pulliakin. Syötiin niitä remppamiesten kanssa kylmän maidon kanssa. Ah autuus! Pieniä iloja ja lepotaukoja kiireen keskellä. Koska tällä haavaa emme pysty taas tekemään enempää muuton suhteen, niin otamme pian suunnaksi mökkeröisen. Pari hyvin nukuttua yötä ja sitten jaksaa ensi viikon taas painaa. Tarkoitus on, että tämä nykyinen koti on loppusiivottu perjantai-iltaan mennessä. Jaiks! 😀

IHANAA VIIKONLOPPUA,
NÄHDÄÄN TAAS PIAN ♥

PS. en tiedä miksi, mutta rakastuin tuohon kuvissa näkyvään tarjottimeen. Se löytyi äiskän kaappien kätköistä. En muista nähneeni sitä koskaan käytössä. Siinä on halkeama, mutta se tekee tarjottimesta vain ihanamman. Ei kaikki pidä olla niin justiinsa. Tuohon ajattelin kattaa uuden kodin ensimmäisen fredagsmys-illan tarjottavat. Juustoja ja muita herkkuja 🙂