Mihin tämä aika menee? Puolet mun ”lomailusta” on nyt lusittu. Toisaalta on ihan hirmuinen ikävä töihin; lähinnä sitä aivotyöskentelyä ja sosiaalista puolta. Toisaalta taas tämä aika on ollut niin ainutlaatuista; sen huomaaminen,että lapset nauttivat, kun äiti on kotona on kultaakin kalliimpaa. Paljon ollaan yhdessä touhuttu ja onneksi on vielä pari kuukautta aikaa viettää laatuaikaa kullanuppujen kanssa. Hitusen tietty kauhistuttaa jo se, että kun palaan töihin niin missä välissä ehdin bloggailemaan tai urheilemaan. Täytynee alkaa heräämään viideltä aamulla, polkea kuntopyörää ja päivittää samalla iPadilla blogia ennen töihin lähtöä 😉

Eilisistä Halloween-juhlista (jotka pidettiin itseasiassa ala-asteella, jota itse kävin) on selvitty kunnialla ja tänään ekaluokkalaisella on vielä oman koulunsa Halloween-juhlat. Mä en oikein itse koko Halloweenista perusta, lähinnä odotan aina sitä, että saan kurpitsan sisälmykset jatkokäyttöä varten.

Mutta aiheeseen (sori nämä mun ainaiset jaarittelut tuohon alkuun, ”lyhyestä virsi kaunis” on mulle tuntematon käsite ;). Alkaa olemaan jo päivisinkin niin pimeää, että kuvankäsittelyohjelman brightness ja luminance-toiminnot ovat kovassa käytössä ja sitä myötä kuvien resoluutiot, pikselit sun muut (joista en tod ymmärrä mitään) koetuksella!

Eilen tuli ripustettua tähti ikkunaan. Alunperin viime vuonna tähteä etsiessäni, olisin halunnut tähden, jossa ei ole mitään reikiä sun muita. Mutta toimii tämä tähti näinkin…

…ja eihän siinä valoja tarvitse vielä pitää. Jos ei halua. Tosin näillä pimeyslukemilla kyllä kaikki ylimääräinen valo tulee tarpeen. Joten toisaalta, miksi pantata kaikkia näitä jouluvaloja sinne joulusiivojen jälkeiseen aikaan, kun voi nyt jo nauttia niistä. Saas nähdä kauan miehellä menee, että huomaa tuon tähden 😉 Terkkuja vaan rakkaalle sinne lentokoneeseen…illalla nähdään ♥

Me lähdetään aamupäivällä pikkuisemman kanssa kirppikselle tsekkaamaan, onko tavaroita mennyt kaupaksi ja täydentämään tarvittaessa pöytää. Vaikka Tampereella asummekin niin varasin pöydän jälleen Nokialta Nova-kirppikseltä. Se on jotenkin niin helppo jo senkin takia, että on ihan siinä työpaikan vieressä (ehtii työpäivisin käydä ojentelemassa vaatepinoja 😉 ja lisäksi siellä menee tavarat ihan kivasti kaupaksi. Eli tamperelaiset, nokialaiset, pirkkalalaiset, ylöjärveläiset ja kaikki muut kynnelle kykenevät käykäähän Nokialla Nova-kirppiksellä ja siellä pöydässä 24. Toissa päivänä vein sinne niin suloisia pikkuprinsessan vaatteita koossa 98-104 cm, että ihan sydäntä riipaisi laittaa ne myyntiin. Tänään vien enemmänkin käyttövaatetta ja viimeistään ensi viikolla lisää sisustustavaraa ja omia vaatteitani (eli naisten vaatteita koossa 36-38-40 tulossa myös myyntiin).

Laitan teille tämän postauksen ajastettuna, sillä luultavammin tällä hetkellä olen tyhjentänyt keittiön kaapit tuohon keittiön työtasoille ja käyn läpi mahdollisesti kirpparille joutavia astioita/kippoja/kappoja/kulhoja. Sain tänään, siis maanantai-iltana, viestin että kirpparipöytä on vapautunut ja huomenna eli tänään tiistaina lupasin hakea hinnoittelulaput heti aamusta ja viedä tavarat pöytään. Lasten vaatteet on katsottuna, mutta kaikki muu on vielä hakusessa. Joten pikainen kaappien siivous tähän aamutuimaan ja sitten ensimmäinen satsi hinnoitteluun.

Mutta kuvia kyselitte tuosta mustasta seinästä tai sen tekstin jälkeisestä elämästä; tällä hetkellä tuossa seinällä on ”kausivalot”. Tuollainen valokranssi, joka meillä joskus oli keittiön ikkunassa. Viime vuonna se oli siinä isolla liitutauluseinällä pimeän ajan. Tykkään siitä kyllä ja se luo makuuhuoneen sisäänkäynnin astetta houkuttelevammaksi (vrt. pelkkä musta seinä vastassa ovella ;).

Ihanaa, kun on lunta ja maisema on valkoinen. So far. Nyt tätä kirjoittaessani taitaa jo ropista siihen malliin ikkunaan, että lumisade on muuttunut vedeksi. No, uutta lunta odotellessa!

Sen verran kiirus on ollut viime päivät, että kunnon blogikierroksellekaan/kommentoimaan, en ole ehtinyt. Toivottavasti tänään ehdin kirpparitavaroiden viemisen jälkeen istumaan taas koneelle oikein ajan kanssa. Jotenkin kännykästä / iPadista kommentointi on tuskallisen hankalaa. Vai onko kyse vain totuttelusta? 

Olettekos muuten huomanneet, että tuo Indiedays Inspiration on erittäin selkeä sivusto lukea myös kännykän kanssa? Ainakin iPhonella sivusto on oikein pro ja navigointipalkki helpottaa kulkemista siellä. Mä oon niin jäänyt koukkuun koko sivustoon. Samoin kuin Facebookiin. Piti muuten kysäistä, että kiinnostaisiko teitä At Maria’s @ Facebook? Sinne tulisi kyllä päiviteltyä monta kertaa päivän mittaan tilannekuvia yms….viimeisimpiä kuulumisia ennen kuin ne tänne blogiin päätyvät 🙂 Vinkkejä blogin Facebook-sivuston luomiseksi otetaan vastaan!

ihana, ihana perjantai on täällä! Ja talvi lumimaisemineen 🙂 Aamusta saimme kahvivieraita, joita varten leivoin eilen niin iki-ihanan kurpitsapiirakan. Ohjetta siitä huomenna. Mutta tässä toissa päivänä ottamiani olohuonekuvia noilla Ikean harmailla Vivan-verhoilla. Tykkään. Tänään pystyi ottamaan parempia kuvia, kun ikkunoista ja akkunoista tulvi valoa oikein urakalla, mutta kamerasta meni juurikin akku, enkä niitä tähän hätään saa siirrettyä koneelle.

Kävin juuri hypistelemässä Anton&Ninassa pikkuisen pikkuisia tyttöjen vaatteita; huomen aamulla matkaan junalla pääkaupunkiseudulle treffaamaan ihanaa pikkuprinsessaa ja ihania ystäviä. Yritän saada huomen aamuksi postauksen tämän päivän herkuista resepteineen tehtyä. Mutta sitä ennen puen nuo omat prinsessani prinsessakolttuihin ja heitän heidät naapuuriin prinsessasynttäreille osa kakkosille. Sillä aikaa oman aikani ajattelin kuluttaa lenkkipolulla; mikään ei voita ensimmäistä lenkkiä lumen tulon jälkeen, kun lumi narskuu lenkkarin alla! 🙂 Joten jos en ennen lenkkiä ehdi vastamaan ed. postauksien kommentteihin niin palaan niihin iltasella! Kiitos jälleen ihanista kommenteistanne, ne merkitsevät oikeesti niin paljon ♥